olen jonkin aikaa tai jo aika pitkään ajatellut lapsen adoptoimista. minulla ei mieheni kanssa ole vielä lapsia. en edes tiedä haluanko omaa lasta tai ehkä haluan mutta minusta vain tuntuu että tahdon adoptoida lapsen, antaa jollekin lapsi paralle rakastavan kodin. mieheni taas ei tahdo adoptoida missään nimessä vaan liudan omia lapsia. yksi oma lapsi saattaisi olla hyvä, mutta jotenkin adoptio tuntuu minusta paremmalta vaihtoehdolta. se kuitenkaan on tuskin koskaan mahdollista kun mies on eri mieltä. tuttava piirikin tuntuu olevan sillä kannalla, että adoptoidaan vasta jos ei voi itse lapsia saada. vaikea tilanne..
tahtoisin joskus adoptoida lapsen...
__tähtönen__
3680
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
pitkä matka kuljettavana ennen adoptiota. Ajatusten pitää muuttua paljon.
Ensinnäkin adoptiolapsi on oma lapsi, ei mikään vieras hyväntekeväisyyden kohde. Et voi erotella lapsiasi adoptoituihin ja omiin. Jos nyt jostakin syystä haluat lapsesi erotella syntyperän mukaan, niin puhu biologisista ja adoptoiduista. Lapsen/lasten kannalta on kuitenkin parempi, ettei heitä erotella ollenkaan syntyperän mukaan. Kaikkien lasten tulee olla yhtä omia ja saman arvoisia. Oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan, miltä adoptoidusta lapsesta tuntuu, kun vain biologisista lapsista puhutaan omina? Tähän syyllistyvät usein myös ulkopuliset ihmiset ajattelemattomuuttaan: "Onko teillä omia lapsia?", "Ei nuo ole sinun omat vanhempasi", "Adoptoivat sitten lapsen kun eivät saaneet omia". Pysähdy miettimään, miltä sinusta tuntuisi kuulla tuollaisia kommentteja, jos olisit adoptoitu.
Toiseksi hyväntekeväisyys ja kodin antaminen orvolle lapsi paralle ei ole hyväksyttävä syy (myöskään adoptioviranomaisten mielestä) adoptoida lapsi. Jos haluaa auttaa jotakin huonompiosasita lasta, kannattaa osallistua esim. kummilapsitoimintaan. Lapsen tulee olla hyväksytty ja haluttu oman itsensä vuoksi, ei hyväntekeväisyyden kohteena. Lapsen ei tule olla kiitollinen siitä, että hänet on "pelastettu hyviin oloihin kurjuudesta". Tällöin lapsen ja vanhemman suhde on täysin vääristynyt. Myös molempien vanhempien täytyy haluta lasta. Se ei riitä, että toinen haluaa ja toinen suostuu.
Adoptio on pitkä (3-7 v.) ja vaativa prosessi, jossa hakijat testataan tosi tarkkaan. Molempien sitoutumisen on oltava vahvaa. Adoptiolasta mm. sitoudutaan odottamaan ensisijaisena lapsena, prosessin aikana ei voi saada biologista lasta tai adoptioprosessi katkeaa automaattisesti. Tällä hetkellä adoptiolapsen saaminen kestää todella kauan, sillä "kysyntä" on niin paljon suurempaa kuin "tarjonta". Adoptiolasta haluavia pareja on siis paljon enemmän kuin adoptoitavia lapsia. Lapsia ei voi adoptoida mistä ja miten haluaa, vaan adoptio on tarkkaan valvottua ja säädeltyä. Kohdemaat on tiukasti rajattu ja ne itse päättävät kiintiöistä, jonka mukaan Suomeen lapsia tulee.
Tässä sinulle pohdittavia asioita:
http://www.interpedia.fi/adoptio/ennen-adoptiota.html
Että adoptoitavilla lapsilla on usein tavalla tai toisella rikkinäinen tausta johon liittyy hylkäämiskokemus tai kokemuksia. Nämä lapset eivät ole sukulaisilla nähtyjä ihquja yksi-, kaksi-, kolmevuotiaita, jotka nopeasti oppivat luottamaan uusiin aikuisiin, vaan hyvin haastavia, erityistarpeisia lapsia. Mikäli elämän alku ei ole sosiaalisen kehityksen lisäksi myöskään motorista kehitystä tukeva (esim. ei mahdollisuutta liikkua ja tutkia ympäristöään), saattaa lapsilla olla myös monenmoisia muita kehitysviivästymiä esim. kokonais-, hieno- tai sensomotoriikan alueella.
Tarkoitus ei ole pelotella, vaan alleviivata sitä että näitä lapsia ei pelasta se että käyt ne nappaamassa jostain laitoksesta kotiisi, vaan se kova ja vaativa, joskin antoisakin työ, jota sinun täytyy olla valmis tekemään monen monta vuotta.
kiitos vain neuvoista, mutta ehkä hiukan ärsyynnyin kun aloit ripittämään minua kuin pientä lasta. olen kyllä perehtynyt näihin adoptio asioihin ja paljon. enkä missään vaiheessa sanonut etten sanoisi lasta omaksi lapsekseni. käytin sitä sanaa vain siksi etten tahdo ehkä biologisia lapsia..