Oisinpa kysellyt miten Vuolukivi/Tiilerin vastaava takkauuni pitää lämpönsä. Eli jos illalla lämmittää mikä on uunin lämpö 24 tunnin päästä? Ehken huonosti muotoiltu kysymys mutta menköön!
Vuolukivi vastaan
Tiileri...
201435
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos takan puolen lämmittää, niin uuninpuolen mittari nousee noin 150-170 ja vuorokauden päästä 100-120 astetta vielä. Ja tiileri uuni.
Paljonko tarvii puita poltella tuohon lämpöön?
Kuivaa koivua joka ilta, oisko 5-6 kiloon. Mielestäni ainut oikea takkapuu, vaikka nyt onkin muutaman ekun kalliimpaa.
...murjaisit...
(Edellä nimittäin sanoit sanatarkasti näin:
"Jos takan puolen lämmittää, niin uuninpuolen mittari nousee noin 150-170 ja vuorokauden päästä 100-120 astetta vielä. Ja tiileri uuni.") ...väittäessäsi, että tähän lämpöön päästään 5-6 kilolla halkoja.
"...murjaisit...
(Edellä nimittäin sanoit sanatarkasti näin:
"Jos takan puolen lämmittää, niin uuninpuolen mittari nousee noin 150-170 ja vuorokauden päästä 100-120 astetta vielä. Ja tiileri uuni.") ...väittäessäsi, että tähän lämpöön päästään 5-6 kilolla halkoja."
Oletko oikeasti noin tyhmä ettet ymmärrä että lähtötilanteessa uuni on 100-120 asteinen ja kun siinä polttaa tuon puumäärän niin asteet nousevat 150-170 asteeseen laskeakseen jälleen vuorokauden kuluttua 100-120 asteeseen.
Mikä tässä asiassa on niin vaikea käsittää että pitää valehtelijaksi toista haukkua?
Jokke
Tässä olis vertailun vuoksi tuollaisen 3,5t painoisen takan lämpötila kolmen vuorokauden ajan. Tämä ei ole tiileri vaikka osin tiilinen onkin. Paikalla muurattu.
Tuo että se oli jo valmiiksi lämmin selventää asiaa. Ihmetytti hieman minuakin. Tuo minun takkani ei 5-6kg:lla lämpene vielä juuri mihinkään. Kuvan lämpötilaan vaaditusta puumäärästä minulla ei ole punnittua tietoa. Veikkaisin jotain 10-20kg
http://www.aijaa.com/v.php?i=3345596.jpg
Siis tuo lämpötila on mitattu aika ylhäältä takan sydämestä. Se ei ole ehkä kuumin paikka lämmityksen aikana, mutta kertoo varmaan aika hyvin sisuksen keskilämmön.
Varmaankin parhaille asiat pitäis selostaa muuraus vaiheesta lähtien. Luulis jokaisen tajuvan ei näillä pakkasilla nollasta lähdetä.
Koko ketju on täys vitsi, kuvittelin sitä ensin provoksi, mutta taisi se sittenkin olla ihan tosissaan kirjoitettu.
Eri tavalla käytettyjen erilaisten takkojen eritavalla mitattujen lämpöjen vertailu on mitä on.
Jää pois tästä keskustelusta! Luulen että sulta löytyy se sisään savuttava avotakka, mutta vaihtaahan se kuitenkin tunkkaista sisäilmaa,oletko huomannut?
Sama pätee myös talojen kulutusvertailuihin. Ei niistä voi vetää oikein minkäänlaista johtopäätöstä kun ei kaikkea kerrota.
Yksi asia mikä on ja pysyy on tuollainen lämmönluovutuskäyrä. Pienemmällä tai suuremmalla lämmöllä se on ihan sama mutta lähtee eri kohdasta. Erilaisilla takoilla tuo käyrä on jyrkempi tai loivempi. Käsittääkseni vuolukivisillä se on jyrkempi.
