Irti kaasu- ja öljysidonnaisuudesta mahdollisimman pian.Omavaraisuuteen kannattaa satsata.
Vihreät Hassin johdolla sai jo Suomessakin viivytettyä ydinvoimlana rakentamista 10-15 vuotta.
Sama edelleen vesivoiman suhteen mm Vuotos.
Noin ne tavoitteet tulee esille. Venäjä nyt(kin) hyvänä esimerkkinä., miten taistolaisia opetettiin 60-70- ja vielä 80 luvuillakin
Hassi osaa tuon mallin.
Kai jo vihdoin päästään oman energian rakentamiseen.
Olisi jo ilman vihreitä ja eritoten Hassia kaksi omaa ydinvoimalaa valmiina. Varmman kolmas ydinvoimala olisi tuossa mallissaan.
Kiristetään polittisesti energialla kylmässä maassa. Vihreät (Hassi) ei nyt päässyt noin pitkälle, kuitenkin uusi ydinvoimala vihdoin viimein alettiin rakentamaan.
Samoin vesienergia vielä odottaa ratkaisuaan.
Kaikkia Hassi yritti, jopa Oikeuskansleria hyväkseen käyttäen, kun oli hänkin onneton vihreitten porukoissa.
Hassista tulee vielä kirosana kylmänmaan enrgian kallistumiseen.
Luulen kohta, kun Venäjä näyttelee mallejaan, miten tulee omat energiavarat arvoonsa. MM huomataan että turve kasvaakin Hassin väitteistä huolimatta.
Ja ne harvinaiset eläimet mm Vuotos alueella olikin Taistolais vihreää propakantaa.
Hölmöä päästää kallaista vesienrgiaa ohi hyötykäytön, kun kuitenkin jo alueella laitoksia runsaasti.
Ihan hölmöä olla rakentamatta mm Vuotostakin.
Vihreät Hassin johdolla sai jo Suomessakin viivytettyä ydinvoimlana rakentamista 10-15 vuotta.
Sama edelleen vesivoiman suhteen mm Vuotos.
Noin ne tavoitteet tulee esille. Venäjä nyt(kin) hyvänä esimerkkinä., miten taistolaisia opetettiin 60-70- ja vielä 80 luvuillakin
Hassi osaa tuon mallin.
Kai jo vihdoin päästään oman energian rakentamiseen.
Olisi jo ilman vihreitä ja eritoten Hassia kaksi omaa ydinvoimalaa valmiina. Varmman kolmas ydinvoimala olisi tuossa mallissaan.
Kiristetään polittisesti energialla kylmässä maassa. Vihreät (Hassi) ei nyt päässyt noin pitkälle, kuitenkin uusi ydinvoimala vihdoin viimein alettiin rakentamaan.
Samoin vesienergia vielä odottaa ratkaisuaan.
Kaikkia Hassi yritti, jopa Oikeuskansleria hyväkseen käyttäen, kun oli hänkin onneton vihreitten porukoissa.
Hassista tulee vielä kirosana kylmänmaan enrgian kallistumiseen.
Luulen kohta, kun Venäjä näyttelee mallejaan, miten tulee omat energiavarat arvoonsa. MM huomataan että turve kasvaakin Hassin väitteistä huolimatta.
Ja ne harvinaiset eläimet mm Vuotos alueella olikin Taistolais vihreää propakantaa.
Hölmöä päästää kallaista vesienrgiaa ohi hyötykäytön, kun kuitenkin jo alueella laitoksia runsaasti.
Ihan hölmöä olla rakentamatta mm Vuotostakin.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Siinä säästyy 4 000 MW. Raiskaamalla loputkin vesistöt saadaan vain 2000 MW lisää.
Sähkölämmitys on oikeastaan kaukolämpöä, siinä energia siirretään johtimia myöten kulutuspaikalle kun kaukolämmössä energia siirretään vettä putkessa systeemillä, mikä sitten on edullisempaa rakentaa sähköverkkoja vai mahottoman suuria putkiverkkoja. Maalaisjärjellä ajatellen sähköverkkojen rakentaminen tuntus oleva oikea ratkaisu. nooh loppu onkin politiikkaa....
