Sähkperäm 10hv voimainen

Veneeseen reilunkokoinen dieselkäyttöinen generaattori niin virtaa piisaa.

Liekö Sähkövalova kirjoitti:

Veneeseen reilunkokoinen dieselkäyttöinen generaattori niin virtaa piisaa.

Miksi sen dieselin perään pitää pistää genu ja genun perään sähkömoottori? Häviöitä häviöiden perään.

Minä pyörittäisin sillä dieselmoottorilla suoraan potkuria.

Uteliainen kirjoitti:

Miksi sen dieselin perään pitää pistää genu ja genun perään sähkömoottori? Häviöitä häviöiden perään.

Minä pyörittäisin sillä dieselmoottorilla suoraan potkuria.

Lue lisää

Niinhän minäkin tekisin ja teenkin. Mutta kun kysyjä haluaa nimenomaan sähköperämoottorin.

vastata 9.9hv? 9.9hv = 7.27kw

2kw voi kirjoitti:

vastata 9.9hv? 9.9hv = 7.27kw

Kysyä tuolta valmistajan edustajalta, tuskin täältä mitään oikeaa vastausta saat.

2kw voi kirjoitti:

vastata 9.9hv? 9.9hv = 7.27kw

Tuossahan sanottiin ottotehoksi 4 kW ja "työntövoima verrattavissa 9,9-hevosvoimaiseen polttomoottoriin". Voi hyvinkin pitää paikkansa, koska 9,9 moottorit on yleensä optimoitu muuhun kuin maksimaaliseen työntövoimaan.

Joakim kirjoitti:

Tuossahan sanottiin ottotehoksi 4 kW ja "työntövoima verrattavissa 9,9-hevosvoimaiseen polttomoottoriin". Voi hyvinkin pitää paikkansa, koska 9,9 moottorit on yleensä optimoitu muuhun kuin maksimaaliseen työntövoimaan.

Lue lisää

on optimoitu?

ne 9.9 kirjoitti:

on optimoitu?

sähkömoottorin vääntöalue saattaa olla parempi kuin bensakoneen.

ne 9.9 kirjoitti:

on optimoitu?

Ne 9,9-hevosvoimaiset on optimoitu kuljettamaan suhteellisen kevyttä venettä suhteellisen nopeasti.

Jos 4-kilowattisen sähkömoottorin valmistaja väittää moottorinsa työntövoiman vastaavan 9,9-heppaista polttomoottoria, täytyy tuon moottorin olla optimoitu raskaampaan mutta hitaampaan käyttöön: pyörittämään raskaahkon veneen isoa potkuria mutta nopeudesta tinkien.

Koska teho on nopeuden ja voiman tulo, täytyy nopeudesta tinkiä haluttaessa kasvattaa voimaa – ja päinvastoin.

Uteliainen kirjoitti:

Ne 9,9-hevosvoimaiset on optimoitu kuljettamaan suhteellisen kevyttä venettä suhteellisen nopeasti.

Jos 4-kilowattisen sähkömoottorin valmistaja väittää moottorinsa työntövoiman vastaavan 9,9-heppaista polttomoottoria, täytyy tuon moottorin olla optimoitu raskaampaan mutta hitaampaan käyttöön: pyörittämään raskaahkon veneen isoa potkuria mutta nopeudesta tinkien.

Koska teho on nopeuden ja voiman tulo, täytyy nopeudesta tinkiä haluttaessa kasvattaa voimaa – ja päinvastoin.

Lue lisää

Oletetaanpa, että bensasnurran 9,9 hv ja sähkövastaavan 4 kW ovat molemmat antotehoja.

9,9 hv = 742,5 kpm/s

Jos tuo moottori saa tietyn veneen kulkemaan 15 kn = 27,8 km/h = 7,7 m/s, saa se tuolla nopeudella venettä pukatessaan aikaan työntövoiman, jonka suuruus on noin 97 kp eli 955 N.

Jos tuo 4 kW:n sähkömoottori todellakin saa aikaan samansuuruisen työntövoiman, ei vastaava nopeus voi olla suurempi kuin 8,2 kn.

(4 kW = 5,44 hv; nopeus 15 kn kerrotaan tehojen suhteella eli 5,44/9,9 × 15 kn = ~8,2 kn)

Voi vittu mitä paskaa. Tuolla leikkikalulla ei tee yhtään mitään.

Käyttökokemuksia Kippari lehdestä lainattuna.

"tuulen yltyessä vene menetti ohjattavuutensa ja alkoi kulkea sivusuunnassa...."