Toisille sopii paremmin loiva ja toisille jyrkkä. Jos puhutaan tulisijoista joissa on samanverran lämpenevää massaa(sydän) niin jyrkästä saa suuremman tehon. Massa määrää sen kuinka paljon lämpöä saadaan varastoon. Periaatteessa massa määrää siis tehon, mutta ei ihan niin suoraviivaista se ei ole kuitenkaan.
Takan rakenteella(tulipesän ynnä kanavien) ja muotoilulla on varmasti oma osansa takan hyötysuhteeseen. En tiedä tarkkoja lukuja millaisia eroja voi tuolta osin syntyä. Kanavien materiaalille on myös vaikutusta siihen kuinka hyvin lämpö siirtyy savukaasuista. Mitattua tietoa taitaa olla vähänlaisesti,
..päästään kyllä "tyynen" ja miksei sinunkin lukuihin, jos esim. 150m2 omakotitalossa pidetään peruslämpöä yllä muuten.KYLLÄ "tiilerilläkin" siihen päästään pienilläkin "kynsitulilla"..
Kokonaan toinen asia on,kun samankokoista taloa peruslämmitetään Vuolukivi-takka-uuni yhdistelmällä. Se kuitenkin vaatii tehokkaan LTO-ilmanvaihto systeemin, jossa poistoventtiili on uunin päällä. Säköllä toimiva suora lattialämmityskin on, mutta säädetty toimimaan yösähköllä ja päällä tosi harvoin. Yö sähköä menee 2000kw vuodessa.
Tuohan riippuu takan massasasta, takan eristyksestä, takan pinnotteista, tilan lämmöstä, poltetun puun määrästä, poltetun puun laadusta, tilan eristyksestä yms. yms.
Yhtä hyvin olisit voinut kysyä etä jos kaataa ainetta astiaan niin kuinka lämmitä se on kohta.
Mieti nyt joutessasi nuita asioita! Minä polttelen vain kuivaa koivua 3500 kg takka uunissa, aivan normaali omakotitalossa. Oletko kenties vaikka niitä yliviisaita iltakoulu insinöörejä? Kun noin hienon esimerkin heitit?
Tuo edellinen iltakouluinsinööri oli kyllä ihan oikeassa. Ennenkuin voi tehdä vertailuja kohteiden ja olosuhteiden pitäisi olla samankaltaisia. Muuten liikutaan ihan vaan mielikuvatasolla jolloin takan tai uunin kiva kuvio tai sen muuranneen muurarin haalareiden väri voi olla hyvinkin tärkeä pointti tulisijan hyvyyttä arvostellessa.
Paljonko teillä on lunta 5m päässä portaista?
Jos menet kesämökille ja tuvassa ja uunissa on -10c illalla kun olet uunillisen polttanut ja tuvan neliötkin on parisataa niin ei siinä juuri näppejään pääse lämmittämään 24 tunnin kuluttua, tosin ei juuri aikaisemminkaan. Toisaalta kylmää uunia jos kovaa lämmität niin kyllä sen hajalle saat.
On tullut lämmitellyksi hyvän kokoista vuolukiviuunia vuositolkulla ja nyt viimeiset puolitoista vuotta Tiilerin takka/leivinuunia, siis sellaista jossa voi polttaa puita sekä takan puolella että uunissa. Tuohon Tiileriin laitettiin paketin mukana tullutta eristysvillaa ulko- ja sisävaipan väliin koko alalta. Näin saadaan takkauuni luovuttamaan lämpönsä hitaammin kuin jos tuota eristettä laitetaan vähemmän, tai ei ollenkaan, eikä pintalämpötila nouse koskaan kovin suureksi.
Vaimo on ollut todella tyytyväinen uunin leivontaominaisuuksiin ja minä vaimon leipomuksiin ja uunin pitkäkestoiseen lämmönluovutukseen. Emme vaihtaisi pois, varsinkin kun kokonaisuuden ulkonäkö on tuunattu omien toiveiden mukaiseksi.
Tosi älykästä..
ja kumpi lada. Onkohan tuo sittenkään oikea tapa verrata.