Onkos mitään tehtävissä, kun kaksitahti Jonski ei tykkää uistimen vedosta. Saattaa mennä satojakin metrejä hyvin, mutta sitten sammuu. Tai sitten sammuu vähän väliä.
Voiko tyhjäkäyntiä säätää jostain? Vai mikä auttaisi.
Vetotunteja ja veneilyä tulee niin vähän, että en aio ostaa 4-tahtikonetta tai laittaa pientä konetta viereen.
Voiko tyhjäkäyntiä säätää jostain? Vai mikä auttaisi.
Vetotunteja ja veneilyä tulee niin vähän, että en aio ostaa 4-tahtikonetta tai laittaa pientä konetta viereen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En ole kalastaja mutta jarruta jollakin veneen kulkua tai vaihda potkuri että voit pitää pikkasen kierroksia.Se on 2t koneitten ongelma että tukkehtuu tyhjäkäynnillä.
Koita vaihtaa öljy mahdollisimman korkealaatuiseksi, halvat öljyt -> ongelmia. Eli öljy joka ylittää! NMMA TC-W3 vaatimukset.
Johnson perämoottorit ylensä ei toimi hyvin tyhjäkäynillä! Se on amerikalainen tyypivika ja sitä ei voi ylensä tehdä mitä! Mutta vaihda tulpat pistä vähän jäänesto tankiin ja toivo että se toimii paremppi...
Parillakin kaverilla on isolohko 20 ja ainakin ne toimivat kun tyhjäkäyntiseos on sopiva eli käsittääkseni aavistuksen laihan puolella. Tuntitolkulla voi vetää ilman ongelmia.
Tervehdys sinulle!!
Omalta osalta samanlaiset kokemukset kyysikymppisestä Johnssonista. Tulppien lämpöarvoja vaihtamalla saat hieman parannettua tilannetta...
Koneissahan on VRO; systeemi pitää huolen että 2%:sta bensaa tulee koneeseen...
Hyvälaatuisen öljyn merkitystä ei kannata unohtaa, varmista että käyttämäsi öljy on luokiteltu normien mukaisesti
Jos pätkii pahasti kyseessä saattaa olla häikkä mustassa laatikossa so sytytyksen keskusjärjestelmä...
Oma mylly ei siedä matalia kierroksia mutta matka-ajossa mainio kaveri...
Hyvää jatkoa sinulle ja koneellesi, pidä huolta ystävästäsi
Ittellä kokemusta vain 2-kymppisestä. Sen sai käymään mainiosti uistellessa pitäytymällä 1% seoksessa ja säätämällä seoksen sopivan laihaksi. 521 cm3 koneen tulppien lämpöarvoon ei tarvinnut koskea, paitsi 79 malliin, johon tuli valittua pintapurkaustulpat.
VRO voi olla hankala. Vaikka sen pitäisi nimensä mukaisesti olla "Variable Rate Oil injektion" -systeemi ja pudottaa seosta kuorman mukaan, ei se kuitenkaan toimi yhtä laajalla alueella kuin japsien järjestelmät. Seosruuvista kaasarin seosta laihduttamalla voi saada aikaan tilanteen, jossa öljymäärä suhteessa bensaan nousee ja kone sotkee tulppansa.
Kun se VRO ei ole osoittautunut muutenkan erityisen luotettavaksi on monet ottaneet sen pois käytöstä ja ruvenneet ajamaan seosbensalla. Jos leikkaa kiinni, niin voi ainakin hakea syyllisen katsomalla peiliin. Seosbensalla uistelukin onnistuu paremmin kun käyttää kahta tankkia, jossa toisesa on 1% seosta. Kone ei leikkaa kiinni vaikka joskus unohtuisikin päälle kun kierroksia nostetaan. Seoksen pääsee samalla myös säätämään laihemmalle öljyn suhteellisen osuuden nousematta, joka sekin auttaa koneen hidaskäyntiominaisuuksiin.
