Tulilisko.. Apua!!

Katso että terraario/akvaariosi on kunnolla
"suljettu".Ei tartte kun pieni rako ja Kalasi on
kadonnut asuntoosi ja se kuolee kuivuuteeen!
Ja maa-alue ei saa olla liian iso, jottei Kala
eksy sinne ja kuivu ja kuole.Ikäviä asioita,
mutta mulle on käynyt niin että liskoni katosi
eikä löytynyt ikinä *snif*
Liskot tykkää jauhelihasta, mutta siinä ei saa
olla mitään mausteita.
Älä koskettele tai ota syliin liskoa, sen iho
tykkää kyttyrää ja muutenkin se on
myrkyllinen.Vesiraja ei saa olla kovin
korkeaalla, kun pikkuliskon pikkulihaksilla se ei
jaksa lähteä pinnalle hakemaan happea jos pinta
on kauhean korkealla.30cm oli muistaakseni hyvä
korkeus maasta vesirajaan.

...tietolähde tuliliskojen suhteen on
www.herpetomania.fi/sammakkolampi/lajit/index.html

Sieltä Joonasta referoiden:

"Häntäsammakoiden ikäennätys on 25-vuoden
tienoilla, mutta tuliliskot eivät ole näin
pitkäikäisia, vaan elävät yleensä hyvässä
hoidossa vajaat kymmenisen vuotta. Valitettavan
usein tuliliskot eivät kuitenkaan elä erilaisista
hoitovirheistä johtuen kuin vuoden, pari."

"Tuliliskojen asumukseksi sopii parhaiten
tavallinen akvaario. Altaan tulisi paria eläintä
varten olla vähintään kuudenkymmenen litran
vetoinen, isommalle eläinmäärälle yli sata litraa
vetävätkään tankit eivät ole liian suuria.
Tuliliskot eivät tarvitse korkeaa akvaariota,
vaan pohjan pinta-ala ratkaisee. Usein
tuliliskoja asutetaan satalitraisiin altaisiin,
joiden pohjan mitat ovat luokkaa 70x35 senttiä.
Sellaiseen sopiva eläinmäärä on mielestäni
puolenkymmentä yksilöä, riippuen tietenkin
eläinten koosta ja sopivien piilopaikkojen
määrästä sisustuksessa.

Akvaarion pohjalle levitetään niin karkeaa soraa,
etteivät eläimet pysty syömään sitä. Lisäksi
olisi hyvä, että sora olisi pyöristettyä, jolloin
eläimet eivät saa siitä hankaumia tai haavoja
herkkään ihoonsa.

Veden lämpötilan tulisi olla kahdenkymmenen
asteen tuntumassa. Erillistä lämmitintä ei
tarvita, ja normaali huoneenlämpökin on monissa
kerrostaloissa hiukan liian korkea tuliliskoille,
joille optimilämpötila on kaksikymmentä astetta.
Jos eläimiä haluaa talvella horrostuttaa,
lasketaan lämpötila silloin viiden asteen
tuntumaan. Tämä ei kuitenkaan ole yleensä
tarpeellista, vaan eläimet lisääntyvät ilmankin
horrosta. Myöskään odotettavaan elinikään
horroksella tai sen puuttumisella ei ole kovin
suurta vaikutusta.

Tuliliskot eivät myöskään tarvitse maalle
lämpölamppua, kuten oikeat, matelijoihin kuuluvat
liskot. Valaisuun riittää mainiosti tavallinen
akvaariokäyttöön suunniteltu loistepuksivalaisin.
UV-valon tarpeellisuudesta näkee monenlaisia
mielipiteitä alan kirjallisuudessa. Itse en
erikoisvaloja käytä, mutten uskalla väittää
niiden täysin tarpeettomiakaan olevan.

Veden syvyydeksi valitaan syvimmässä kohdassa
reilu kaksikymmentä senttiä siten, että jossain
kohtaa pohjasora nousee vedenpinnan yläpuolelle
muodostaen rannan. Vaihtoehtoisesti veteen
voidaan laittaa esimerkiksi mangrovejuurakoita
tai muita keinoteloisia rakennelmia jotka
nousevat vedenpinnan yläpuolelle ja sallivat
eläinten halutessaan kavuta maalle.

Tuliliskojen akvaarioissa voi huoleti käyttää
tavallista vesijohtovettä, eivätkä erilaiset
akvaarioihin tarkoitetut vedenparannuskemikaalit
mielestäni ole tarpeen. Jos jostain syystä joutuu
vaihtamaan suuria määriä vettä kerrallaan, voi
sitä seisottaa vuorokauden yli, jotta kloori
poistuu ja lämpötila tasaantuu
huoneenlämpötilaan.