Siis aivan mahtava tuote.

veneilijä. kirjoitti:

Käyttökokemuksia Kippari lehdestä lainattuna.

"tuulen yltyessä vene menetti ohjattavuutensa ja alkoi kulkea sivusuunnassa...."


Siis aivan mahtava tuote.

Lue lisää

Juuri tämä nalli? Itsellä yhden kesän kokemuksella ei mitään pahaa sanottavaa. Toisin oli minn kotan:n kohdalla.

veneilijä. kirjoitti:

Käyttökokemuksia Kippari lehdestä lainattuna.

"tuulen yltyessä vene menetti ohjattavuutensa ja alkoi kulkea sivusuunnassa...."


Siis aivan mahtava tuote.

Lue lisää

Ei siis oleellista eroa pieneen polttomoottorilla varustettuun perämoottoriin.

veneilijä. kirjoitti:

Käyttökokemuksia Kippari lehdestä lainattuna.

"tuulen yltyessä vene menetti ohjattavuutensa ja alkoi kulkea sivusuunnassa...."


Siis aivan mahtava tuote.

Lue lisää

2 heppanen pieni prutku kuljettaa soutuvenettä reipasta vauhtia ja sillä pärjää jopa tuulella. 4hp koneella ja pikku veneellä uskaltaa lähteä aika kovaan keliin.

Soutuvene tavallisella sähköperämoottorilla kulkee verkkaista vauhtia. Tuullella veneen ohjailu alkaa olla mahdotonta. Minkäänlaiseen vähänkin kovempaan keliin en ole uskaltanut lähteä.

Sähköperämoottori on ihan kiva pikku järvellä, ja sillä on mukava iltasella käydä kokemassa katiskat. Isommille vesille ja pidemmillä matkoilla ei ole polttomoottorin voittanutta.

ajelija. kirjoitti:

2 heppanen pieni prutku kuljettaa soutuvenettä reipasta vauhtia ja sillä pärjää jopa tuulella. 4hp koneella ja pikku veneellä uskaltaa lähteä aika kovaan keliin.

Soutuvene tavallisella sähköperämoottorilla kulkee verkkaista vauhtia. Tuullella veneen ohjailu alkaa olla mahdotonta. Minkäänlaiseen vähänkin kovempaan keliin en ole uskaltanut lähteä.

Sähköperämoottori on ihan kiva pikku järvellä, ja sillä on mukava iltasella käydä kokemassa katiskat. Isommille vesille ja pidemmillä matkoilla ei ole polttomoottorin voittanutta.

Lue lisää

Ei sillä ole merkitystä tuleeko se 4 hv bensasta vai sähköstä. Sähkömoottorin ongelma on akkujen huono varauskyky painoon nähden. Siitä seuraa, että katiskojen kokemiseen käytetään kovin pieniä moottoreita. Ne eivät ole kuin satoja watteja teholtaan.

Kunhan akkutekniikka kehittyy niin että 2 kW moottorille riittää 5 tuntia tehoa soutuveneessä, rupeavat porukat siirtymään sähkökäyttöön. Ei tarvitse haisevien litkujen kanssa läträtä vaan kahvasta kääntäminen riittää ja sitten mennään äänettömästi verkoille.

Mastervolt on tuonut markkinoille litium-ion-akun, joka on kevyt varaamaansa sähkömäärään nähden. Hinta vaan on vielä hirveä, mutta kaipa se laskee hissukseen.

moottorimies 86 kirjoitti:

Ei sillä ole merkitystä tuleeko se 4 hv bensasta vai sähköstä. Sähkömoottorin ongelma on akkujen huono varauskyky painoon nähden. Siitä seuraa, että katiskojen kokemiseen käytetään kovin pieniä moottoreita. Ne eivät ole kuin satoja watteja teholtaan.

Kunhan akkutekniikka kehittyy niin että 2 kW moottorille riittää 5 tuntia tehoa soutuveneessä, rupeavat porukat siirtymään sähkökäyttöön. Ei tarvitse haisevien litkujen kanssa läträtä vaan kahvasta kääntäminen riittää ja sitten mennään äänettömästi verkoille.

Mastervolt on tuonut markkinoille litium-ion-akun, joka on kevyt varaamaansa sähkömäärään nähden. Hinta vaan on vielä hirveä, mutta kaipa se laskee hissukseen.

