Ruoka kallistuu rajusti maassa, jossa on jo maailman kalleimmin hinnoiteltu ruoka mutta kansalaisilla huono ostovoima (pienet palkat, isot verot, kalliit asumiskustannukset...)
Mikä on se maa?
Mikä on se maa, jonka kansalaisilla ei ole mahdollisuutta ostaa omassa maassaan valmistettu ruokaa, vaan kerjäävät leipäjonoissa vanhentuneita elintarvikkeita? Pitäisikö pienituloisia kuluttajia tukea ökyrikkaiden maatalousyrittäjien sijaan, jotta kotimainen ruoka menisi kaupaksi? Pitäisikö Suomen miljoonalle köyhälle antaa EU-ruokapakettien ja leipäjonojen vanhentuneen ruuan sijaan tuottaa tuoretta, terveellistä kotimaista ruokaa?
Ei pidä elintarviketeollisuuden ja maatalousyrittäjien mielestä, jotka vaativat verovaroista tukiaiset itselleen.
Leipäjonolaisilla ei ole rahaa ostaa ruokaa, josta maksavat tukiaiset kun maksavat pienistä palkoistaan ja sosiaalietuuksistaan veroa.
Elintarviketeollisuuden mukaan, liiton toimitusjohtajan mukaan suurin paine rajuihin hinnankorotuksiin tulee raaka-aineista ja kuljetuskustannuksista.
Oukki doukki.
RAAKA-AINEET
maataloustukiaisin tuetut. Kaksi sataa erilaista tukea ei riitä! 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR verotonta tuloa.
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Ruotsissa vastaava tuki oli 1.2 miljardia euroa ja yllätys yllätys, ruuan hinta on siellä halvempaa.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä.
Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu.
500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR.
Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.
Maataloustukiaiset eivät ole vähentyneet. Päinvastoin viime vuonna keksittiin uusia tukimuotoja mm. eläimen puhtaanapito tuki.
KULJETUSKUSTANNUKSET
Onko kuljetuskustannuksilla mitään tekemistä polttoaineen hinnan alentumiseen? Nähtävästi ei.
Polttoaineiden hinnat tekivät kahden vuoden pohjat
(Taloussanomat 28.11.2008)
Polttonesteiden kuluttajahinnat vaipuvat raakaöljyn hinnan perässä. Hinnat ovat pudonneet viime kesän huippulukemista suunnilleen vuoden 2006 lopun tasolle.
Polttoaineiden kuluttajahinnat seuraavat raakaöljyn hintaa. Vuoden 2006 lopussa Pohjanmeren Brent-öljyn hinta liikkuu 40 eurossa tynnyriltä. Viime heinäkuussa hinta kiipesi yli 90 euroon.
Perjantaina aamupäivällä noteeraus oli 38,7 euroa eli suunnilleen saman verran kuin joulukuussa 2006. Hinta on siis painunut alle puoleen huippunoteerauksesta.
***
Suomalaisten elintarvikkeiden hinnat nousevat pilviin eikä kuluttajilla ole varaa ostaa suomalaista. Seuraa työttömyyttä ja lisää tukivaatimuksia maataloustuottajille.
Ruuan hinnan nousu kasvattaa myös inflaatiota. Erityisesti sosiaalietuuksilla elävät (muut kuin maataloustuottajat) joutuvat vaikeuksiin, kun sosiaalieduista maksetaan kovat verot (ei palkkatulovähennystä) mutta niitä ei ole sidottu elinkustannusindeksiin.
JA LEIPÄJONOT KASVAVAT - IHAN VARMASTI!
Mikä on se maa?
Mikä on se maa, jonka kansalaisilla ei ole mahdollisuutta ostaa omassa maassaan valmistettu ruokaa, vaan kerjäävät leipäjonoissa vanhentuneita elintarvikkeita? Pitäisikö pienituloisia kuluttajia tukea ökyrikkaiden maatalousyrittäjien sijaan, jotta kotimainen ruoka menisi kaupaksi? Pitäisikö Suomen miljoonalle köyhälle antaa EU-ruokapakettien ja leipäjonojen vanhentuneen ruuan sijaan tuottaa tuoretta, terveellistä kotimaista ruokaa?