Kaikki uusiutuvat energiamuodot saadaan sähköverkon avulla käyttöön.
Luuletko, että tarvittavat lauhdevoimalat ovat rakennettu ilmaiseksi. Ehei, ensin sähköyhtiö on kerännyt rahaa KAIKILTA sähkönkäyttäjiltä. Tietäisitpä, minkälaisiin hintoihin sähkö kohoaa kulutuspiikin aikana. Jollain tavoin on maksatettava se, että voimalaitosta seisotetaan suurimman osan vuotta.
"Adato Energia Oy:n selvitysten ja sähkönkäytön seurannan perusteella on arvioitu, että Suomen
varsinaisen sähkölämmityksen tehontarpeen lisäys on noin 80 MW, kun lämpötila laskee yhden asteen (liite 2, kuva 2.18). Tämän perusteella voidaan arvioida, että sähkölämmitystalojen tehon tarve viikkotasolla esim. 25 asteen pakkasella ilman lisälämmittimiä on n. 3 300 MW. Erilaiset sähkölämmitysjärjestelmien pakkasilla päälle kytkeytyvät lisälämmittimet nostavat tätä tehontarvetta. Lisäksi sähkötehon tarvetta nostavat erilaiset lisälämmittimet muissa kuin sähkölämmitystaloissa, jäätymisenestolämmittimet sekä autojen lämmittimet. Näiden lisälämmittimien tehontarvetta on vaikea ennustaa, koska niiden vaikutusta voidaan käytännössä arvioida hyvin harvoin, eli vain silloin kun on kovia pakkasjaksoja. Karkeasti voidaan arvioida suuruusluokan olevan jopa 1 000 MW. Sähkölämmitys ja lisälämmittimet yhdessä voivat aiheuttaa siis yli 4 000 MW tehontarpeen 25 asteen pakkasella. Se on yli 30 prosenttia huippukuormituskauden sähköntuotantokapasiteetistä, joka oli 13 500 MW vuonna 2004."
s.13
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42617&lan=FI
Kummasti vaan kivihiilen kulutus on voimakkainta vähäsateisina vuosina ja talvella.
http://www.stat.fi/til/kivih/2008/09/kivih_2008_09_2008-10-24_tie_001.html
1Pasifisti nimimerkin kirjoitukset ovat erittäin järkeviä.
Nimimerkin kannattaisi kuitenkin joskus hieman perehtyä vesivoiman tilanteeseen Suomessa, sillä vesivoimaloilla ei ole saatavilla todellakaan mitään kahtaa tuhatta megawattia lisää tehoa vaikka kaikki Suomen virtavedet ja ojat laitettaisiin täyteen vesivoimaloita aina Vantaanjokea, Tornionjokea ja Tenojokea myöten.
Em. luku 2000 MW on laskettu pekkaroijien toimesta Energiateollisyys ry:ssä ja työ- ja elinkeinoministeriössä suoraan eri vesistöjen keskivirtaamaan ja padotuskorkeuden mukaan. Eli ensin on laskettu, että kaikissa suomen virtavesissä virtaa vuodessa yhteensä 3523 MW:n potentiaalienergialla tehoa. Teho on laskettu hyötysuhteella 100%. Kun tilastoista nähdään, että vesivoiman teho on Suomessa keskimäärin 1.471 MW, niin em luvuista on laskettu, että vesivoimaloista saadaan nykyään hyödyksi 41,8 prosenttia ja rakentamatonta potentiaali on 2.000 MW.
Em. laskentatapa on kuitenkin silkkaa sumutusta. Käytännön elämässä vesivoimaloiden hyötysuhde ei koskaan voi olla sataa vaan keskimäärin se on kirjallisuuden mukaan 0,756 (koskee myös Suomen vesivoimaloita kun niiden pudotuskorkeus on niin pieni ja virtaamakin vaihtelee voimakkaasti, jolloin hyötysihde on kaukana optimiolosuhteen jopa 90 prosentista). Eli pelkästään em. hyötysuhteen vuoksi katoaa noin 500 MW siitä 2000 MW:n teoreettisesti potentiaalista mikä on muka rakentamatta.