Lue lisää

Vaikka mastervoltin akun saisi satasella, niin sen energiamäärä on liian pieni. Jos jerrykannun kokoiseen akkuun saisi mahdutettua saman verran sähköä kuin vastaavassa määrässä nestemmäistä polttoainetta löytyy, niin silloin hommassa alkaisi toimia. Lisäksi akun lataus pitää saada lähes yhtä nopeaksi kuin jerrykannun täyttää nestemäisellä polttoaineella.

moottorimies 86 kirjoitti:

Ei sillä ole merkitystä tuleeko se 4 hv bensasta vai sähköstä. Sähkömoottorin ongelma on akkujen huono varauskyky painoon nähden. Siitä seuraa, että katiskojen kokemiseen käytetään kovin pieniä moottoreita. Ne eivät ole kuin satoja watteja teholtaan.

Kunhan akkutekniikka kehittyy niin että 2 kW moottorille riittää 5 tuntia tehoa soutuveneessä, rupeavat porukat siirtymään sähkökäyttöön. Ei tarvitse haisevien litkujen kanssa läträtä vaan kahvasta kääntäminen riittää ja sitten mennään äänettömästi verkoille.

Mastervolt on tuonut markkinoille litium-ion-akun, joka on kevyt varaamaansa sähkömäärään nähden. Hinta vaan on vielä hirveä, mutta kaipa se laskee hissukseen.

Lue lisää

Ja nyt 2017 ja edelleen hinta hirveä mastervoltilla.

Torgeedo:n mainoskuva on Photoshopatu rajusti. Eri vene ollut merikuvassa kuin tuo purjevene.

http://www.torqeedo.fi/headerpix/torgeedo_ban850x244_03.jpg

Aika törkeää kusestusta

Ahneuttaosin kirjoitti:

Ja nyt 2017 ja edelleen hinta hirveä mastervoltilla.

Ja nyt 2018 ja hinta edelleen törkeä. Jäljellä oleva Ikäni ei riitä hinnan laskuun.

200 Ah ei riitä mihinkään. Ota huomioon, että 1 kW tarkoittaa 36 voltin järjestelmässä noin 30 ampeerin virrankulutusta. 200 Ah:n akku kestää siis 7 tuntia.

Käytännössä käynnistysakkuja ei voi purkaa tyhjäksi, mutta se on eri asia.

joskokinkaan kirjoitti:

200 Ah ei riitä mihinkään. Ota huomioon, että 1 kW tarkoittaa 36 voltin järjestelmässä noin 30 ampeerin virrankulutusta. 200 Ah:n akku kestää siis 7 tuntia.

Käytännössä käynnistysakkuja ei voi purkaa tyhjäksi, mutta se on eri asia.

Lue lisää

siis jos joku bella 660 kulkis 7h yhdellä 200 ampeerin akulla ja vauhti olisi 7-8 solmua. moottorin painosta en tiedä, mutta kai se vastaan esim 600 ampeerin akustoa. se tekisi jo 21h ajoaikaa ilman latailuja... monelle eko tyypille tyo olisi varmasti jo liikaakin, jos noihin nopeuksiin päästään.

paljon ? kirjoitti:

siis jos joku bella 660 kulkis 7h yhdellä 200 ampeerin akulla ja vauhti olisi 7-8 solmua. moottorin painosta en tiedä, mutta kai se vastaan esim 600 ampeerin akustoa. se tekisi jo 21h ajoaikaa ilman latailuja... monelle eko tyypille tyo olisi varmasti jo liikaakin, jos noihin nopeuksiin päästään.

Lue lisää

Ei kulje Bella 660 1 kW:n moottorilla 7 solmua kuin kovaan myötätuuleen ja silloinkin pitää kipparin seisoa takakannella takki auki. Toiseen suuntaan ei mene 1 kW:lla ollenkaan.

En ole sähkömoottorien varsinainen tuntija, enkä edes sähköalan ammattilainen, jonkin verran vain sitäkin aluetta rääpinyt. Uskaltaudun nyt kuitenkin oman mielipiteeni julkituoda.

