Onko kukaan ostanut pelastuslauttaa ulkomailta paikan päältä ja kuljettanut Suomeen muuten kuin veneessä tai tilannut verkkokaupasta? Hinnat olisivat kiehtovia, mutta toimitus ei näytä olevan ihan yhtä simppeliä kuin pienemmän ja tavallisemman tavaran kanssa. Kokemukseen pohjautuvia vastauksia, ei arvailuja, kiitoa!
Pelastuslautan
kuljetusongelma
192012
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
tervehdys, ostin italiasta veneen jonka mukana tuli uusi arimar lautta 8hlö:lle. nyt lyhyen tutkiskelun jälkeen olen huomanut että arimar tekee lukuisia eri versioita jotka täyttävät eri maiden viranomaisten kriteerejä lautoille hyvinkin vaihtevasti. suurin ero oli kuitenkin että ns välimeri mallit on yhdellä pohjalla eli ei kovinkaan lämpöisiä meidän leveysasteilla jos lauttaa joutuu käyttämään kylmän veden aikaan.
itselläni onkin nytten selvitystyön alla miten välimereltä tuotu lautta kelpaa suomen viranomaisille ja pystyykö paikallinen huoltopiste sitä edes huoltamaan.
jos jollain enemmän asiasta tietoa niin otan kiitollisena vastaan.
Niin silloin viranomaisia ei Suomessa asia kiinnosta ollenkaan. Huolto onnistunee, Nautikulma taitaa tuota merkkiä huoltaa.
ja ilmeisesti kerhojen katsastajiakaan ei asia sitten enempää kiinnosta muilta osin kuin että lautta on katsastettu?
LAutta on ihan vapaaehtoinen varuste, eikä sen tarvitse veneessäsi täyttää yhtään mitään viranomaisjuttuja.
Saat ihan vapaasti käyttää veneessäsi vaikka itsetehtyä pelastuslauttaa.
Vaadittaisiin lautta?
1-luokan vaatimuksissa on pelastuslautta. Tämä sisältää myös sen, että lautan pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti huollettu, muuten sitä ei hyväksytä. Eli jos valmistaja vaatii 2 vuoden välein huoltoa eikä huoltomerkintää löyty (tai lautta ole alle 2 vuoden ikäinen, tietysti), katsastus keskeytyy siihen. Turvavarusteissa kun ei sallita poikkeamia.
Mutta eipä se 1-luokka kovin yleinen ole. Taitaa olla kolmonen yleisin ja kakkoseen katsastavat sitten ne, jotka aikovat osallistua johonkin sitä edellyttävään avomerikilpailuun. En nyt lennosta muista, olenko itse katsastanut yhtään 1-luokan venettä.
...että tuo aiemmin esitetty viranomaisten suhtautumisesta pitää paikkansa: huviveneiden pelastuslautoista ei ole mitään vaatimuksia eivätkä liittojen katsastussysteemit viranomaisia kiinnosta.
Katsastaa vene 1-luokkaan?
Eikö se kannata katsastaa siihen helpoimpaan, jos ylipäänsä nyt on kauhea halu katsastaa.
Eihän se katsastus ole kuin pursiseuran hömpötyksiä, eihän sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Minun veneeni ei ole edes katsastettu, mutta silti minulla on lautta.
Jos lähtee pitkille reissuille (joilla pel.lautta on luonnollinen turvavaruste), vakuutusyhtiö voi vaatia virallista katsastusta. Siihen ei pursiseuratasoinen katsastus riittänyt.
Jos osallistuu vaikkapa ARC:iin, siellä on vielä erillinen oma turvallisuuskatsastuksensa ja p.lautta tietysti pakollinen. Ei siis "hömpötyksiä".
Ihan täällä kotosuomessa, niinkuin suurin osa tekee.
ARC järjestäjiä tuskin kiinnostaa suomalaisen pursiseuran katsastus.
Suomalainen vakuutusyhtiö taas ei kannata kun lähtee pidemmälle.
Mutta kannattaako katsastaa venettään 1 luokkaan jos ei tarvitse?
Jos piritassa käynti on se kesän kohokohta.
Lautanhan voi silti hankkia.
...lähtökohtaisesti ei ole mitään syytä katsastaa venettä yhtään "korkeammalle" kuin vakuutusyhtiö vaatii. Joillekin se taitaa olla vähän statusjuttu ja tarinoita on kuultu veneilijöistä, jotka kinaavat katsastajan kanssa venettään korkeampaan luokkaan kuin se luontevasti rakenteidensa puolesta sopisi.
