Sateenkaariboat????

Brasilian-
sateenkaariboa
(epicrates cenchria cenchria)

Ja kolumbianseteenkaariboa
(epicrates cenchria maurus)

Terraario: Sateenkaariboan terraarion
somisteita ja seiniä sumutellaan kerran kaksi
päivässä. sopiva ilmakosteus on noin 75-80%
trooppisena lajina seteenkaariboa ei tarvitse
talvilepoa. suurempi vielä kuin 100x 50x 60 cm.
uvb- valo.


Ruoka: yleensä sateenkaariboa on viljakäärmeen
lailla hyvä syömään, mutta joillekin yksilöille
ruoan heillutelu on tärkeää. Syö hiiriä.


Sauraudet: käärmestä ei näy helposti, jos jokin
on vialla. jos käärme syö hyvinmutta laihtuu tai
sen paino ei ala nousta, se on vietänä
eläinlääkäriin.

Koko: n. 180 cm elinikä: 20-30 vuotta.

http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/sat
eenkaariboa.html

Marika Rökman:
SATEENKAARIBOA (Epicrates cenchria)

Sateenkaariboat kuuluvat käärmeiden alalahkoon
(Ophimia l. Serpentes) ja Boidae-heimoon eli
boakäärmeisiin. Luonnossa lajia tavataan Etelä-
Amerikan keskiosista. Laji viihtyy sademetsissä,
tasangoilla ja soilla. Laji kasvaa n.1-2 metrin
mittaiseksi. Se jää hoikaksi verrattuna vaikkapa
kuningasboaan; aikuinen painaa maksimissaan noin
4,5 kg. Pohjaväri on vaaleanruskea.
Sateenkaariboa on saanut nimensä suomuistaan,
jotka taittavat valoa kauniisti kaikissa
sateenkaarenväreissä.

Sateenkaariboa on yöeläin. Se on hyvin vilkas ja
tarvitsee etenkin kiipeilytilaa terraariossaan.
Aikuisten yksilöiden terraarioksi sopii
minimissään 100x60x100 cm terraario, mutta toki
etenkin korkeutta saa olla enemmänkin.
Terraarioon laitetaan paljon tukevia
kiipeilypuita ja -oksia. Luo käärmeellesi myös
helposti tarkistettavia piilopaikkoja, vaikkapa
vesivanerilaatikoista. Boa tarvitsee myös tilavan
vesialtaan, sen kokoisen, että se mahtuu sinne
hyvin kerällä. Terraarion pohjamateriaaliksi
laitetaan sanomalehteä, puuhaketta (ei
teräväreunaista tai pihkaista) tai
lannoittamatonta turvetta. Pohjamateriaali on
syytä vaihtaa noin kerran viikossa kokonaan,
sillä se likaantuu tai homehtuu helposti.
Ilmankosteuden on oltava korkea, n.75-80%. Pidä
terraariossa kuitenkin osa pohjamateriaalista
aivan kuivanakin. Lämpölampun alla tulee olla
n.38-40 oC, viileässä nurkassa n.21-24 oC.
Terraarion alle voidaan laittaa 1/3 terraarion
koosta oleva lämpömatto, joka nostaa lämpötilat
riittävän korkeiksi. Kaikki lämmityslaitteet
sijoitetaan siten, ettei eläin pääse niihin
käsiksi, sillä muuten se voi saada vakaviakin
palovammoja. Esimerkiksi lämpölamppu on varminta
sijoittaa terraarion ulkopuolelle verkon taakse.

Boat syövät pääasiassa nisäkkäitä, myös lintuja
voi koittaa tarjota. Tapa saaliseläimet ennen
niiden tarjoamista käärmeelle tai osta
pakastettua ruokaa eläinkaupasta. Käärme on
opetettava syömään kuollutta ruokaa, sillä
elävien jyrsijöiden tarjoaminen sen saaliiksi on
kielletty Suomen eläinsuojelulainsäädännössä.
Tarjoa esim. hiiriä, rottia, marsuja, hamstereita
ja kananpoikasia. Boa on myrkytön
kuristajakäärme, joka "tappaa" kuolleenakin
annetun ruokaeläimen kuristamalla. Sopivan
kokoinen ruokaeläin on kutakuinkin yhtä paksu
kuin käärmeen paksuin kohta. Poikaset ruokitaan
kerran viikossa, aikuiset noin 1,5-2 viikon
välein.

Sateenkaariboaa on viljelty jo vuosia terraario-
oloissa. Laji tulee sukukypsäksi noin 2,5 - 4-
vuoden ikäisenä. Lisääntyminen sujuu helpommin,
jos terraariossa on useita koiraita yhtä naarasta
kohden. Talvella terraarion lämpötiloja
lasketaan, ja valaistuksen aikaa lyhennetään 12
tunnista kahdeksaan tuntiin. Tällöin pitää myös
vähentää ruokintaa. Sateenkaariboat parittelevat
talvella. Raskausaika kestää 115-135 vuorokautta.
Boat synnyttävät kerralla n.10-40 (toisinaan
enemmänkin) elävää poikasta. Poikaset voivat
aluksi olla hieman aggressiivisia, mutta tottuvat
yleensä nopeasti rauhalliseen käsittelyyn. Niille
voi tarjota aluksi n. 10 päivän ikäisiä
hiirenpoikasia, ja suurentaa ruokaeläinten kokoa
sitä mukaa, kuin poikaset kasvavat.

Sateenkaariboalle voi helposti kehittyä
hengityselintulehdus. Tällöin ne aukovat suutaan,
ja suusta ja/tai nenästä voi valua nestettä. Tämä
voi johtua esimerkiksi liian kylmästä
terraariosta tai liian alhaisesta
ilmankosteudesta. Ota aina heti yhteyttä
kokeneeseen eläinlääkäriin, jos ilmenee ongelmia.

Lisätietoja käärmeistä kuten myös muistakin
terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta
Yhdistyksestä. Yhdistys julkaisee kuusi kertaa
vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä Herpetomaniaa,
järjestää jäsenkokouksia ja -matkoja. Yhdistyksen
kautta saat helposti puhelimitse kiinni
asiantuntijat mm. käärmeistä, liskoista,
sammakkoeläimistä, kilpikonnista ja
lääketieteellisestä puolesta, kun tarvitset
neuvoja nopeasti. Soittele tai kirjoittele ja
kysy lisää !

Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset puh.041-522 0227


Kuvia

brasiliansateenkaariboa (E.c.cenchria)
http://www.angard.com/snake_images/boas/brazilian.
jpg
http://www.reptilemania.com/photos/brazboa.htm
http://www.artnet.net/~gotcha/brazpics2.htm
kolumbiansateenkaariboa (E.c.maurus)
http://www.angard.com/snake_images/boas/columbianr
ainbow.jpg
perunsateenkaariboa (E.c.gaigei)
http://www.reptilemania.com/photos/p-rain.htm


Lisälukemista

http://www.artnet.net/~gotcha/brazboa.htm
http://www.newenglandreptile.com/carebrazrainbow.h
tml
http://www.newenglandreptile.com/carecolrainbow.ht
ml
http://www.rainbowboas.com/