Kuten moottorimies 86 jo aiemmin kiroitti, on yksi hailee miten se teho tuotetaan. Sähkömoottorin tehoalue on laaja, mutta ominaisuuden hyödyntäminen venekäytössä on hankalaa. Uppoumanopeuksilla ajettaessa siitä on kaikista vähiten hyötyä. Kaikentyyppiset koneet jaksavat pyörittää potkuria riittävästi kiihdyttämään veneen sille nopeudelle millä ajetaan, edellyttäen tietysti, että välityssuhde ja potkuri on valittu oikein.
Kovaan vastatuuleen ajettaessa tulisi sähkömoottorin voimakkaasti nouseva vääntö hieman näkyviin veneen nopeuden laskiessa ja koneen kierrosluku samalla. Ero polttomoottoriin on kuitenkin käytännössä sen verran pieni, että se voidaan unohtaa. Jos molemmat koneet on valittu siten, että niitä ei ajeta koko ajan urku auki, mikä onkin yleinen koneen valintakriteeri, on hyöty merkityksetön.
Jos puhutaan veneistä, jotka saavuttavat tyypillisen pikkuveneen nopeuden,4-5s, on esim pikkuprutkujen potkurit sellaisia, että kone kuin kone jaksaa ottaa kierroksia paaluun sidotussa veneessäkin sen verran, että ollaan suurinpiirtein moottorin parhaan väännön alueella. Siitä ei sähkökoneella tilanne juuri parane.

Eniten hyötyä sähkömoottorin hyvästä vääntökäyrästä olisi veneissä, joissa liukukynnyksen saavuttaminen saman tehoisella polttomoottorilla olisi rajoilla suuren kuorman, turhan pienen moottorin, tai väärin valitun potkurin takia. Kuten jo aiemmissa kirjoituksissa on todettu, liukuveneisiin riittävän tehokkaan sähkömoottorin ruokinta, eli akut, on se varsinainen ongelma joka kaataa sähkömoottorin käytön noilla tehoalueilla, ainakin toistaiseksi.

Sähkömoottorin hienouksihan ovat, että sitä ei erikseen tarvitse käynnisttää, sen pyörimissuuntaa voidaan muuttaa kätevästi ja se on varsin hiljainen. Lisäsi nykyisillä sähkön hinnoilla ei polttoaine maksaisi paljon. Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin muuta, koska akut maksavat ja ovat iältään varsin rajallisia. Kun (jos) akkutekniikka kehittyy ja sähkömoottori tulee sitä kautta järjelliseksi vaihtoehdoksi, veikkaan realistina, että myös sähkön hintaan on lisätty sen verran veroja, ettei ajaminen sähköllä muodostu ylivoimaisen halvaksi, mutta mukavuushan silti lisääntyisi.
Mikä sitten muodostuisi sähkömoottorin iäksi lienee erittäin paljon kiinni käytetystä tekniikasta ja laitteiden hintakilpailusta. Teknisestihän sähkömoottorit kyllä voidaan rakentaa kestäviksi, mutta mitenkä paino, hinta, säädettävyys vaikuttavat asiaan, onkin jo toinen asia. Esim starttimoottori on kevyt ja tehokas, mutta sitä ei voi käyttää kuin lyhyen aikaa kerrallaan, koska se kuumenee liikaa. Rakenteeltaan se ei myöskään edusta mitään kestävyyden kuningasta. Teollisuusmoottorit sen sijaan pyörivät pienillä kuormilla mitoituksiinsa nähden vailla mitään huoltoa vuositolkulla. Ne sitten painavatkin ihan eri luokkaa tehoonsa nähden ja niiden säätö on hankalampaa, pyörimisuunnan vaihto on joko mahdotonta tai ainakin edellyttää erikoisia rakenteita.

Ykä2 kirjoitti:

En ole sähkömoottorien varsinainen tuntija, enkä edes sähköalan ammattilainen, jonkin verran vain sitäkin aluetta rääpinyt. Uskaltaudun nyt kuitenkin oman mielipiteeni julkituoda.

Kuten moottorimies 86 jo aiemmin kiroitti, on yksi hailee miten se teho tuotetaan. Sähkömoottorin tehoalue on laaja, mutta ominaisuuden hyödyntäminen venekäytössä on hankalaa. Uppoumanopeuksilla ajettaessa siitä on kaikista vähiten hyötyä. Kaikentyyppiset koneet jaksavat pyörittää potkuria riittävästi kiihdyttämään veneen sille nopeudelle millä ajetaan, edellyttäen tietysti, että välityssuhde ja potkuri on valittu oikein.
Kovaan vastatuuleen ajettaessa tulisi sähkömoottorin voimakkaasti nouseva vääntö hieman näkyviin veneen nopeuden laskiessa ja koneen kierrosluku samalla. Ero polttomoottoriin on kuitenkin käytännössä sen verran pieni, että se voidaan unohtaa. Jos molemmat koneet on valittu siten, että niitä ei ajeta koko ajan urku auki, mikä onkin yleinen koneen valintakriteeri, on hyöty merkityksetön.
Jos puhutaan veneistä, jotka saavuttavat tyypillisen pikkuveneen nopeuden,4-5s, on esim pikkuprutkujen potkurit sellaisia, että kone kuin kone jaksaa ottaa kierroksia paaluun sidotussa veneessäkin sen verran, että ollaan suurinpiirtein moottorin parhaan väännön alueella. Siitä ei sähkökoneella tilanne juuri parane.