Samoin em. lukuihin teoreettisiin maksimeihin on laskettu myös mukaan kaikki se vesi mikä virtaa muun muassa tulva-aikaan ohi koneistoista ja kaikki muutkin sateista tai konehuolloista johtuvat ohijuoksutukset. Tämän suuruus voisi olla kenties tasolla 25-30 prosenttia vuodessa. Eli siihenkin kuluu sellaiset 500 MW hukkaan rakennetuissa vesistöissä nykyään em. 2.000 MW:n teoreettisesta rakentamattomasta potentiaalista.
Tulvavesiä ei voi todellakaan pidättää mihinkään tekoaltaisiin suuremmassa mittakaavassa, sillä esimerkiksi Kollajan tekoaltaaseen mahtuisi vain noin prosentti Iijoen virtaamasta kun tulva-aikaan saatetaan noin kolmannes vuoden vesistä joutua ohijuoksuttamaan. Lokan tekoallas on suurin koko EU:ssa, mutta siltikään siihen ja Porttipahdan tekoaltaaseen ei mahdu uunojen mielestä riittävästi vettä ja uusi paljon pienempi Vuotoksen tekoallas muka toisi jotain merkittävää tulvavesien varastointia lisää. Höpönlöpön, sillä sen tarkoitushan olisi toimia ylisuurena vesivoimalan patoaltaana, jotta muutama kymmenen kilometriä lisää Kemijokea saataisiin valjastettua kulkemaan turbiinin läpi.
Eli käytännössä sitä rakentamiskelpoista teoreettistga potentiaalia olisi jäljellä Suomessa kenties noin 1.000 MW kun mukaan lasketaan kaikki mahdolliset virtavedet.
Mikäli kaikki mahdolliset virtavedet rakennettaisiin Suomessa täyteen vesivoimaloita mitä on vielä vapaana, niin teoreettinen potentiaali em. vesistä olisi siis noin 1.000 MW ja tästä voitaisiin saada hyödyksi noin puolet eli 500 MW (johtuen hyötysuhteesta, ohijuoksutuksista yms. yms.).
Mikäli epäilee em. juttuja, niin kannattaa tutustua itse pienvesivoima raporttiin:
http://www.motiva.fi/midcom-serveattachmentguid-16530b1e865ad41305a6d5b31896ec62/pienvesivoimakartoitus.pdf
Em. raportin sivulta 16 selviää, miten em. tehot on laskettu propagandatarkoituksessa eli
" Pm = μ*ρ*g*MQ*H = 1*1000*9.81*MQ*H
Pm (MW) = 9.81*MQ*H/1000
jossa:
μ laitoksen hyötysuhde (kuvaa laitoksen tuottaman tehon ja teoreettisen tehon
suhdetta), riippuu laitoksen koosta ja kuormitusasteesta ja vaihtelee μ = 0.5 - 0.9).
Tässä käytetään arvoa 1.
ρ veden tiheys (kg/m3)
g putoamiskiihtyvyys (m/s2)
MQ keskivirtaama (m3/s)
H putouskorkeus (m)
Pm = μ*ρ*g*MQ*H = 1*1000*9.81*MQ*H
Pm (MW) = 9.81*MQ*H/1000
jossa:
μ laitoksen hyötysuhde (kuvaa laitoksen tuottaman tehon ja teoreettisen tehon
suhdetta), riippuu laitoksen koosta ja kuormitusasteesta ja vaihtelee μ = 0.5 - 0.9).
Tässä käytetään arvoa 1.
ρ veden tiheys (kg/m3)
g putoamiskiihtyvyys (m/s2)
MQ keskivirtaama (m3/s)
H putouskorkeus (m) "
Raportin sivulta 35-36 löytyy suora lista jokaikisestä Suomen virtavedestä ja sen teoreettisesta potentiaalista.
Em. tietoja kun vertaa vesivoimaloiden tuotantotietoihin, niin ymmärtää taatusti ettei Suomessa ole todellakaan mitään 2.000 MW:n vesivoimapotentiaalia olemassa mikä voitaisiin valjastaa vaikka jokainen jäljellä oleva koski Suomesta ja rajajoista pistettäisiin täyteen voimaloita. Em. luku on todellisuudessa noin neljäsoa.