Omalta vakuutusyhtiöltäni olen kysynyt ja saanut vastauksen, että heitä ei kiinnosta, onko vene luokassa 1, 2 vai 3. Mikä tahansa noista riittää vakuutusalennukseen ja vakuutus on luokasta huolimatta voimassa samalla tavoin. On tietysti mahdollista, että jokin yhtiö välittäisi niistä ja alkaisi venkoilla korvausten kanssa, jos vahinko sattuu alueelle, johon katsastusluokka ei "riittäisi".
Saattaa olla, että alkuperäisellä kysyjällä oli mielessä pidemmät reissut ja veneen katsastuttaminen vaikkapa MKL:n katsastajalla, vaikka hän ei sitä sanonutkaan. En tiedä, mitä sellainen katsastaja sanoo huviveneen varusteista vai sanooko mitään lakisääteisten lisäksi; voi olla, että keskittyy rakenteisiin.
Käsket pysyä "kotosuomessa". Miksi sitten ollenkaan puhut pelastuslautasta? Mihin tarkoitukseen pelastuslautta hankitaan ellei pitkiä avomeripurjehduksia varten?
Pelastuslautan hankkiminen Kotosuomen suojaisille vesille tuntuu täysin tarpeettomalta ylivarustelulta. Hanki mieluummin tavallinen kumivene. Sillä on enemmän käyttöarvoa saaristossa.
Vai meinaatko, että 45 mpk:n kesäretki Suomenlahden yli edellyttää pelastuslautan hankkimista?
"Niinkuin suurin osa tekee" - voiko olla totta, että suurin osa hankkii lautan? Enpä usko juttuasi, en alkuunkaan.
Hypotermia iskee melko nopeasti. Suomen merialueilla veden lämpötila on yleensä kesälläkin alle 18 asteen, mikä merkitsee sitä, että todennäköisesti vajaassa tunnissa on pois pelistä.
Estoniasta ei pelastunut yksikään, joka ei päässyt pelastuslautalle.
Kukin päättää itse, onko lautta tarpeen tai peräti välttämätön. Mutta ylivarusteluksi sitä ei mielestäni voi kutsua.
"Lautanhan voi silti hankkia."
Sitähän juuri tarkoitinkin, että ei sillä ole mitään väliä, turha katsastaa ykköseen, sama millon joku lautta on leimattu, jos sellainen on.
Ja loppuun totesinkin että ainahan sellaisen lautan voi hankkia jos siltä tuntuu.
VBoihan se vene upota yhtäkkiä siinä tallinan välilläkin, ja jos jollekin se lautta antaa turvan, niin ostamaan vaan, ei siltikään tarvitse siksi venettä katsastaa ykköseen.
Puhutaanko täällä "kotosuomesta" vai Itämerestä ja avomeripurjehduksesta?
Kannattaa joka tapauksessa käydä pelastuslauttaharjoituksissa, jos lautan on tullut hankkineeksi. Lautta pitää myös huollattaa säännöllisesti. Rannikko- ja saaristopurjehduksessa pelastuslautta ei ole mitenkään välttämätön.
Mielikuva pienen pelastuslautan turvallisuudesta voi olla täysin eri asia kuin todellisuus.
Pelastuslautoista ja hypotermiasta tuli karu käytännön esimerkki jo Fastnetin myrskyssä v. 1979. Ihmisiä siirtyi paniikin takia purjeveneistä pelastuslauttoihin - ja menehtyi hypotermiaan. Ajelehtimaan hylättyjä veneitä pelastettiin myrskyn jälkeen. Vain harva hylätyistä veneistä lopultakin upposi, vaikka ruffin luukut oli jätetty auki ja veneet olivat vesilastissa.
Opetus katastrofista oli, että ilman pelastuslauttoja ihmishenkiä olisi pelastunut! Pysytteleminen veneessä olisi ollut ehdottomasti turvallisempi vaihtoehto. Raportti on julkaistu kirjana ja kannattaa lukea, ettei pelastuslautasta ja hypotermiasta tule liian ruusuisia illuusioita.
Jos haluaa asiallisen turvallisuusvarustuksen Itämerelle tai pelkästään Suomen aluevesille ("kotosuomeen"), minusta pelastautumispukuihin kannattaisi satsata mieluummin kuin lauttaan. Pelastautumispuku on ehdottomasti parempi suoja hypotermiaa vastaan kuin pelastuslautta. Tavallisin hypotermiaonnettomuus ei todellakaan johdu veneen uppoamisesta, vaan miehistön jäsenen putoamisesta/huuhtoutumisesta mereen (tuorein tapaus on viime syksyltä Itämerellä). Siihen pelastuslautta ei auta, mutta pelastautumispuku auttaisi (kun sitä käytetään).
