Opastusta Oulussa: "Aja pyörällä Tuiraan ja hyppää siellä kassiin"
Puuta heinää, vitsejä joukkoliikenteestä
viratonveteraani
283073
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
"Meneekö tämä bussi päätepysäkille" Kuljettajan vastaus: " Menee jos ei matkalla hajoa, jossakin on takaisinpäin käännettävä"
Turussa bussilinja 3 ei mene päätepysäkille. Tosi on.
Helsingin 71 linjaa ajettiin aikoinaan nivel linja-autoilla jonka virallinen nimike on 3-alselinen linja-auto. Teknisen vian takia pyysin vuoroon auton vaihtoa, mestari ilmoitti radiopuhelimella: "Arabiaan tuodaan yksiakselinen linja-auto yritä pärjätä sillä kunnes vuorosta varikolle tulee nivelauto"
2-akselinen bussi sieltä tuotiin, minkähänlainen kiikku se 1-akselinen linja-auto olisi, sellaista ei minun kohdalle ole sattunut.
Nauroin itseni tärviölle (onneksi olen lomalla, niin ei vaikuta työntekoon), mutta eikös se nivelauto ollutkin lempinimeltään letku vaikka lokki yritti epätoivoisesti puhua nivel- tai nivellinja-autosta.
Teli taitaa edelleenkin olla vain teli eikä siitä muuksikään muutu vaikaa voissa laitettaisiin.
70-luvulla lihakauppoihin kuljetettiin lihat kokonaisina ruhoina.
Siskoni pelästyi ronskia liha-autonkuljettajaa joka tuli kaupanovesta sisään halkaistu sika molemmilla olkapäillä ja takki veressä niinettä ei juurikaan valkoista kangasta alta näkynyt.
"Rajun näköistä touhua" siskoni sanoi.
"Kyllä tähän tottuu, aivan samanlaista kuin Kontulan yövaunussa" vastasi kuljettaja.
Aikoinaan tyrkättiin yövaunun myöhäiset vuorot ilman varsinaista ruokataukoa jopa yli 7 tunnin työrupeama.
Kuljettaja poikkesi Maunulassa nakkikioskille ostoksille kesken linjanajon.
Seuraavana päivänä mestari esitti kuljettajalle allekirjoitettavaksi kirjallisenvaroituksen, kuljettaja poikennut ostamaan lihapiirakan Pirjontien nakkikioskilta, matkustaja joutunut odottamaan.
Kuljettaja luki varoituksen ja sanoi:" En voi allekirjoittaa, tämä ei ole oikein, pitää olla osti lihapiirakan kahdella nakilla."
Olen kuullut että kyseinen tapahtuma on tosi eikä mikään " puutaheinää-vitsi".
Ihmettelen ettei kyseinen mestari saanut varoituslappua suustansa sisään ja hieman työntyen jo perseestäkin ulos.
Tarkoitan jos minun kohdalleni kyseinen tilanne sattuisi, näin kävisi ja hyvin kohteliaasti saisivatkin pyydellä että uudelleen duuniin tulisin.
Kun tulin Helsinkiin sanottiin, että Elannosta ei saa muuta tuoretta kuin koivuhalkoja. Asiakas osasi arvioida minun ajotyylini oikein, kun olin aloittanut kuljettajantehtävät keskenkasvuisena halonajossa. Isäni osti Halkoliike Karhulta Joensuussa Commer merkkisen kuorma-auton, joka maksettiin koivuhaloilla. Samat halot kun lastasi useaan kertaan kyytille, niin tasaiseen ajoon oli opittava, kun ei ollut siihenaikaan umpikonttia.
Maunulasta tuli kiireinen kantaväestöön kuuluva mies pahimpaan aamuruuhkaan kyytiini 66 linjalla. "Juna lähtee 10 minutin päästä Rautatieasemalta, hänen on ehdittävä siihen, nyt aja lujaa."
"Eihän siihen kerkiä millään, ei kait se viimenen juna ole," minä sanoin.
Rautatientorilla halonajon asiantunteva mies jäi pois etuovesta ja sanoi:"Mene sinne Savoon takaisin niitä halkoja ajamaan.
Lauttasaaren suunnalla liikkui aikoinaan vapaamielisempi nainen, joskus ainoastaan pitkä kaniturkki päällä.
Hän nousi bussiin ja meni kuljettajan ohitse aivan eleettömästi ei mitään merkkiäkään matkan maksamisesta, suoraan istumaan nivelbussin puolivälinpaikkeille.
"Tulkaa rouva maksamaan matkanne" kuljettaja huomautti.
Rouva nousi seisomaan käytävälle ja levitti turkin etumusta "Tule hakemaan" hän huusi.
Keskustelu jatkui mutta kuljettajan kommentti on sensuroitu.
Bussiin kyytiin nousi nuori punkkari, hänellä oli tukka värikkäästi nostettu pystyyn niinkuin kukonheltta.