Oliskin jokin sähkön varastointi keksitty. Vaan kun ei ole. Ainoa on vesialtaat.
Siis, vesialtaat on tasaajina, ihan kuin kylien vesitornit.
Tosiasioita joista ei voi edes kiistellä.
Ollaan nyt 15 vuotta myöhässä systeemien tekijöinä.
Tuskin enään kannattaisi myöhästytttää. mm Ydinvoima ja vesivoima jota lisättävissä 20 %, ja vielä oikealla hetkellä.
Oikealle hetkelle ajoitettu sähkön lisäys, jota kutsutaan säätösähköksi.
Olisikin jo mallillaan kun olisi 3 uutta ydinvoimalaa ja vesivoima reilusti enemmän.
Vaan kun ei ole. Kiitos kuuluu suusrimmaksi osaksi vihreille ja sen moottorille hassille.
Sitä nyt maksellaan. Kylmässä maassa.
Moni ymmärttää, moni ei.
1.Tuli lama, sähkönkulutus kääntyi laskuun
2.Pohjoismaiset sähkömarkkinat, eli Norja ja Ruotsi pääsivät dumppaamaan liian vesisähkön Suomeen.
3.Paperi ja metsäteollisuus kävi polttamaan lingniiniä ja lipeää.
Virhe tehtiin siinä, ettei sähkölämmitykseen puututtu.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000109&posting=22000000040625513
Sen seurauksena 2003 tammikuussa tehon tarve ylitti reippaasti kotimaisen kapasiteetin. Vuoden 2002 typerän päätöksen takia joudutaan odottamaan uutta tuotantokapasiteettia näillä näkymin vuoteen 2012 saakka. Toisenlainen päätös olisi merkinyt sitä, että meillä olisi jo nyt useiden satojen megawattien edestä uusiutuvilla toimivaa kapasiteettia. Uutta reaktoria jouduttaisiin odottaamaan ensivuosikymmenen lopulla. Mutta sehän sopii sähköyhtiöille, kun voivat (itse aiheutettuun) kapasiteettipulaan vedoten nyhtää korkeaa hintaa sähköstä.
Mitä tulee varastointiin, niin vaihtoehtoja on.
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=4381
Uusiutuvilla energialähteillä toimivat voimalat murskaisivat fortumin ja Pohjolan voiman monopolin. Tätä ennen niiden omistus kantaverkkoyhtiössä pitää pudottaa allw puoleen, jotta taataan puolueeton kohtelu.
Oletko käynyt katsomassa paikkoja siellä.
Jos et, kannattaisi käydä.
Voiko summassa sanoa mitään.
Jokin oma tietämyskin, ei Hassin ja Tennilän taistolais lausuntoihin ihan käpertyä.
Enrgialla näköjään tehokasta kiristää.
Hassi ministerinä ollessaan lupasi, että kaasu on edullista, ja sen hinta nousee enintään 15%. Niistä lupauksista sähköntuotantokaasun hinta on noussut 10 EUR/MWh:sta hintaan 25 EUR/MWh. Hinnannousu on 15 EUR/MWh.
Hinnannousun lukuarvo oli sentään oikein, mutta prosenttilasku ei täsmännyt. On siinä meillä lentävä tekniikan lisenssiaatti
-------
Nyt toisasia, olisi jo pari ydinvoimalaa uutta tuotannossa ilman Hassin "kujeita".
Kun kuitenkin pakko tulla ne nyt viivästettynäkin. Kolams uusi vaoimala olisi nyt rakenteilla.
Komea Vuotosjärvi jo olisi valmis myös.
Huvittavaakin oli tuo Hassin ja Nikulan toiminta. Mutta meni silloin läpi.
Saapa nähdä joukuuko Hassi vielä maksu"mieheksi".
Ainakin palauttanee 350 000 € väärin perustein omaan taskuun kerätyt kulukorvaus.
Ihan perustietietoa pitäisi olla mitä on kulukorvaus. Onko se palkkaa ! Tiedämme, ettei ole normaalisti.
Jos olisi, siitä perittäisiin vero. Ihan normaali palkkavero.
Tämä on nykyisen TEMin ilmoittama maksimi lisäyspotentiaali vesisähkön osalta.
