En oikein tiedä mitä ajatella. Olen miettinyt, että mitä rakkaus oikein on. Ja voiko mihinkään ylipäätään liittyä kohtaloa, se kuulostaa tietyllä tavalla vähän oudolta. Mutta sitten toisaalta...
Satuin lukemaan tämän: http://indreamshecame.weebly.com/what-are-twin-flames.html
Ja se yksi ajatus mikä nousi liittyy inhimillisyyteen. Siihen, että tekee kaikki virheet mitä voi ja tuntuu vaivaantuneelta ja haluaisi että lattia nielaisisi, kun on toisen lähellä. Miksi rakkaus ja kaikki siihen liittyvä kuvataan aina niin ylvääksi jne. Vai pystyvätkö kaikki muut kuin minä käyttäytymään järkevästi? Onko oikeasti olemassa mitään sellaisia tunteita, jotka vetää toisen suoraan kainaloon, ei varmaan jos on ihminen? Äh, en minä tiedä mitä selitän.
Satuin lukemaan tämän: http://indreamshecame.weebly.com/what-are-twin-flames.html
Ja se yksi ajatus mikä nousi liittyy inhimillisyyteen. Siihen, että tekee kaikki virheet mitä voi ja tuntuu vaivaantuneelta ja haluaisi että lattia nielaisisi, kun on toisen lähellä. Miksi rakkaus ja kaikki siihen liittyvä kuvataan aina niin ylvääksi jne. Vai pystyvätkö kaikki muut kuin minä käyttäytymään järkevästi? Onko oikeasti olemassa mitään sellaisia tunteita, jotka vetää toisen suoraan kainaloon, ei varmaan jos on ihminen? Äh, en minä tiedä mitä selitän.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Your head may interfere: “I do not know you.” Your heart knows.
He takes your hand for the first time, and the memory of his touch transcends time and sends a jolt through every atom of your being. She looks into your eyes, and you see a soul companion across centuries. Your stomach turns upside down. Your arms are gooseflesh. Everything outside this moment loses its importance.
Mulle on käynyt vähän niinkuin noin.. Oli jotenkin ihan järjetöntä.. =oI
Onko oikeasti olemassa mitään sellaisia tunteita, jotka vetää toisen suoraan kainaloon, ei varmaan jos on ihminen?
Been there.. ja oikeestaan sen suurempia puheita mikä tekee kaikesta vielä hullumpaa..
kuulosti niin tutulta, kiitos linkistä. Kaikki osui liiankin hyvin kohdalleen. Omaan kokemukseen kai kuitenkin voi parhaiten luottaa. Rohkeutta.
...ja niin, siksi se siis tuntuu siltä kuin surisi kuollutta läheisintä ihmistä...
Minulle on käynyt niin, että syvän rakastumisen jälkeen tulee vaivaantunut olo ja tuntuu, että kaikki vanhat haavat aukeavat ja haluaisin paeta. En tiedä, mistä se johtuu, mutta olen lukenut, että muillakin on samaa, joten en ole ainut, joka on näin kokenut. Siihen liittyy mm. pelko, että jos toinen tietäisi, miten epätoivoinen, avuton ja heikko olen joskus ollut ja mitä virheitä olen tehnyt, niin toinen ei ikinä rakastaisi minua sen jälkeen.
Se on tervettä itsesuojelua, että ihminen pelkää tulevansa haavoitetuksi. Elämä on kuitenkin hengissäselviämistä.
Minulle on kerrottu tosi rankkoja juttuja, mutta se ei ole vähentänyt rakkautta toiseen. Ehkä vähän aikaa olen ollut vihainen, etten ole tuntenut toista ihmistä, mutta kun tarkemmin olen ajatellut, niin olen kokenut syvää myötätuntoa toista kohtaan siitä, kuinka epätoivoisesti ahdistuksissaan hän on joskus käyttäytynyt. Koen sen rippinä ja anteeksiantona. Tavallaan toinen pyytää anteeksi samalla Jumalalta, kun hän tekee tunnustuksen rakkaalle ihmiselle.