Kirjallisuuden opiskelu

jos et pääse opiskelemaan varsinasta kirjallisuutta, mutta hallitset jonkin kielen (esim. ruotsi, englanti, saksa, ranska), voit opiskeluissasi keskittyä kirjliisuuteen. Itse olen tehnyt niin ja olen tykännyt valinnastani :)

Kuten nimimerkki Lisa tuossa jo kirjoitteli, myös vieraiden kielten opinnoissa on paljon kirjallisuuden ja kirjallisuustieteen opintoja.

Itse opiskelen Vaasassa englantia ja opintoni ovat painottuneet nimenomaan kirjallisuuden/kulttuurin tutkimuksen (ns. Cultural studies paradigman mukaisesti) pariin. Itse asiassa jo pääsykokeeseen piti lukea toisena pääsykoekirjana jokin kaunokirjallinen teos. Meillä voi halutessaan keskittyä esim. populaarikirjallisuutteen (esim. sci-fi, kauhu), post-kolonialistiseen kirjallisuuteen, "historialliseen"/kanonisoituun Brittikirjallisuuteen (esim. nyt vaikka sitten Shakespeare), feministiseen kirjallisuuteen, lasten ja nuorten kirjallisuuteen, teatteriteksteihin jne. Lisäksi meillä on viime aikoina alettu painottamaan myös laajemmin ns. populaarikulttuurin tutkimusta, jolloin tutkimuksen kohteena voi olla myös joku muukin "media" kuin kirjallisuus: esim. elokuva, televisio, teatteri, joiden humanistispohjainen tutkimus nojaa pitkälti juuri kirjallisuustieteelle.

Olen itse myös "harrastepohjalta" suorittanut Suomen kirjallisuuden opintoja jonkin verran (sekä perus- että aineopintoja), joskaan en niin paljon että niistä saisi selkeän sivuaineen. Opinnot ovat tukeneet ja myös hitusen selkeyttäneet pääaineopintojani. Hyvä sivuaine kirjallisuuden opiskelijalle on myös esim. viestintätiede, semiotiikka tai filosofia. Tai ainakin jonkin verran opintoja näistä kaikista. Tai vaikka suomen kieli, jos opettajaksi haluaa.

Jonkin verran vieraan kielen opinnoissa on tietenkin perinteistä kielen opiskelua ja kielioppia ja mm. kielitiedettä sekä kääntämistä. Näistä on kuitenkin hyötyä myös varsinaisissa kirjallisuustieteen/kirjallisuuden opinnoissa, sillä 1900-luvun kirjallisuuden tutkimus nojaa melkoisesti semiotiikkaan ja strukturalismiin, jotka puolestaan pohjaavat mm. Saussurelaiseen kielitieteeseen. Ja kieltähän se kirjallisuuskin tietenkin on :)

Ainoa pointti sitten tietenkin on, että vieraalla kielellä opiskeltaessa on kaikki tehtävät, tentit jne. suoritettava ko. kielellä.

Toivottavasti auttoi edes hieman. :)

Pääsin ensimmäisellä yrittämällä Turkuun lukeen kotimaista kirjallisuutta ja ensimmäinen syksy alkaa tässä olla enemmän tai vähemmän onnellisesti ohi.

Sinänsä tähän mennessä opinnot on vastannu odotuksia, että jo muutenkin uuvuttavien kirjavuorien lukeminen koko ajan analysoivalla silmällä todella alkaa jo tässäkin vaiheessa puuduttaa, eikä puhettakaan, että ehtis lukee mitään "omaa kivaa". Yllätyksenä puolestaan tuli se, miten tyhmä ja mistään mitään tietämätön (ainakin kirjallisuuden suhteen) sitä loppujen lopuks todella olenkaan:D Mutta se on vaan hyvä, että turhat luulot kiskotaan... :)

Varsinaisesti opetuksesta en kauheesti mitään pysty vielä sanoon, analyysikurssit kuitenkin on tärkeitä ja niillä ollaan tehty nimensä mukaan harjotusanalyysejä muita harjotuksia. Mutta meidän rahapulassa painivalla humanistisella tiedekunnalla suunta näyttää olevan sellanen, että entistäkin harvinaisemmiks jääneitä harjotuskursseja muuttuu luennoiks ja luentoja itsenäisesti suoritettaviks kirjatenteiks, ikävä kyllä...

Mutta kyllä joka tapauksessa tuntuu, että tää vois olla se "mun ala", jos nyt yliopisto yleensäkään on, siitäkään en vielä oo ihan selvyyteen päässy:) Ainakaan en tiedä, mitä musta sitte joskus tulee, kun opettajaks en halua. Joo, että onhan tää kyllä vähän tällasta huu-haata:)

Mutta ihan vinkkinä tulevaisuutta ajatellen: Mun käsittääkseni meillä Turussa on jo pisemmän aikaa ollu sen tapanen linja, että yleiseen kirjallisuuteen on vaikeempi päästä kun kotimaiseen...