Se merkitsee sitä, että vesivoimalat jauhaisivat sähköä noin 55 prosentin hyötysuhteella.
"Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2005 teettämän selvityksen mukaan Suomen koko
vesivoimapotentiaali on noin 5 100 MW ja se vastaa keskimääräisenä vesivuotena 22,6 TWh
energiantuotantoa. Tästä määrästä on rakennettua vesivoimaa 3 050 MW, 13 TWh."
s. 5
http://www.energia.fi/content/root content/energiateollisuus/fi/sähkö/sähköntuotanto/vesivoima/liitteet/voimaa vedestä 2007.pdf?SectionUri=/fi
Tiedän tasan tarkkaan, että kyse on voimalaitosten nimellistehoista. Eli ne jauhaisivat sähköä hieman yli Olkiluoto 3 verran, joka on teholtaan 1600 MW.
Ei laskea jonkin ajan keskiarvoa. Vaan juuri silloin kun sitä tarvitaan eniten.
Toki, vesi saa mennä jos on mistä mennä. Nyt tämäkin taka aika vähän vääristää vesipotentiaalia, kun ollut noinkin sateista. Mutta se ollut nyt näin. Taas huomenna erilailla.
Siksipä kova tarve altaille, vesivarastoille jokeen.
Kuin vesitornit, joihin hiljaisina aikoina pumpataan vettä. ja sitten kovan kulutuksen aikana lasketaan vettä vähemmksi.
Kyllä nämä osataan. Alan piireissä. Mutta tuli politiikka mukaan. Tehdään vihreää politiikkaa tällä asialla.
Näin nyt mennyt Hassin ja Nikulan vallas aikana.
Nyt tällä hetkellä Fingridin mukaan kuluu tai tuotetaan sähköä n 12000 MW . Nyt sähköntuonti uuden tulevan ydinvoimalan luokkaa.
Mitä pahaa sähkössä ! Kysyn vaan !
Onhan se nyt vaikkapa tilapais tarpeeseen kaikkien paras vaihtoehto. Esim, johonkin lisää lämpöä.
Tuulisähkö ei ole ratkaisu mihinkään. Apusähkönä menee.
Ilmeiisen monella uhotuu, ettei sähköä saada lainakaa varastoon, kuin vain altaisiin. Aina senhetkisen tuoton mukaan elettävä. Siksi allassähkö tasaajana.
Nimerkillä: kokemusta on.
> Ei laskea jonkin ajan keskiarvoa. Vaan juuri
> silloin kun sitä tarvitaan eniten.
>
> Toki, vesi saa mennä jos on mistä mennä. Nyt
> tämäkin taka aika vähän vääristää
> vesipotentiaalia, kun ollut noinkin sateista.
> Mutta se ollut nyt näin.
> Taas huomenna erilailla.
Vesivoimaloiden sähköätuotetaan keväällä tulva-aikaan ja alkukesästä suurimmalla teholla. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että silloin vettä virtaa Suomen joissa eniten.
Vähiten vesivoimalla tuotetaan sähköä taas talvella pakkasten aikaan. Tämä johtuu siitä, että silloin vettäkin joessa virtaa vähiten.
Esimerkiksi Iijoen kaikkien voimaloiden keskiteho on noin 95 megawattia. Nyt tammi- helmikuussa em. Iijoen kaikki voimalat tuottavat sähköä keskimäärin noin 60 megawatin teholla. Kevät tulvan aikaan taas teho on "jopa" pari sataa megawattia.
Uunon hölöttämä Kollajan tekoallas lisäisi sähköntuotantoa Iijoessa noin 35 megawatin teholla kuukaudeksi. Sitten se tekollas olisi tyhjä eikä siitä lähtisi ainuttakaan megawattia tehoa.
Eli tekoaltailla ei ole mitään suurempaa merkitystä Suomen energiantuotannolle. Niistä saa muutaman säälimegawatin lisää säätövoimaa silloin kun tekoaltaassa sattuu olemaan vettä. Suomessa on jo valmiiksi säätövoimaa riittävästi kaikkeen näköpiirissä olevaan tarpeeseen tuleviksikin vuosikymmeniksi.