Joku sanoi myös tulppien lämpöarvon muuttamisen pykälää kuumemmaksi auttavan. Näin varmasti onkin. Mikäli koneen tulpat pysyvät kahvin ruskeina täydellä kaasulla niin lämpöarvossa on varaa ainakin yksi pykälä kuumempaan päin. Toinen kikka on kasvattaa hieman kärkiväliä. Temppu kuormittaa kuitenkin sytyselektroniikkaa jonkin verran lisää, joten kun ei ole runsaasti kokemuksia niin ei voi suositella. Kokeilla aina voi, on kuitenkin hyvä tietää liittyvät riskit.
VRO:ta ei pidä verrata "injection"-systeemeihin, joissa öljy ruiskutetaan suoraan kampikammiooon. Omtsikan bensapumpussa on öljylle oma puoli joka sekoittaa öljyn bensaan. Öljy menee siis bensaan sekoitettuna kaasareiden läpi, eli kaasareita laihentamalla ei pitäisi öljyprosentin muuttua miksikään.
Vanhemmat VRO:t säätelivät öljyn määrän kierrosten (?) perusteella suhteessa 1:50 - 1:150. Uudemmat VRO:t antavat käsittäkseni tasaisesti 1:50 koko kierrosalueella. VRO:lle on myrkkyä letkujen ilmavuodot, kondenssivesi öljytankissa ja tukkeutunut "pulse limiter", eli kampikammiossa oleva messinkinen nippa josta VRO-pumppu ottaa käyttövoimansa kampikammion alipaineen vaihteluista.
VRO:n voi kytkeä pois jos systeemi epäilyttää. Päinvastaisista väitteistä huolimatta VRO:n saa myös korjattua eli rikkinäistä pumppua ei tarvitse aina uusia kokonaan. Venemiehet yleensä yksimielisesti tuomitsevat VRO:n paskaksi, se on vissiin yksi näitä Bayliner-tyyppisiä kysymyksiä joihin on kaikilla valmis mielipide :-)
Itselläni on ollut kolme eri-ikäistä VRO:lla varustettua OMC:n moottoria (50, 120 ja 175). 175:sta (jossa vähiten käyttötunteja) meni VRO rikki mutta summeri pelasti koneen. Päätin edelleen pitää VRO:n toiminnassa mutta nykyään tarkistan säännöllisesti että kone todella saa öljyä.
Janne
Siinähän tulikin VRO:n toimintakuvaus ja mahdolliset murheet.
Sikäli olen kanssasi eri mieltä, että kyllä se öljy/bensa suhde muuttuu jos tyhjäkäynnillä menee vähemmän tai enemmän bensaa. Syynä on yksinkertaisesti se, että käsittääkseni VRO kalibroidaan antamaan öljyä kierrosluvun ja kaasun asennon mukaan. Se, että öljy syötetään bensan joukkoon ennen kaasaria ei muuta tilannetta miksikään. Syötetyn öljyn määrä pysyy vakiona koska sitä ei ole mitenkään sidottu bensan todelliseen kulkuun letkuissa.
VRO syöttää käsittääkseni letkuun öljyä, vaikka siellä ei olisi tippaakaan bensaa, eli jos ajaetaan kaasari tyhjäksi, niin siinä vaiheessa letkuun kyllä menee pelkää öljyä muttei enää bensaa. Seurauksena on että kone voi olla vaikea käynnistettävä esim. bensan loppumisen seurauksena.
Saatat olla hyvinkin oikeassa tuon nyky-VRO:n seoksen 1:50 suhteen. Jenkeissä, varsinkin merialueilla on nettikeskustelujen, varaosamyyjien ja ilmeisesti myös valmistajien käsityksenä että hyvälaatuinen öljy kyllä riittää voitelemaan koneen ihanneolosuhteissa vielä 1% seoksenakin, muttei riitä enää korroosiosuojaksi koneen jäädessä seisomaan pitkäksi aikaa. Eli oletus on, että vahigot syntyvät lähinnä seisotuksen, ei ajon aikana, joten öljyä on ruvettu antamaan aiempaa enemmän.
Uistelua ajatellen ratkaisu on huono, sillä öljyä kertyy koneen sisälle tällä tavoin aiempaa enemmän ja seurauksella, että jossain vaiheessa kone ei tykkää käydä.