Eniten hyötyä sähkömoottorin hyvästä vääntökäyrästä olisi veneissä, joissa liukukynnyksen saavuttaminen saman tehoisella polttomoottorilla olisi rajoilla suuren kuorman, turhan pienen moottorin, tai väärin valitun potkurin takia. Kuten jo aiemmissa kirjoituksissa on todettu, liukuveneisiin riittävän tehokkaan sähkömoottorin ruokinta, eli akut, on se varsinainen ongelma joka kaataa sähkömoottorin käytön noilla tehoalueilla, ainakin toistaiseksi.

Sähkömoottorin hienouksihan ovat, että sitä ei erikseen tarvitse käynnisttää, sen pyörimissuuntaa voidaan muuttaa kätevästi ja se on varsin hiljainen. Lisäsi nykyisillä sähkön hinnoilla ei polttoaine maksaisi paljon. Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin muuta, koska akut maksavat ja ovat iältään varsin rajallisia. Kun (jos) akkutekniikka kehittyy ja sähkömoottori tulee sitä kautta järjelliseksi vaihtoehdoksi, veikkaan realistina, että myös sähkön hintaan on lisätty sen verran veroja, ettei ajaminen sähköllä muodostu ylivoimaisen halvaksi, mutta mukavuushan silti lisääntyisi.
Mikä sitten muodostuisi sähkömoottorin iäksi lienee erittäin paljon kiinni käytetystä tekniikasta ja laitteiden hintakilpailusta. Teknisestihän sähkömoottorit kyllä voidaan rakentaa kestäviksi, mutta mitenkä paino, hinta, säädettävyys vaikuttavat asiaan, onkin jo toinen asia. Esim starttimoottori on kevyt ja tehokas, mutta sitä ei voi käyttää kuin lyhyen aikaa kerrallaan, koska se kuumenee liikaa. Rakenteeltaan se ei myöskään edusta mitään kestävyyden kuningasta. Teollisuusmoottorit sen sijaan pyörivät pienillä kuormilla mitoituksiinsa nähden vailla mitään huoltoa vuositolkulla. Ne sitten painavatkin ihan eri luokkaa tehoonsa nähden ja niiden säätö on hankalampaa, pyörimisuunnan vaihto on joko mahdotonta tai ainakin edellyttää erikoisia rakenteita.

Lue lisää

Kesälömareissulle en ehkä lähtisi sähkömoottorilla, paitsi purkkarin apumoottorina.

Vaihtoehto massiiviselle akkupatteristolle on matkalaukumallinen generaattori. Kiinalainen 1kw generaattori maksaa halvimmillaan 330eur ja painaa 10kg. Sitä voisi käyttää apuna kun veneen akut on käytetty (vahingossa) tyhjiin.

Kuvista päätellen torqeedon potkuri on miehekkään kokoinen, miten käy 10hv bensakoneen jos siihen laittaa samanlaisen vispilän?

remonttimake kirjoitti:

Kesälömareissulle en ehkä lähtisi sähkömoottorilla, paitsi purkkarin apumoottorina.

Vaihtoehto massiiviselle akkupatteristolle on matkalaukumallinen generaattori. Kiinalainen 1kw generaattori maksaa halvimmillaan 330eur ja painaa 10kg. Sitä voisi käyttää apuna kun veneen akut on käytetty (vahingossa) tyhjiin.

Kuvista päätellen torqeedon potkuri on miehekkään kokoinen, miten käy 10hv bensakoneen jos siihen laittaa samanlaisen vispilän?