"Mitä katsot?" Hän sanoi kuljettajalle.
"Mikä lintu, katson kotona lintukirjasta." Vastasi kuljetta.
Takavuosina Ruhan Hkl:n varikolla, hullu ARTSI joka oli kuulu tempauksistaan oli linjalla 18 ja oli päättärillä myöhässä, joku matkustaja mainitsi asiasta, jolloin Artsi teki tarpeensa ovimonttuun kaikien nähden ja sanoi että kiire kun on niin hätä ei lue lakia, Samainen Artsi ajoi kerran koko viiden tunnin rupeman paskat housussa ja sen jälkeen
ilmoittautui työnjohtoon ja ei suostunut ottamaan loppupäivää sairaslomaa ennenkuin ylempi esimies tuli paikalle ja ilmoitti että tuossa kunnossa et linjalle enään lähde.
Tyylikkäästi juhliin pukeutunut pariskunta nousi korkeaan bussiin Rautatientorilta olivat menossa Karjalantalolle juhliin.
Rouvalla oli hieno olkaimeton pitkä juhlapuku yllään. Bussin askelmissa kävi niin kivasti, että hän astui asunsa helmalle ja kuljettajan silmien iloksi kiinteät rinnat pulpahtivat esille.
"Hupsista päivää" nän sanoi ja hymyili viehkeästi kuljettajalle, tunkien rintojaan takaisin iltapukunsa pimentoon.
Herra maksoi molempien matkan, naama peruslukemilla ja motkotus näytti jatkuvan koko matkan ajan, rouvaa asia vain hymyilytti.
Mies henkilö kyseli kuljettajalta linjan aikataulua ja kuljettaja ojensi hänelle kyseisen aikataulun.
"Mitä kello on?" Asiakas kysyi.
Kuljettaja nappasi aikataulun pois, kellon kysyjältä ja sanoi "Mitä te aikataululla teette, kun teillä ei ole kelloakaan"
Ihmetystä riitti, eväitään jääkaappiin tuovalle, töihin saapuvalle kuljettajalle. Jääkaapin ovessa oli lappu "Rikki salama löi jääkaappiin"
Salama oli kuljettajan sukunimi, oli RT:llä varamiehenä, sulatti taukotuvan jääkaappia ja jäitä kopistellessa tökki leipäveitsellä jääkaapinputkiston puhki.
Ennen kuljin työmatkat työasu yllä, nykyisin kuljen sivilit päällä.
Nousin Koskelan kohdalta 732 linjan bussiin ja menin istumaan takapenkille nurkkaan, toisessa nurkassa istui mieshenkilö.
Huomasin että mies katselee minua tutkivasti, minä katsoin ikkunasta ulos ja toivoin ettei huppelissa oleva mies vain rupea työasioista keskustelemaan.
Koivukylänväylälle asti hän pystyi pidättelemään, sitten kysyi.
"Onko sinulla eukkoa?"
"Ei ole" minä vastasin.
"Toisten eukkoja nussit" sanoi mies.
"Niinhän se on tässätapauksessa tehtävä" vastasin.
Rökä teki niinsanottuja sakkovuosia, eläkeiän nosemisen johdosta.
Asiakkaan mielestä kuljettajan toiminta oli turhan hidasta, verrattuna toisten kuljettajien toimintaan, joten hän huomautti kuljettajalle.
"Eikös teidän pitäisi olla jo eläkkeellä"
"Kerrankin ollaan asiasta samaa mieltä" vastasi Rökä.
Olihan häntä kehotettu menemään silmälääkäriinkin, liian varovaisen ajotavan takia vanhemman naisasiakkaan toimesta.
Kesällä kuljettaja käytti omia sortseja työasussa, kolhiutuneet, karvaset, koivet jäi polven yläpuolelta saakka näkyviin.
RT.llä vuorovaihtoa odotellessa n. 50 vuotias kuljettaja yllättyi, juttusille tuli harmaa kutrinen vaurautta uhkuva Amerikanleskirouva, ei vielä ehkä ihanneikää 95 vuotta.
"Kuljettaja saanko sanoa teille?" hän kysyi.
"Puhukoosa rouva" kuljettaja myönsi.
"Teillä on kauniit sääret, kyllä leskirouvan silmä lepää ja muistot herää niitä katsellessa. Saako Suomessa kuljettajat käyttää työssä sortseja, niitä ei näe Ameriikassa."
Kuljettajan injalle lähdön takia seurustelu jäi harmillisen lyhyeksi.
Kerran eräältä sujuvasanaiselta kuljettajakolleegalta Kontulassa hänen tultuaan autosta ulos mennäkseen taukotilaan, eräs rouva erehtyi kysymään kauanko seisoo?
Tarkoittaen tietysti milloin matka jatkuisi eteenpäin.
Tämä kyseinen kuljettaja vastasi: Varmasti ihan riittävän kauan...
pitääkin vastata.
ei aina tarvitse töksäyttää ,vaan pieni piilotettu vinoilu on aina paikallaan.
tosin usein näkee kyselijän naamasta ,kuinka sille voi vastata. AINA EI.