Jotta vesi pysyy hyvälaatuisena kannattaa
akvaarioon hankkia suodatin. Altaan ulkopuolelle
tulevat suodattimet ovat hieman kalliimpia kuin
sisäpuolelle asennettevat pienet moottoroidut
kojeet, mutta ne ovat yleensä tehokkaampia. Ne
eivät myöskään surise ja tärise vedessä, mikä voi
häiritä eläimiä. Tuliliskoilla on kaloilta tuttu
kylkiviiva-aisti, joten ne aistivat pienetkin
veden värähtelyt. Lisäksi ulkopuolisen
suodattimen veden sisään- ja ulostulot on
helpompi järjestää siten, ettei altaaseen synny
voimakkaita paikallisia virtauksia."

"Vesiliskojen lisäksi akvaarioon tulee asuttaa
tiheä vesikasvillisuus, joka tarjoaa suojaisia
paikkoja ja alustan mahdollisille munille. Muita
eläimiä ei tuliliskojen kanssa kannata asuttaa
samaan altaaseen. Kääpiökynsisammakot ja kalat
tulevat helposti syödyiksi, vaikka ne
näyttävätkin liian nopealiikkeisiltä tuliliskojen
napattaviksi.

Tuliliskojen hoidon useimmiten toistuva osa on
päivittäinen ruokinta. Tuliliskot, kuten muutkin
sammakkoeläimet ovat lihansöjiä. Niinpä
ravinnoksi tulee tarjota erilaisia
selkärangattomia. Kotioloissa tämä tarkoittaa
sirkkoja, jauhomatoja ja muita kasvatettavissa
olevia ötököitä, sekä kesäisin luonnosta
kerättyjä hyönteisiä, matoja ja etanoita.
Tuliliskot syövät yleensä kaiken, mikä liikkuu ja
menee kurkusta alas, ja oppivatpa ne helposti
syömään kuolluttakin ruokaa. Sika tai nauta eivät
kuulu sammakkoeläinten luonnolliseen
ruokavalioon, joten niitä pitäisi välttää
ruokinnassa. Vaikka jauhelihaa onkin helposti
saatvilla ja se olisi valmiiksi sopivan kokoista,
on se liian rasvaista häntäsammakoiden
ravinnoksi. Vähärasvaista lihaa tai maksaa voi
eläimilleen silloin tällöin antaa, mutta vain
poikkeustapauksina. Kalaa sensijaan jotkin
tuliliskot syövät erityisen mielellään.
Pakastettuja ruokia suosiva herppiharrastaja voi
tarjota eläimilleen myös pakastettuja verimatoja
ja surviaissääksentuokkia. Valitse käytettävät
ruoat aina lemmikkisi kokoon mukaan.
Häntäsammakot eivät pureksi ruokaansa, vaan
nielevät kaiken aina kokonaisena.

Käytännössä ruokintaan on kaksi toimivaa
vaihtoehtoa. Voit joko ruokkia eläimesi
yksitellen pinseteillä, jolloin ne innostuvat
kuolleestakin ruoasta kun se kerran liikkuu, tai
voit laittaa ruokaeläimet sellaisenaan veteen.
Pahimman sotkun välttämiseksi altaan pohjalle
kannattaa laittaa tarpeeksi syvä ruokakuppi,
jonka pohjalle ruoka sitten laitetaan. Tämä estää
jossainmäärin ruoan leviämistä pitkin allasta.
Syömättömät ruokaeläimet pitää aina kerätä pois
vedestä, jotteivat ne ala pilaantua ja likaa
vettä. Samoin myös näkyvät jätökset ja
katkeilleet kasvien osat kannattaa siivota
altaasta päivittäin.

Vettä vaihdetaan silloin tällöin, riippuen siitä
kuinka tehokas suodatin on ja kuinka paljon
vesikasveja akvaariossa kasvaa. Nyrkkisääntönä
pidän sitä, että parin viikon välein vaihdetaan
noin puolet vedestä. Tässä asiassa saa kuitenkin
jokainen käyttää maalaisjärkeään. Siivoustiheys
on allaskohtainen asia. Kuitenkin on parempi
vaihtaa vähän vettä usein kuin kaikki vesi
kerralla, mutta harvoin. Muista kuitenkin, että
akvaarion siivous häiritsee aina eläimiä, ja
aiheittaa niille stressiä.

Pari kertaa vuodessa kannattaa suorittaa
suursiivous, jossa pohjasora pestään ja levät
jynssätään eri pinnoilta. Älä käytä akvaarion
pesuun mitään kemikaaleja, puhdas vesi riittää
mainiosti."