Miten niitä hoidetaan? En todellakaan aio hankkia,
mutta kun mietin "kaverini" vesikilpikonnan
hoitoa, tulee mieleen että onkohan kaikki OK?
Sillä on 2 punakorvaa ja 1 joku suokilpikonna tai
sellanen. Punakorvat on melkeen 20 cm ja
suokilppari on 10 tai jotai sellasta. Miten iso
allas niillä pitää olla? Entä Kuinka usein
sellasesta vaihdetaan vettä? Sitten vielä, montako
punakorvaa voi laittaa 300 litran altaaseen? 3?
Pitääks punakorvilla olla lämmitin? Entä kuinka
mont senttii vettä pitää olla pohjal, mikä on
minimikoko niitte akvaariolle?
Toivottavasti joku vastaa.
mutta kun mietin "kaverini" vesikilpikonnan
hoitoa, tulee mieleen että onkohan kaikki OK?
Sillä on 2 punakorvaa ja 1 joku suokilpikonna tai
sellanen. Punakorvat on melkeen 20 cm ja
suokilppari on 10 tai jotai sellasta. Miten iso
allas niillä pitää olla? Entä Kuinka usein
sellasesta vaihdetaan vettä? Sitten vielä, montako
punakorvaa voi laittaa 300 litran altaaseen? 3?
Pitääks punakorvilla olla lämmitin? Entä kuinka
mont senttii vettä pitää olla pohjal, mikä on
minimikoko niitte akvaariolle?
Toivottavasti joku vastaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvää tietoa löytyy suomeksi mm. osoitteesta
www.herpetomania.fi/turtlepond ja tässä
lyhennelmä:
1) 200-litraiseen altaaseen voi nuo kolme laittaa
(jos VETTÄ on 300-litraa, ei sinänsä 300-
litraiseen akvaterraarioon).
2) vettä vähintään isoimman konnan kilven leveys
(jotta konna pystyy kääntymään selältään
mahalleen tarvittaessa) eli noin 20 senttiä,
mielellään väh. 2 x noin paljon.
3) Veden vaihto riippuu mm. vesimäärästä,
syöttötavoista ja suodattimesta. Jos on hyvä
ulkosuodatin, konnat syötetään muualla kuin
altaassa, niin harvemmin. Jos suodatin on huono
(tehoton) ja konnat syötetään altaaseen, vettä
saattaa joutua vaihtamaan kerran viikossa, jopa
useammin (tämä on se huono tapa).
4) EI lämmitintä. Kuten Jarmo Perälä kirjassaa
Punakorvakilpikonna sanoo: "mitä hitaammin kasvu
tapahtuu, sitä terveellisempää se eläimelle on".
Eli lämmitin edistää liian nopeaa kasvua ja myös
sairauksien aiheuttajien (mm. bakteerien)
terraariossa. HUONEENLÄMPÖ riittää.
http://www.tietopolku.fi/teppo/konnat/konna.html
Tutustu Teppo juhani Kurjen
vesikilpikoniin.
http://www.credo.fi/lastenmaa/lemmikit/kilpikonna.
htm
kilpikonna tietoa.
http://herpetomania.fi
http://animal.helsinki.fi/people/aliinamo/konna.ht
ml
Älä nyt oo pöllö! Tottakai allas tarvitsee
lämmittimen! Kaikki asunnot ei ole tarpeeksi
lämpimiä sille pikkuraukalle ja on eläinrääkkäystä
pitää sitä liian kylmässä altaassa.
Ihan kaikkee en tuosta kirjasta oman konnani
perusteella todellakaan usko, eikä kannattaisi
sinunkaan...
Ja tiedoksi kaikille punakorva on suokilpikonna.
Meillä on aivan ihana punakorva joka on 7-vuotias
ja voin antaa hyviä vinkkejä hoidossa ja kuinka
siitä saa seuralaisen eikä koristeen.
Osis olis [email protected]
Punakorva elää luonnossa joskus vesissä, jotka
ovat jopa vain 18-19 -asteisia. Käsittääkseni
hyvin harvassa asunnossa Suomessa mennään tuon
alle yleislämpötilassa. Jos yleislämpötila on
alhainen, sitä tärkeämpää on tarjota
oikeanlämpöinen lämmittelypaikka, jolle konna
varmasti mielellään nouseekin, kun vesi on
viileämpää. Se on yksi syy miksi vesi ei saa olla
lämmintä: jos on, konna viihtyy siellä eikä nouse
maalle.
Jos pienellä poikasella on lämmitin, se
kiihdyttää aineenvaihduntaa ja kasvua sillä
seurauksella, että jos ruokavalio ei ole
taspuolinen, sisäelimet eivät ehdi kehitykseen
mukaan ja jäävät liian pieniksi (aiheuttaa
myöhemmin ongelmia, jopa sairauksia).
Tästä asiasta olen ollut aina ja olen edelleen
samaa mieltä Jarmo Perälän kanssa: ei lämmitintä.
Minun vanhin konna on ainakin 14-vuotias ja hyvin
kasvanut ilman lämmitintä.
Ei tietenkään lämmitintä, kuten Virpi jo
kirjoittikin. Lämmittelypaikka sen sijaan on ihan
eri asia.
Luonnossa nuo muuten monesti uiskentelevat
talvisin jääriitteen tai ohuen jääkerroksenkin
alla...
Näin.
Siis mitä?
Lämmittimiä suositellaan kaikessa
kirjallisuudessa vain ja ainoastaan sen vuoksi,
että suurimmassa osassa maailman talouksista,
joista löytyy punakorva (tai mikä tahansa
suokonna) EI löydy keskuslämmitystä, kuten
Suomessa. Ranskalaiset ja jenkkiläiset talot ovat
pahimmillaan hyvin vetoisia ja kylmiäkin ja
SIELLÄ lämmitin on paikallaan.
Suomessa jos lämmitintä käytetään nostamaan veden
lämpöä yhtään yli 20, se ei tuo mitään lisäarvoa
konnan elämään. Päinvastoin. Noin yli 23-24 -
asteisessa vedessä mm. bakteerien lisääntyminen
kiihtyy (verrattuna noin 20-asteiseen, ollen noin
29 asteisessa vedessä nopeaa).
Sitäpaitsi konnan elimistölle on parempi, että
vesi on kesällä lämpimämpää (kun ulkonakin on
lämmintä, jopa noin 27-30 astetta oikein
helteisinä päivinä) ollen taas talvella
viileämpi, sillä tämä simuloi luonnollisia oloja
ja auttaa konnaa aloittamaan talvileponsa (toinen
vaikuttava tekijä on fotoperiodi).
Vertaan kilpikonnan altaassa lämmittimen käyttöä
(ja lämpötilan näin keinotekoista nostamista)
siihen, että jokin aavikkolaji laitettaisiin
sademetsä-terraarioon. Olosuhteet eivät ole
oikeat ja ongelmia on odotettavissa. (Tosin
kaikki ovat yksilöitä, jotkut kärsivät toisia
vähemmän ja joillakin se saattaa näkyä vasta
vuosikymmenien päästä tai ei laisinkaan.)