Lue lisää

Jos agregaatti on veneessä jostain syystä muutenkin mukana, voisi sitä käyttää pienemmän akun lataukseen. Suoraan ei tuolla agregaatilla ole helppo kuitenkaan ajaa sähköpersveivarilla, generaattorista kun ei tule tarpeeksi tasavirtaa, eli tarvitaan lisäksi tehokas tasasuunnin ja jännitesäädin.
Torqueedon potkurin koko on valittu käytettävissä olevan vääntömomentin ja kierrosluvun mukaan. Jos polttomoottorin potkurin kierrosluku alennetaan samalle tasolle, tulee sen oikeaksi läpimitaksi sama kuin torqueedonkin.
Nyt tässä kirjoittelevasta porukasta taitaa suurin osa olla sen verran nuoria, että edes Seagullin nelilapaiset potkurit eivät ole tuttuja. Vielä vähemmän aikoinaan Suomen suosituimman tuupparin, Pentan mallit U2, 3,5hv ja U21, 4hv. Potkurien kierrosluvut olivat luokkaa 800 r/min ja läpimitta mahtava. Seagul oli rakennettu pitkälti purjeveneiden apumoottoriksi ja mainitut Pentat taas ajalta, jolloin 3,5 - 4 hv koneet pistettiin puskemaan 5-5,5 metrisiä veneitä. Eihän siinä vauhti hurmannut, mutta kalustolla edettiin kyllä hyvässäkin tuulessa. Nykykoneiden nopeat alaosat ja vastaavasti pienet potkurit eivät olisi olleet sopivia sen aikaiseen käyttöön.
Kalastajilla oli aikoinaan kookkaissa veneissään varsin pieniä moottoreita ja koneiden sekä potkureiden kierrosluvut matalia. Tämä mahdollisti huomattavan suuriläpimittaisten potkurien käytön, joilla taas saavutettiin hyvä vetovoima, eli pärjättiin hitaalla nopeudella, mutta vetokykyä oli silti paljon. Kyseessä on jossain määrin sama asia kuin traktorissakin, tarpeeksi pieni vaihde ja iso pyörä, pienelläkin koneteholla tapahtuu isoja asioita, mutta hitaasti.

Teho on sama, tuotettiinpa se millä moottorilla tahansa.

Teho = vääntömomentti × käyntinopeus.

Sähkömoottori voi kehittää suuremman vääntömomentin kuin samantehoinen polttomoottori, mutta käyntinopeuden on tällöin pakko olla vastaavasti pienempi.

Sähkömoottori voi olla rakenteesta riippuen myös paljon polttomoottoria nopeakäyntisempi, jolloin sen vääntömomentti on vastaavasti pienempi.

Sähkömoottorin oleellinen ero polttomoottoriin nähden on sen suuri käynnistysmomentti. Kun pysähdyksissä olevaan sähkömoottoriin kytketään virta, kehittää se suuren momentin heti käyntinopeudesta 0 lähtien. Polttomoottori vaatii melkoisen käyntinopeuden pysyäkseen edes käynnissä ja vielä tuntuvasti tätä suuremman käyntinopeuden tuottaakseen kunnolla vääntöä.

Nimellistehoa vastaavalla pyörimisnopeudella polttomoottorin watit saavat aikaan liikettä aivan samalla tavalla kuin sähkömoottorinkin watit.

Erot hoidetaan vaihteisto- ja kytkinjärjestelyillä.

Vertailukelpoinen pari olisivat auton diesel- ja bensiinimoottori. Jos molemmat antavat saman tehon, vaikkapa 100 kW = 136 hv, päästään niillä samaan huippunopeuteen (~200 km/h). Dieselmoottori pyörii tällöin ~4000 kierr./min mutta bensiinimoottori ~6000 kierr./min. Dieselin vääntömomentti on vastaavasti 1½-kertainen bensamoottoriin nähden. Niinpä diesel jaksaa vääntää, vaikka moottorin perässä on 1½ kertaa harvempi kokonaisvälitys vauhtipyörältä vetäville pyörille. Vetävillä pyörillä vaikuttava, autoa eteenpäin puskeva vääntömomentti on aivan sama.

Sama 100 kW / 136 hv teho on riittävä yli 10-tonnisen telaketjupuskutraktorin moottorissakin. Mahtava puskuvoima saadaan aikaan tiuhalla vaihteiston ja vetopyörästön välityssuhteella, mutta kaikki tapahtuu nopeuden kustannuksella.

Veneissä iso, hitaasti pyörivä potkuri vastaa maakulkuneuvon vaihteiston pientä vaihdetta (= voimaa) ja pieni, nopeasti kiertävä rusetti puolestaan isoa vaihdetta (= nopeutta).

Tietyllä veneellä tiettyyn nopeuteen pääsemiseen vaaditaan aivan sama teho riippumatta siitä, tuleeko se sähkö-, diesel- vai bensamoottorista.