Kerran tälle samaiselle "huuliveikolle" sattui 54 linjalla tapaus jossa oli edellinen vuoro jäänyt välistä pois ja matkustajat siitä tietysti käärmeissään. Lisäksi oli Pakilan kohdalla onnettomuus jonka takia joutui pysähtymään kokonaan. Yksi kärttyisä rouva tuli kysymään mikä on autojen väli. -tarkoitti tietenkin vuorojen. Tämä vastasi että kaksi metriä...kaksi metriä. ( se matka oli seuraavan jonossa seisovan ajoneuvon perään)
Jono seisoi ja seisoi. Samainen rouva tuli uudestaan ja tiuskaisi: Ettekö pääse yhtään nopeampaa!!! Sanavalmis kuljettaja tokaisi:
Kyyyllllä... Kyllä pääsisin...mutten mä voi tätä autoa oikein tähän jättää.
kuten pitääkin. onhan multakin kysytty usein ,että kuinka kauan kestää joku matka ,johon vastaus on aina ,että se riippuu ihan teistä arvoisat turistit.
Asiakas suuttui kuljettajalllle ja käski painua helvettiin.
Kulljettja tähän tyynesti, bussin päätepysäkki on Lauttasaaressa.
Kuljettaja kirjoitti vikailmoituksen ajettuaan viimeisen vuoron Koskelanhalliin, jäädessään elakkeelle: Minä en aja tällä autolla enää metriäkään.
Seuraavana aamuna oli kikkamies kyselemässä liikennetyönjohdosta mikä autossa on vikana kun on tällänen vikalappu.
Ei autossa mitään vikaa ole, kuljettaja jää elakkeelle ja tuo on kutsu hullon porukalle eläkekahville.
Antti ajoi arkipäivävuoroja, hänellä oli viikonloput vapaat bussihommista, jolloin hän ajoi taksia.
Kahvipöydässä hän kertoi viikonloppuisin järjestäneen perheelleen laatuaikaa, jonka takia työskenteli vain arkisin. Heti oli joku vääräleuka ja sanoi. "Voiko nykyisin ottaa perheen mukaan taksikeikoille"
Hkl:n aikaan 90-luvulla kun miehiä oli riittävästi, niin semmoinen Pitkä-Jappe niminen kaveri ei oikein linjalla ollut pärjännyt ja laitettiin ylimääräiseksi ja toimi lähinnä Herttoniemen taukotilassa kahvin keittäjänä ja tiskarina ja sain lisänimen Keittiö-Possu vaikka oli pitkä ja laiha kuin mikä. Tätäkin vähäistä työtänsä Jappe yritti laistaa ja kerran osoitti mieltään kun muut eivät kahvia keittäneet, Jappe keitti muka kahvin, mutta olikin laittanut vanhat porot tahallaan ja kahvista tuli kusivettä, nauroi päälle ja silloin eräs vanhempi kuljettaja joka oli toiminut vuosia Karjakunnalla teurastajana, suuttui ja kantoi korvista kiinni pitäen Jappen wc.n puolelle ja pää kusilaariin, kauhea kirkuminen siitä seurasi ja onneksi Teukka joka oli luottamusmiehenä tuli paikalle ja rauhoitti tilanteen sen teurastajan kourista nimittäin ei hengissä ehkä olisi päässyt sen jälkeen keittiö-Possu keitteli kuuliaisesti kahvia kunnes taas pääsi takaisin linjalle, Teurastaja on jo eläkkeellä, mutta Jappe kyllä muisti sen jälkeen kantaa pullaa ja kahvia hänelle.
.tuo pitää muistaa, mulle tosin perustelivat tuota varalla oloa sillä, että oot niitä kun tietää linjat ja metkut ,mutta ei minua kukaan varotellut noista ylimääräisistä hommista ja miten ne pitäisi hoitaa. tosin en osaisikaan keittää kahvia ja perunatkin palaisivat pohjaan.
Vuotena 1996 kun 731 linjanliikenne tuli HKL-Bussiliikenteelle tuli Korsossa vanha herrasmies kyytiin ja sanoi: "Miltä tuntuu liikennöidä tänne köyhälistön kaupunginosiin, olen nähnyt teidät liikenteessä siellä Stokmannin kulmilla"
3 vuotias Joakim poika on ollut ukin mukana joskus päätepysäkillä ja saanut sylissä istuen hienosti pyörittää rattia.
Niimpä mummon kanssa bussimatkalla oli kuljettajalta lipsahtanut takapyörä kanttikivelle kaksi kertaa. Joakim oli sanonut kovaanääneen: " Täytys kiertää"
Seuraavan kerran kun bussimatka onnistu kommelluksitta Joakkim tuli mummon kanssa matkalta innoissaan: "Ukki nyt ei mennyt kanttikivelle"