Esimerkiksi yksi suuri jäätikköaltaan pumppuvoimala tai kaasuturbiinivoimala tuottaisi kymmenen kertaa enemmän säätövoimaa kuin joku Vuotoksen haudattu tekoallas olisi tuottanut.
Esimerkiksi Lokan tekoaltaan (joka on EU:n suurin) varastoimilla vesillä ei ole loppujen lopuksi mitään suurempaa virkaa energiantuotannossa. Tämä selviää muun muassa siitä tosiseikasta, ettei Kemijoki Oy edes laske Lokan loka-altaan vesiä lähellekkään niin montaa metriä (ja tekoallasta niin tyhjäksi) kuin lupaehdot antaisivat myöten.
Miksi vesivoimaloissa on säänöstelyluukut.
Esim. siksi, kun, vaikka yöllä sähkönkulutus pienepää (niin, jos on ) kerätään taas vettä voimaloiden yläaltaisiin, ja taas kun aamusella alkaa sähköä kulumaan luukkuja avataan. Ja edeleen laajemmin, siihen vaaditaan altaita, kuten Vuotos. (heti selvyyden vuosi, Vuotos on Kemijoessa, ettei Uuno jää tähän nalkkiin)
Vuotos jo yksin antaa jopa 300 MW lisäsähköä kaikkiaan. Se tietenkin vaikea vihreän ymmärtää.
Mutta...eikai minun vika ole jos ei vihreä Uuno sitä ymmärrä.
Tästä huomaat, mitä edellinen kirjoittaja tarkoitti vesivoiman saatavuudella eri vuodenaikoina.
http://www.nordpool.com/system/flags/power/reservoir/finland/
Joka tapauksessa, suurempi merkitys säätövoiman saatavuudelle on sähkölämmityksen korvaamisella.
Eri vuodenajat ovat ratkaisevia; keskitalvella korkeapaineella on kova pakkanen, mutta silloin ilmanala pysyy paikallaan ja siivet eivät voi pyöriä.
Syksyllä matalapineella tuulee, mutta altaatkin ovat täynnä vesivoimaa.
Myös eri vuorokaudenajat ovat ratkaisevia, kun tuulivoimaa ei voi varastoida iltaan, jolloin kulutus on huipussaan.
Suosittelen tutkailemaan tarkemmin ilmatieteen laitoksen tilastoja.
Pakkasjaksot eivät kestä kuin joitain päiviä tai viikkoja. Silloinkaan tuulisähkön tuotanto ei ole täysin nollilla. Kannattaa aloittaa kalvosta nro. 53.
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-47.5140/luennot/tuulivoima_sahkojarjestelmassa.ppt
Pasi, lähde ulos haukkaamaan happea ja kävelemään katuvaloihin, varo ettei tuuli kaada simua.
Jos dataa ja aukotonta päättelyä asiasta löytyy se kannattaa julkaista korkeatasoisessa tieteellisessä julkaisusarjassa, eli Suomi24-palstalla.
Jos olet suolimiehiä, sitten omille sivuille Setaan.
> Vuotos jo yksin antaa jopa 300 MW lisäsähköä
> kaikkiaan. Se tietenkin vaikea vihreän ymmärtää.
Taasko se dementia Uunolla vaivaa? Ilmeisesti kun ei muista että samasta asiasta oli juttua jo pari päivää sitten samalla palstalla.
Laitetaan sitten uusiksi vaikka eihän se kannettu vesi kauaa kaivossa pysy (eli tieto tässä tapauksessa Uunon dementoituneessa päässä).
Vuotoksen lopullisesti haudatusta tekoaltaasta ei olisi todellakaan saanut mitään satojen megawattien säätövoiman (eli maksimitehon) lisäystä.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talousoikeus/Kurssi/334/VUOTOS-KHO-2002-86.pdf
s. 40
Kemijoki Oy:n mukaan Vuotos-oikeudenkäynnissä...
"Yleisen edun kannalta hankkeen tärkeimpänä hyötynä on talviaikaisen nopeasti käynnistyvän säätövoiman lisäys. Vuorokausisäätötehon lisäys (noin 100 MW) sähkön tuotantoon on vähintään 5 %, mitä voidaan pitää huomattavana. Tehon lisäys on alle 1 % tämän hetkisestä tehokapasiteetin kokonaistarpeesta."