Ykä2 kirjoitti:

Jos agregaatti on veneessä jostain syystä muutenkin mukana, voisi sitä käyttää pienemmän akun lataukseen. Suoraan ei tuolla agregaatilla ole helppo kuitenkaan ajaa sähköpersveivarilla, generaattorista kun ei tule tarpeeksi tasavirtaa, eli tarvitaan lisäksi tehokas tasasuunnin ja jännitesäädin.
Torqueedon potkurin koko on valittu käytettävissä olevan vääntömomentin ja kierrosluvun mukaan. Jos polttomoottorin potkurin kierrosluku alennetaan samalle tasolle, tulee sen oikeaksi läpimitaksi sama kuin torqueedonkin.
Nyt tässä kirjoittelevasta porukasta taitaa suurin osa olla sen verran nuoria, että edes Seagullin nelilapaiset potkurit eivät ole tuttuja. Vielä vähemmän aikoinaan Suomen suosituimman tuupparin, Pentan mallit U2, 3,5hv ja U21, 4hv. Potkurien kierrosluvut olivat luokkaa 800 r/min ja läpimitta mahtava. Seagul oli rakennettu pitkälti purjeveneiden apumoottoriksi ja mainitut Pentat taas ajalta, jolloin 3,5 - 4 hv koneet pistettiin puskemaan 5-5,5 metrisiä veneitä. Eihän siinä vauhti hurmannut, mutta kalustolla edettiin kyllä hyvässäkin tuulessa. Nykykoneiden nopeat alaosat ja vastaavasti pienet potkurit eivät olisi olleet sopivia sen aikaiseen käyttöön.
Kalastajilla oli aikoinaan kookkaissa veneissään varsin pieniä moottoreita ja koneiden sekä potkureiden kierrosluvut matalia. Tämä mahdollisti huomattavan suuriläpimittaisten potkurien käytön, joilla taas saavutettiin hyvä vetovoima, eli pärjättiin hitaalla nopeudella, mutta vetokykyä oli silti paljon. Kyseessä on jossain määrin sama asia kuin traktorissakin, tarpeeksi pieni vaihde ja iso pyörä, pienelläkin koneteholla tapahtuu isoja asioita, mutta hitaasti.

Lue lisää

Osallistun keskusteluun näin jälkijunassa mutta kuitenkin.
Aikoinaan oli niitä isoja potkureita muissakin. Terhi 14 mallia tehtiin vähän aikaa työveneisiin sopivalla perävälityksellä ja hirmuisella, ainakin 2 x normaalihalkaisijaisella potkurilla. Ei tiettävästi tehnyt oikein kauppaansa.
Vanha mainos lienee vieläkin jossain laatikossa.

Siis tuo "9.9 HP" malli on ottoteholtaan 4,8 kW ja oikeasti ei sitäkään sillä 90 A *48 V = 4,3 kW. Tuosta tulee potkuriakselitehoksi enintään 4 kW eli 5,4 hv, kun 9,9 hv perämoottoreiden potkuriaksetehot ovat tyypillisesti 10-13 hv, joskus jopa 16 hv. Tuo vastaa oikeasti tyypillistä 4-5 hv perämoottoria.

Tässä testitulos Torqeedon 10 kW mallista, jonka mainostetaan vastaavan 20/25 hv perämoottoria: http://media.torqeedo.com/downloads/press-comments/press-comments-se/batliv-05-2016.pdf

Huippunopeus kahden hengen kuormalla 15,0 solmua. Sama vene kulki 15 hv 4T-moottorilla 19,5 solmua, 20 hv 21,6 solmua ja 25 hv 23,5 solmua 2 hengen kuormalla. Valitettavasti 10 hv tuloksia ei ole, mutta uskoisin senkin olevan nopeampi. 4T-tuloksia mm. täällä: http://www.motalaboat.se/images/stories/PDF/korfakta2014.pdf

Todellinen vastaavuus siis on lähinnä 1 hv bensa = 1 kW sähkö, mutta sähkömoottorimainoksissa 1 kW sähkö = 2 - 2,5 hv bensa.

tuosta voi ottaa sitten tuon 20 hv mallin jos se vastaa käyttäjän mielestä 10 heppaista.

4,8kw ja 130lbs ? heikko työntövoimako?
esim 1kw torgeedo 68lbs. http://www.torqeedo-belux.com/Travel 1003/Torqeedo motor Travel 503 Travel 1003.htm

http://www.torqeedo-belux.com/Cruise 2R/Torqeedo Motor Cruise 2R 4R.htm

on selkeästi parempi esim 4kw torgeedo kihistin. Vai onko eri mittaustapa tai sitten tuo ehdotettu on vain huono.