Omassa Jammussani seos vaihtuu Keskon huollon mukaan välillä 1:40-1:300, joten hidaskäynillä ollaan paljon helpommassa tilanteessa. Öljy ruiskutetaan kaasarin porauksen läpi suoraan imukannen ja Reed ventiilien väliin, joten se ei pääse kertymään missään vaiheesa kaasariin, imukannen taakse ja kampikammioon kyllä.
Se, että koneissa ei meillä yleensä esiinny suurempia korroosiovaioita, johtuu meidän vähän suolaisista käyttöolosuhteista.
Öljyn syöttö lakkaa itsestään siinä vaiheessa kun ei bensaa enää tule. Tämä juuri sen takia ettei kaasari täyty öljyllä. Näin ainakin valmistajan mukaan.
Vanhemman VRO-systeemin (vanhat V4/V6) toimintaperiaate, asennus ja käyttöohje: http://www.marinemechanic.com/new-images/vro1.html ("next page" -linkistä ohjeessa eteenpäin)
Kiitti linkistä. Asiaa, tosin kuvat valitettavan kehnoja.
Näkyy olevan kuten sanoit, että öljynsyöttö loppuu bensan loppuessa. Käsitykseni pohjasi tilanteen osalta erään puolitutun käytännön kokemuksiin, mutta mistäpä minä tiedän vaikka kaveri olisi itse aiheuttanut tilanteen pumppaamalla öljytankin letkupumpusta käsin.
Kokeilin kuumempia tulppia, mutta jouduin vaihtamaan takaisin kun toinen pytty ei tuntunut enää käyvän ollenkaan. Olisikohan toinen denso- tulppa ollut viallinen?!
Bensan vaihdoin 99 oktaaniseen ja käynti parani välittömästi.
Saahan kone varmasti vieläkin liikaa öljyä tyhjäkäynnillä, mutta korkeaoktaanisella ei enää sammuile jatkuvasti.
Vähemmällä öljyllä vetovauhdissa pärjäisi varmasti, sillä savu on öljyisen sinistä, mutta tänään lumipyryssä ainakin kone pelasi riittävän hyvin monta tuntia.
Päivän saalis 6,2 kg 6 kg, pari 2 ,kiloista ja iso joukko pienempiä haukia.
>Kokeilin kuumempia tulppia, mutta jouduin >vaihtamaan takaisin kun toinen pytty ei tuntunut >enää käyvän ollenkaan. Olisikohan toinen denso- >tulppa ollut viallinen?!
Jos tulppa ei näyttäyt mitenkään sairaalta, esim muurautunut umpeen, niin vahvasti epäiltävissä viallista yksilöä. Denso? Itse olen käyttänyt jo vuosia pelkästään NGK:ta.
>Bensan vaihdoin 99 oktaaniseen ja käynti parani >välittömästi.
Tämä on mielenkiintoinen kokemus, koska ittellä on omassa koneessa heittohommissa, jossa koetta käytetään lyhyitä pätkiä veneen siirtelyyn lähes tyhjäkäynnillä ja taas sammutetaan, myös vaikeuksia, ei tahdo pysyä tyhjäkäynnillä hengissä, vaikka käy kyllä vaikka koko päivän uistinta vetäen, mikäli ei pysähdellä välillä.
Sain nimittäin saman suuntaisia kokemuksia kun kokeilin kesällä 98 oktaanista.
Säät vain muuttuivat, tuli talvilaatubensat ja kokeilu jäi kesken. Täytyy jatkaa ensi kesänä uudestaan kun on riittävän pitkään samat olosuhteet ja bensan myyntilaatu pysyy vakiona.
Ei kuitenkaan viisisi ajaa turhaa 98:llä, on kuitenkin vähän kalliimpaa ja muuta varsinaista hyötyä ei ole kuin tuo mahdollinen parempi hidaskäynti.
Isommat ämpärit sivuille. Jos ei riitä, niin Ahosen isommat jarrupussit helpottaa ainakin.
Säädätin tyhjäkäynnin laihemmalle ja yamahan parasta 2-t öljyä 2pros. ja 98 -pensaa ja röpsöttelee joskus neljäkin tuntia yskähtämättä.