Kun asuntovelalliset ajautuvat nyt maksuvaikeuksiin, oletan että pankkimme irtisanovat lainansa rivakasti.
Näin ainakin kävi itselleni kun yritykseni joutui maksuvaikeuksiin: valtion "erityisrahoituslaitos" Finnvera irtisanoi lainansa yksipuolisesti (LPR.)
Tälläisessä tilanteessahan ei tovereita ex-yrittäjillä ole, mutta saa nähdä miten käy kun työläisten lainoja aletaan irtisanoa.
Yrittänyttä ei laiteta... sitä ryssitään: se on Made in Finland se!
Näin ainakin kävi itselleni kun yritykseni joutui maksuvaikeuksiin: valtion "erityisrahoituslaitos" Finnvera irtisanoi lainansa yksipuolisesti (LPR.)
Tälläisessä tilanteessahan ei tovereita ex-yrittäjillä ole, mutta saa nähdä miten käy kun työläisten lainoja aletaan irtisanoa.
Yrittänyttä ei laiteta... sitä ryssitään: se on Made in Finland se!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Työläisillä ei ole yleensäkään suuria, hoitamattomia asuntolainoja. Pankit ovat tehneet tarkat maksusuunnitelmat ja vaatineet kunnon vakuudet ja takaajat asuntolainoille. Viime lamasta ottivat pankit oppia. Nythän Suomessa on ainoastaan yksi suomalainen pankki, muut siirtyivät pankkitukien jälkeen ulkomaiseen omistukseen.
Kahden asunnon loukussa olijoita kyllä on, mutta asuntojen hintojen lasku ei ole ollut niin romahdusmaista, etteikö siitä selvittäisi nyt, kun asuntolainojen korot ovat alhaiset.
Viime laman aikana asuntolainojen korot hipoivat jopa 20 %:ia kun taas nykylaman aikaan korot ovat suurinpiirtein inflaation luokkaa.
Turhaa Sinun muille velallisille - vielä asuntovelallisille - on yhtä surkeaa tilannetta toivoa kuin itselläsi on.
Otapa selville elinkeinoministeriltä minne voit osoittaa valituksen Finnveran toiminnasta omalla kohdallasi.
....
Finnveran rahoituksen vastuukatot nousevat
Tasavallan presidentti vahvisti lait, joiden mukaan Finnveran rahoituksen myöntämiskattoja nostetaan. Kotimaan rahoituksen vastuukatto nousee 2,6 miljardista eurosta 3,2 miljardiin euroon ja viennin rahoituksen vastuukatto 7,9 miljardista eurosta 10 miljardiin euroon.
Vastuukattojen korotuksella valtio pyrkii turvaamaan Finnveran mahdollisuudet rahoittaa kannattavaksi arvioitua liiketoimintaa rahoituskriisin aikana aiempaa enemmän. Rahoitusmarkkinoiden kriisi on lisännyt Finnveran tarjoaman kotimaan rahoituksen kysyntää kotimaassa 18 prosenttia ja viennissä 386 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Jälleenrahoituksella 1,2 miljardia viennin asiakasrahoituksen turvaamiseen
Viennin rahoittajien likviditeettiongelmia pyritään helpottamaan ns. jälleenrahoitusmallilla. Mallin mukaan ulkomaista ostajaa rahoittava suomalainen tai ulkomainen pankki voi siirtää vientiin liittyvän ostajaluoton tai osan siitä Finnveran tytäryhtiön Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitettavaksi, jos hankkeeseen ei saada rahoitusta kohtuullisin ehdoin muualta.
Tässä vaiheessa Suomen Vientiluotto voi jälleenrahoittaa vientihankkeita enintään 1,2 miljardin eurolla. Varoista 700 miljoonaa euroa hankitaan markkinoilta Finnveran lukuun valtion takauksella. Loput 500 miljoonaa euroa tulevat valtiolta saatavasta rahoituksesta. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan viennin rahoituksen jatkuvuus rahoituskriisin aikana. Järjestelyn jatkamisen tarvetta ja riittävyyttä tarkastellaan ensi vuoden puolella.
- Järjestely ei yksin ratkaise yritysten tämänhetkisiä rahoituspulmia mutta varmasti osaltaan helpottaa suomalaisten pääomatavaraviejien asiakasrahoituksen saatavuutta, varatoimitusjohtaja Topi Vesteri sanoo. -Vientikauppaan liittyvät luottoriskit harkitaan tapauskohtaisesti.
Kotimaan rahoituksen vastuukatto nousee 600 miljoonaa euroa
Finnvera arvioi rahoituskysynnän kasvavan ensi vuonna myös kotimaassa. Vastuukaton nosto mahdollistaisi entistä useamman kannattavaksi arvioidun hankkeen rahoituksen.