Kukin voi tietenkin itse päättää, mihin varusteisiin rahansa laittaa. Mieti vielä uudelleen!
10-15 asteessa, joka on tavallinen Itämeren veden lämpö keskikesällä (kun tuuli on sekoittanut lämpimän pintaveden), uupuminen tapahtuu 1-2 tunnissa, kuolema 1-6 tunnissa.
Pelastuspuku (pelastautumispuku) on tehokkain varuste hypotermian estämiseen.
Tässä muutama linkki aiheesta
http://www.fimr.fi/fi/aranda/aranda_manuaali/fi_FI/hypotermia/
http://www.ursuit.fi/immersionsuits47
Ja tässä "survival suit" treenausta
http://www.youtube.com/watch?v=Hhl1Oi-sLy4
http://www.equipped.org/blog/?p=102
...ei sentään ihan noin laveasti ole syytä suhtautua "sama milloin leimattu". Onhan tietysti selvää, että kun valmistaja takaa lautan toimivan esim. 3 vuoden huoltovälillä, niin siinä on varmuusmarginaalia. Eivät he ota riskiä oikeusjutuista, jos jonkun lautta jättäisi toimimatta ja aiheuttaisi hengenmenoja 2 vuotta 51 viikkoa edellisestä huollosta. Mutta eivät ne ikuisiakaan ole; missä sitten on järkevä raja, jää jokaisen omaan harkintaan. Varman päälle pelaava huollattaa valmistajan ohjeen mukaan, "käytännössä varmaan" luottava venyttää ehkä vuodella huoltoväliä ja riskinottaja 3-4 vuodella tai jopa enemmän.
Jokin vaikutus siihen realistiseen (ei siis vaadittuun) huoltoväliin lienee silläkin, että valmistajan vaatimus on tehty ympärivuotisen käytön mukaan. Meillähän lautta (ehkä) viettää muutaman talvikuukauden kuivassa ja lämpimässä sisätilassa.
Vähän sama juttu kuin vetolaitepalkeiden kanssa. Varma ratkaisu on noudattaa suositeltuja vaihtovälejä prikulleen, mutta jokainen toisaalta tietää, ettei niissä mitään "ajastinta" ole, joka tuhoaisi värkin päivä suositellun vaihto-/huoltovälin täyttymisen jälkeen :)
Joku näkyi suosittavan pelastuspukuja lautan sijalle. En ole samaa mieltä, tai sanotaan niin, että en pidä sitä käytännöllisenä ratkaisuna matkaveneilijälle. Kaksi syytä:
1) pelastuspukuja pitäisi olla sitten aina jokaiselle mukanaolevalle, lautta salli vaihtelua miehistön koossa.
2) pelastuspuvut eivät ole järin käytännöllisiä ja mukavia pitää päällä. Niitä ei sitäpaitsi taideta edes tehdä muissa kuin aikuiskoossa?
1) Veneiden pelastuslauttojen malleissa on yhä laatueroja, joilla voi olla käytännön merkitystä. Lautoille ei vieläkään ole yhtä tarkkoja turvamääräyksiä kuin pelastusliiveille tai kuin huvivenedirekteevejä veneille. Kannattaa lukea Yachting Monthlyn tammikuun numeron pelastuslauttatesti.
YM suosittelee pelastautumiskursseja.
2) Myrskyssä pelastuslauttojen kestävyys on ollut kyseenalainen. Fastnetin 1979 katastrofin analyysissä todettiin 7 ihmisen kuolleen pelastulautan pettämisen takia. Sydney-Hobart myrskyssä 1998 kuoli 3 ihmistä pelastuslautan pettämisen takia.
3) Pelastuslauttojen huoltamista pidetään erityisen tärkeänä, mutta itse huolloissakin on todettu laiminlyöntejä. YM:n esimerkkinä oli huollettu pelastuslautta, joka olikin lauennut itsestään telakoinnin aikana. Ilmeni että lautan venttiili oli asennettu väärin ja lautan "survival pack" oli vanhentunut.
Tässä siteeraus p.lauttojen turvallisuudesta. Kannattaa huomata, että Fastnetin tapauksissa pysytteleminen veneessä olisi todennäköisesti säästänyt kuolemalta.
"Seven lives were lost during the storm that hit the Fastnet Race off England in 1979 in incidents “directly attributed to the failure of the life raft,” according to the official board of inquiry. In a sobering footnote, the board added: “The yachts these seven people abandoned were subsequently found afloat and towed to harbor.” Nineteen years later, when a fierce storm fell on the fleet in the Sydney–Hobart Race of 1998, the life rafts performed no better"
http://www.answers.com/topic/life-rafts