Ei pidä elintarviketeollisuuden ja maatalousyrittäjien mielestä, jotka vaativat verovaroista tukiaiset itselleen.
Leipäjonolaisilla ei ole rahaa ostaa ruokaa, josta maksavat tukiaiset kun maksavat pienistä palkoistaan ja sosiaalietuuksistaan veroa.
Elintarviketeollisuuden mukaan, liiton toimitusjohtajan mukaan suurin paine rajuihin hinnankorotuksiin tulee raaka-aineista ja kuljetuskustannuksista.
Oukki doukki.
RAAKA-AINEET
maataloustukiaisin tuetut. Kaksi sataa erilaista tukea ei riitä! 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR verotonta tuloa.
EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Ruotsissa vastaava tuki oli 1.2 miljardia euroa ja yllätys yllätys, ruuan hinta on siellä halvempaa.
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä.
Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu.
500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR.
Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.
Maataloustukiaiset eivät ole vähentyneet. Päinvastoin viime vuonna keksittiin uusia tukimuotoja mm. eläimen puhtaanapito tuki.
KULJETUSKUSTANNUKSET
Onko kuljetuskustannuksilla mitään tekemistä polttoaineen hinnan alentumiseen? Nähtävästi ei.
Polttoaineiden hinnat tekivät kahden vuoden pohjat
(Taloussanomat 28.11.2008)
Polttonesteiden kuluttajahinnat vaipuvat raakaöljyn hinnan perässä. Hinnat ovat pudonneet viime kesän huippulukemista suunnilleen vuoden 2006 lopun tasolle.
Polttoaineiden kuluttajahinnat seuraavat raakaöljyn hintaa. Vuoden 2006 lopussa Pohjanmeren Brent-öljyn hinta liikkuu 40 eurossa tynnyriltä. Viime heinäkuussa hinta kiipesi yli 90 euroon.
Perjantaina aamupäivällä noteeraus oli 38,7 euroa eli suunnilleen saman verran kuin joulukuussa 2006. Hinta on siis painunut alle puoleen huippunoteerauksesta.
***
Suomalaisten elintarvikkeiden hinnat nousevat pilviin eikä kuluttajilla ole varaa ostaa suomalaista. Seuraa työttömyyttä ja lisää tukivaatimuksia maataloustuottajille.
Ruuan hinnan nousu kasvattaa myös inflaatiota. Erityisesti sosiaalietuuksilla elävät (muut kuin maataloustuottajat) joutuvat vaikeuksiin, kun sosiaalieduista maksetaan kovat verot (ei palkkatulovähennystä) mutta niitä ei ole sidottu elinkustannusindeksiin.
JA LEIPÄJONOT KASVAVAT - IHAN VARMASTI!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jutta totesi syksyn kunnallisvaalien alla, että viinan hinta alkaa olla jo niin korkea ettei köyhemmillä ole enää vara ostaa ruokaa.
Harmi vaan, että demarit ei pysty laskemaan viinan hintaa tarpeeksi jotta rahaa riittäisi leipään.
Nyt on boikotti paikallaan
ja senjälkeen omavarainen
elintarviketuotanto.
Emme osta sikakallita suomalaista ruokaa, johon meillä ei ole varaa. Pieni paasto on meille hyväksi. Noudatamme samaa ruokavaliota kuin miljoona suomalaista köyhää ja leipäjonolaiset, näin ei totuus unohdu.
Lidl'n näkkileivät ovat hyviä ja halpoja. Niitä ostetaan. Alankomaiden vihannekset ja virolainen juusto ovat hyviä ja halpoja.
Valion maitotaloustuotteita, jotka ovat kultaakin kalliimpia emme osta. Aktivia ei nyt auta, kun sen litrahinta on lohta kalliimpaa.