Valtio pääomittaa Finnveran tytäryhtiöitä Aloitusrahasto Vera Oy:tä ja Veraventure Oy:tä 30 miljoonalla eurolla. Aloitusrahasto Vera tekee pääomasijoituksia uusiin aloittaviin yrityksiin ja Veraventure alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin.
Finnveran rahoitus perustuu aina yritystutkimukseen, jossa selvitetään, onko yrityksellä edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan lähitulevaisuudessa. Finnveran rahoitus on käytännössä aina riskinjakoa muiden rahoittajien kanssa. Kotimaassa yhtiö voi rahoittaa pk-yrityksiä kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta varsinaista maa- ja metsätaloutta sekä rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia.
– Toimimme kuten tähänkin asti rahoituskriteeriemme mukaan. Riskinjako tarkoittaa vaikeissakin tilanteissa sitä, että omistajilta ja muilta rahoittajilta voidaan edellyttää lisäpanostuksia, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321 tai 0400 429 210
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 tai 0400 702 002 (viennin rahoitus)
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 tai 0400 672 401 (kotimaan rahoitus)
viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 020 460 7232 tai 040 352 9332
____________________________________________________________________________
Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää palveluillaan suomalaisia rahoitusmarkkinoita. Yhtiö edistää rahoitustoiminnallaan yritystoimintaa, alueellista kehitystä ja suomalaisten yritysten vientiä.
Finnvera tarjoaa pk-yrityksille kotimaassa lainoja ja takauksia sekä viejille ja viennin rahoittajille vientitakuita. Yhtiö osallistuu kannattavaan liikeideaan perustuvan yrityksen toiminnan rahoittamiseen silloin, kun yrityksen rahoitukseen liittyvät riskit estävät rahoituksen saamisen kaupallisilta rahoittajilta.
Finnveran tarjoama rahoitus on vastikkeellista. Rahoituksen hintaan vaikuttavat riskit ja käytettävissä olevat vakuudet.
Finnvera voi rahoittaa kotimaassa toimivia pk-yrityksiä kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta varsinaista maa- ja metsätaloutta sekä rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia. Viennin rahoituksessa ei ole toimialarajoituksia.
Finnvera jakaa riskejä muiden rahoittajien kanssa ja on mukana vain kannattaviksi arvioimissaan hankkeissa. Yksityinen rahoitus on hankkeissa pääroolissa, ja Finnvera on mukana yleensä osarahoittajana.
Finnveran työntekijät ovat palkansaajia: heille yhden ihmisen tai perheen tragedia ei merkinne paljonkaan. Se voi toimia jopa fallistisena nautintona nujertaa jälleen yksi "satraappi."
Finnveran toimihenkilöt tallentavat yrittäjien yritysideoita. Mitä luultavimmin he myös jakavat tätä "todellista pääomaa" niille yrityksille, joilla on kokemusta mutta ei tuoretta otetta.
Yritykset harvoin kaatuvat. Sitäkin useimmin ne kaadetaan: kilpailijat, kartellit, verottaja...
En oikein usko että yksityisyrittäjä saa oikeutta, kun vastassa on valtion erityisrahoituslaitos Finnvera.
Ehkäpä mm. tässä on yksi suuri syy siihen, että Suomessa on poikkeuksellisen paljon traagisia tapahtumia, väkivaltaa ja "laitapuolen kulkijoita."
Koettua vääryyttä on vaikea sulattaa.
Oman moraalini käsittää velkojen takaisin maksun, mutta miksi pitäisi elättää perintätoimistoja jotka toimivat kuin hyeenalauma tahi riitapukarina luoden riitaa velallisen ja velkojan välille.
Arvot... yhtenä tärkeänä niistä pidän Kristillinen etiikka: pitäisi Finnverankin pikkuhiljaa sisäistää muitakin arvoja kuin materialistiset... esim. hitusen anteeksiantoa ja reilua sovittelua?
Ehkäpä mm. näistä syistä johtuen USA:ssa henkilökohtainen konkurssi käsittää myös velkojen anteeksiannon. Tietääkseni vastaava käsittely taas esim. englannissa lähtee käyntiin n. 3 vuoden päästä yrittäjän kokemasta "tsunamista."
Suomessa on edelleen elinkautinen velkavankeus, koska velkasaneerauksissa ei oteta huomioon takaajia eikä myöskään sitä että yrittäjät ovat yrittäjähenkisiä eikä palkansaajia työväen aatteineen.
Näinollen: Suomi ei ole yrittäjäystävällinen maa... vaan työväen kehto.
Toista se oli ennen.
että näin tehdään, olen Finnveralla töissä ja meillä oikein nautitaan kun kaadetaan näitä staraappeja:-)) Nimin. Nautinnolla