Kyseinen 100 MW Vuotoksen säätövoimatehon lisäys osoittautui oikeudenkäynnissä virheelliseksi. Mukaan tuohon lukuun oli laskettu muun muassa Sierilän olematon voimalaitos, voimaloiden vanhojen koneistojen uusimista ja ties mitä muuta. Fortumin tytäryhtiö Kemijoki Oy myönsiskin virheen. Em. talousoikeuden kurssin materiaalin sivulla 72 lukeekin tuolla tavalla:
"Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluiden mukaan asiassa saatu selvitys on eräiltä osin puutteellista ja laskelmiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Muutoksenhakijan oikeusturva edellyttää, että sille varataan tilaisuus lisäselvitysten esittämiseen siltä osin kuin tuomioistuin katsoo selvityksen puutteelliseksi. Hallinto-oikeuden olisi tullut varata yhtiölle tilaisuus lisäselvitysten esittämiseen."
Suomessa ei ole edes minkäänlaista pulaa säätövoimasta. Tuulivoiman osuuskin voidaan maassamme nostaa VTT:n mukaan yli 10 prosenttiin ilman että säätövoimaa tarvitsi rakentaa yhtään lisää. Tuollaista tuulivoiman lisärakentamista ei ole edes näköpiirissä, sillä hallitus aikoo nostaa tuulivoiman osuuden noin viiteen prosenttiin sähköntuotannosta ensi vuosikymmenen aikana.
Saakai niitä nyt hokea. Kun näin lait tekivät Hassi ja Nikula apupoikana.
He noin sen silloin tekivät. Eikai siitä mitään epäselvää liene.
Mutta nyt ihan eriaika.
Asioita pitäisi katsoa jo vihdoin niinkuin ne on.
Lait on tehty peruttaviksi, muutetaviksi, tai, kun noin huono, niin kokonaan pois.
Siksi on eduskuntalaitos.
Se sorvaa lait aikaan sopiviksi.
Vuots alueellakin usita mahdosuuksia, jopa siirto suojelualueen 10 -10 km. Se olisi siinä. Sielläkin samaa risukkoa ja suota. Samoja harvinaisia eläimiä..heh..heh
Kuukkeleita etupäässä.
> Lait on tehty peruttaviksi, muutetaviksi, tai,
> kun noin huono, niin kokonaan pois.
>
> Siksi on eduskuntalaitos.
> Se sorvaa lait aikaan sopiviksi.
Voisikos se Uuno kuvata tarkemmin sen prosessin miten Suomen eduskunnassa "perutaan, muutetaan tai kumotaan" esimerkiksi Vuotoksen loka-altaan tiellä ehdottomina esteinä olevat vesipuitedirektiivit sekä lintu- ja luontodirektiivit?
Entä miten sama prosessi sujuu Suomen eduskunnassa EU:n luonnonsuojelualueen eli Kemihaaran soiden Natura 2000-alueen osalta?
Varmaan Kemijoki Oy:ssa ja taulukauppiaiden suunnassa eduskunnassa olisivat hyvin kiinnostuneita em. huru-Uunon tiedoista kun siellä suunnalla ovat tuostakin pihalla kuin lumiukot kesähelteellä.
Vieläkös se Uuno muistaa joka vuosi lähettää joulukortin presidentti Urho Kekkoselle ja isä Aurinkoiselle Neuvostoliitossa?
Eikä muitakaan luontoarvoja.
Risukkoa ja suota.
Joutaakin veden alle.
Luontoarvot siitä pikkasen sivumalle sirtää, joka niitä huomaa.
Eikä siellä ole mitään vesipuitediregtiivejäkään.
Ihan siksi, kun niitä ei tarvita.
Vettä on liikaa ílman puitteitakin.
Ja se liikavesi vain ja yksinkertaisesti altaaseen.
Ei Vuotsalueelle mitään lintuja ole, mitä ei muuallakaan alueella.
Kaikkea sitä kuuleekin.
Mitähän safari filmiä oletkaan katsellut, ja luulet olevasi Vuotosalueella.