Ostamme norjalaista lohta. Norjalaista seitä ja ruotsalaisia maitotaloustuotteita, koska ovat halvempia.
Ajetaan alas suomalainen elintarviketuotanto, koska sitä MTK ja Kepu haluavatkin. Näin säästetään 1.9 miljardia euroa vuodessa maataloustukiaisia esim. työttömyyden torjuntaan.
TERVETULOA MUKAAN BOIKOTTIIN ME KAIKKI!
ps. ensi vuonna kaikki kynnelle kykenevät vuokraavat pienen pläntin maata ja laittavat sinne porkkanaa, sipulia ja erilaisia yrttejä. Sienten viljely on myös kannattavaa ja hyvä ruuan lisä.
Kaikki hankkivat parvekkeilleen tai pihoilleen pienen yrittitarhan. Asunnottomat otetaan talkoisiin siirtolapuutarhoihin! Kaupungit elvyttävät siirtolapuutarhatoimintansa.
Siitä se lähtee.
Hei perustetaan osuuskuntia, aletaan viljelemään ja haetaan niitä tukiaisia, elleivät elintarvikkeien hinnat halpene.
Sitä ennnen on säädettävä uudet lait, että myös osuuskunnat ja pienviljelijät saavat näitä nykyisten ökyrikkaiden tukiaisia.
Jutta, Timo, Päivi ym. oppositiojohtajat - tervetuloa säätämään lakeja Suomen elintarviketuotannon turvaamiseksi.
Oukki doukki?
..puhetta joka ei ymmärrä mitään koko elintarvike ketjusta. Enkä ala noin tyhmää edes opettamaan kun ei ole maaperää mihin se oppi jäisi.
Sikafarmarin politiikkaa on ruuan hinnan nousu,eikä lasku kuten valehtelivat ennen vaaleja.
Vuoden aikana kahvin hinta on alentunut kaupoissa roimasti.Sammaan aikaan kahvikupin hinta Baareissa on noussut 50% Tuskin tämä johtuu keskustasta,luultavasti paremmin demareista ja heidän kohonneista voiton kiskomisista.
Alkutuotannon kustannukset nousseet ja lihan tuottajahinta laskenut, ei jää katetta.Sikafarmari vie kohta loputkin maataloustuet suomesta.Miten sitten tuotetaan kotimaista ruokaa? Pysytäänpä asiassa,eikä tuontituotteissa,mitä kahvikin on.Syön mieluummin lähiruokaa,enkä osta Brasilialaista lihaa.Että silleen se maatalouspolitiikka sikafarmarin aikakaudella.
MTK ja sen haaraosata Keskusta ovat kaikin keinoin rajoittaneet Suomessa elintarvikkeiden vapaata kilpailua. Seurauksena maailman kalleimpiin lukeutuva ruuan hinta. MTK-Kepu haluaa rajoittaa ulkomaista tuontia ja MTK:n tukemat lihan- ja maidontuottajien HK/Valio jne. kartelli- ja monopoliasemassa saavat rahastaa täysin siekailematta suomalaisia kuluttjia. Jo on oikea kommareiden johtama suljettu markkinatalous.
Ei riitä että suomalaiset syövät maailman kalleimpaan lukeutuvaa ruokaa. Sn lisäksi me maksamme tästä "ilosta" miljardien maatalostuet.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/myytti-kalliista-suomalaisesta-ruoasta/195302
..tukiaisia senttiäkään mutta tulevat saamaan alv alennuksen kuten kaikki muutkin.
Ja hyvä kun palkat ja eläkkeet nousevat tai ovat jo nousseet aika mukavasti sekä asuntojen hinnat laskevat kovaa vauhtia.
Kannattaa sinunkin ryhtyä tuottamaan vaikka maitoa ja viljaa niin saat sinäkin tuet kun olet noin kateellinen ruuan tuottajille ei niitä tukia saa jos ei mitään tuota.