Joakim1 kirjoitti:

Siis tuo "9.9 HP" malli on ottoteholtaan 4,8 kW ja oikeasti ei sitäkään sillä 90 A *48 V = 4,3 kW. Tuosta tulee potkuriakselitehoksi enintään 4 kW eli 5,4 hv, kun 9,9 hv perämoottoreiden potkuriaksetehot ovat tyypillisesti 10-13 hv, joskus jopa 16 hv. Tuo vastaa oikeasti tyypillistä 4-5 hv perämoottoria.

Tässä testitulos Torqeedon 10 kW mallista, jonka mainostetaan vastaavan 20/25 hv perämoottoria: http://media.torqeedo.com/downloads/press-comments/press-comments-se/batliv-05-2016.pdf

Huippunopeus kahden hengen kuormalla 15,0 solmua. Sama vene kulki 15 hv 4T-moottorilla 19,5 solmua, 20 hv 21,6 solmua ja 25 hv 23,5 solmua 2 hengen kuormalla. Valitettavasti 10 hv tuloksia ei ole, mutta uskoisin senkin olevan nopeampi. 4T-tuloksia mm. täällä: http://www.motalaboat.se/images/stories/PDF/korfakta2014.pdf

Todellinen vastaavuus siis on lähinnä 1 hv bensa = 1 kW sähkö, mutta sähkömoottorimainoksissa 1 kW sähkö = 2 - 2,5 hv bensa.

Lue lisää

joakim1 aivopieruko? 1hp on 1kw mielestäsi vastaava teho veneessä? siis 1kw sähkömoottri vastaa työntövoimaltaan 1 hp bensa moottoria? ei mene niin!

1kw on 1,34hv. 10kw sähkö moottori on 10hv tehoinen ?

eieikaieikai kirjoitti:

joakim1 aivopieruko? 1hp on 1kw mielestäsi vastaava teho veneessä? siis 1kw sähkömoottri vastaa työntövoimaltaan 1 hp bensa moottoria? ei mene niin!

1kw on 1,34hv. 10kw sähkö moottori on 10hv tehoinen ?

Lue lisää

Sähkömoottoreille ilmoitetaan ottoteho eli paljonko ne ottavat tehoa akusta. Perämoottoreille ilmoitetaan potkuriakseliteho ja sekin yleensä hiukan alakanttiin. Esimerkiksi Vene 5/86 heikkotehoisin 10 hv perämoottori antoi 9,64 hv ja oli ainoa alle 10 hv. Seuraava oli 10,67 hv ja tehokkain peräti 16,81. Keskimääräinen teho 12,43 hv. Valitettavasti Vene-lehti ei nykään enää juuri mittaa potkuriakselitehoja, mutta ainakin 2001 löytyy vielä muutama mittaus, joissa sama trendi jatkuu. 50 hv koneissa oli heikoimmassa 50,5 hv ja muissa 55-56 hv jne.

Sähkömoottorin hyötysuhde on ehkä 80-90%, jolloin siis 10 kW ottoeho vastaa 8-9 kW potkuriakselitehoa eli 11-12 hv potkuriakselitehoa eli samaa luokkaa kuin 10 hv perämoottoreissa keskimäärin on.

Kaikki näkemäni testit ovat tuon vahvistaneet eli 1 kW Torqeedo (tai mikään muukaan) ei pärjää huippunopeudessa millekään perämoottorille, 2 kW on hitaampi kuin 2,3-2,5 hv perämoottorit, 10 kW on selvästi hitaampi kuin 15 hv perämoottori jne.

Tämä on täysin loogista. Työntövoiman ajossa ratkaisee potkuriakseliteho ja potkurin hyötysuhde. Perämoottoreiden potkurin on optimoitu niiden normaalille käyttöalueelle. Tuolla alueella vaaditaan suurempi potkuriakseliteho parempaan työntövoimaan.

Sen sijaan sähköperämoottoteiden kovasti mainostamassa paaluvedossa tilanne on toinen. Tuossa auttaa suurempi potkuri ja erityisesti sähkömoottorin kyky tuottaa täysi teho jo pienemmillä kierroksilla. 10 kW sähköperämoottorin paaluveto voi siis hyvinkin vastata 20-25 hv perämoottoria, mutta jo muutaman solmun vauhdissa tilanne kääntyy vahvasti 20 hv perämoottorin eduksi ja se 10 kW sähköperämoottori vastaa enää 10 hv perämoottoria.

Tuo edellinenkin pätee vain suurempiin nopeuksiin tarkoitetuille perämoottorille. Muutamista perämoottoreista löytyy "high thrust" malli, jossa on suurempi potkuri ja tiheämpi välitys optimoituna hitaisiin vauhteihin. Tuollaista vastaan luultavasti paaluvetokin on 10 kW=10hv.