Moikka! Pystyiskö joku auttaa tälläisessä asiassa kuin: Avopuolisollani on ollut lapsena epilepsia, mutta se meni ns. ohitse silloin eikä ole ollut sitä sitten sen jälkeen.. mietin vaan jos teemme lapsia onkohan mahdollista että lapselle tulisi epilepsia?
onko kenelläkään ollut lapsuuden epilepsiaa, oletteko saaneet lapsia, onko heille tullut yms.. kertokaa kokemuksia..
Kiitoksia jo etukäteen..
onko kenelläkään ollut lapsuuden epilepsiaa, oletteko saaneet lapsia, onko heille tullut yms.. kertokaa kokemuksia..
Kiitoksia jo etukäteen..
Vastaukset 10
Vanhimmat
epilepsia ei ole periytyvää. On muutamia (tai vain yksi, en ole varma) tyyppejä, jotka on voitu osoittaa geenivirheeksi. Käsittääkseni nämä tyypit eivät myöskään "poistu", joten on kai melko epätodennäköistä että miehesi tällaista perinnöllisyyttä kantaisi. Lisää ja varmempaa tietoa löytyy mielestäni Epilepsialiiton sivuilta, www.epilepsia.fi.
Oon käynyt kyllä sivuilla, siellä oli jokin periytymis prosentti..mutta eihän näistä ikinä tiedä. Oon kanssa sitä mieltä tai toivoin ettei se periytyisi:) Kun se kerta on lähtenyt jo lapsena pois. Joskus olen lukenut muistaakseni lääkäri kirjasta että jos esim. raskauden aikana polttaa yms voi tulla myös jokin häiriö tai jotain, mutta en tiedä sitten enempää...mutta avopuolisoni äidin veljellä on epilepsia.. mutta toivon ettei se niin voi periytyä ainakaan...
Aina voi tulla vaikka synnytyksessä komplikaatioita, napanuora kietoutua kaulan ympärille ja aiheuttaa epilepsian, kuten lähisukulaiselleni kävi. Eli suvussa kaksi epileptikkoa mutta molemmilla se on ulkoisen tekijän aiheuttama.
Pelottaako syövän mahdollinen periytyminen yhtä paljon? Sekin taitaa olla huomattavasti varmempaa, rintasyöpä kulkee usein suvun naisjäsenillä. Verisuonitaudit ovat melkoisia sukurasitteita ja niihin menehtyy vuosittain salakavalasti melko nuoriakin ihmisiä. En ole koskaan kuullut ihmisten pohtivan lasten hankintaa, jos suvun miehillä on ylipainoa ja verenpainetautia.
Jos ei miehelläsi ole todettu perinnöllistä epilepsiaa niin en ymmärrä miksi murehtia "eihän sitä kuitenkaan varmaksi tiedä" -mentaliteetilla.
Siks varmaan mä en ainakaan muuta pelkää, kun meidän suvussa ei ole juuri mitään sairauksia esim syöpää ym! siks varmaan näitä asioita miettii kun toisella suvulla sitten on, mutta eipä niilläkään muuta ole.. :) muistaakseni avopuolisoni äidin veljellä oli kietoutunut napanuora kaulan ympärille..että tiedä sitten mistä tämä epilepsia hänellekin on tullut....
En ole asiantuntija, mutta kerronpa oman taustani. Sairastuin aikuisiän epilepsiaan n. 4 vuotta sitten, alku oli rankkaa aikaa. Kerroin neurologeille, erinäisille sellaisille, että tätini isän puolelta sai lapsena poissaolokohtauksia, ne menivät iän myötä ohi. Kaikki neurologit suhtaututuivat asiaan niin, että lapsuusiän epilepsia ei periydy. Loppujen lopuksi epilepsiani syykin selvisi; minut pahoinpudeltiin aika rajusti vuonna 2002, sain siinä rytäkässä pahan ruhjeen päähäni (taju meni hetkeksi) ja leukaluuni murtui.
En sinuna huolehtisi turhista ;)
Ps. Siskoni tytär sai punaiset hiukset isoisänsä isoisältä. Kaikki jutut voivat periytyä hyvinkin kaukaa, vaikka nyt oma sukusi tuntuisikin olevan kovin terve.
Niin, on se kyllä totta että epilepsia voi tulla aika monesta asiasta.Sulle käynyt ainakin aika surullisesti.
Mutta se voi tulla vaikka ei olisi edes suvussa sellaista. Ei koskaan voi tietää, mutta aina sitä vaan toivoo, että tulisi terve lapsi:) Ja kyllä meidän suvusta löytyy reumaa, tai ainakin serkulla todettu..sekin on joskus käynyt mielessä, ettei sitä tulisi, mutta kai sen näkee sitten..
Eikai sitä pidä stressata asiasta josta ei voi oikeastaan tietää, mutta aina haluu kysellä ja vähän tietää :) kiitos sulle vastauksesta!!
Tässä yksi artikkeli:
http://www.epilepsia.fi/index.phtml?menu_id=262〈=1
Oma lääkärini sanoi joskus, että ALTTIUS saada epilepsia on periytyvä, esim. naisen kapea lantio -> ahdas synnytyskanava -> vaikea synnytys, jossa voi syntyä lapselle aivovaurio -> epilepsia.
Koskaan ei voi tietää, mitä geenejä saa ja keneltä. Omassa suvussani on mm. syöpää molemmilla puolilla, mutta ei ole ainkaan vielä merkkejä näkynyt että olisi kohdalleni osunut.
Joka tapauksessa, epilepsian hoito kehittyy koko ajan, geenivirheitä kyetään tulevaisuudessa parantamaan nykyistä enemmän jne. Älä suotta huolehdi liian aikaisin!
epilepsia, joka on puhjennut lapsena. Edelleen oireilee silloin tällöin. Olen kahden suht koht terveen lapsen äiti :) Toisella on lieviä allergioita ja toisella lievä astma, mutta ei siis mitään neurologista... Vaikka sain kohtauksiakin raskauden aikana.
Esim. munkin serkku sairastu 1 tyypin diabatekseen ilman mitään ulkoista syytä eikä suvussa oo ikinä (siis miesmuistiin) ollut diabetestä. Sekin oli ennen sitä niin hyvässä kunnossa, liikku ja söi just niinku lapsen pitää.
..., mut siis pointti on se, että ei sitä voi ikinä mistään tietää etukäteen. Jokainenhan sitä haluaisi, että lapsella ei olisi mitään sairauksia, allergioita tmv. On myös mahdollista, että vaikka sekä äitillä ja isällä olisi ollut lapsena epilepsia, ei yksikään lapsi sitä aa.
Se riippuu niin monesta eri asiasta, että sitä on turha tosiaan miettiä etukäteen. Yleensä olo tulee vaan pahemmaksi kun tollasia asioita rupee märehtimään, joihin voi itse vaikuttaa 0%:sti. Yhtä turhaa on se kun miettisi, tuleeko lapselle vaikka astmaa tmv.
Jos se tulee niin sitten se tulee, ei sille kukaan voi mitään, eikä sitä kukaan äiti halua. Ymmärrän kuitenkin, että mietit asiaa etukäteen.
maailmassa on pahempiakin sairauksia kuin epilepsia. Ja tosiaan jo sikiön kehitysvaiheessa voi tapahtua vaikka mitä ja synnytyskin on aina riski kaikille vauvoille. JOs asia noin paljon vaivaa niin kannattaa jättää lasten teko muille ja mieti kuinka kauas kotoa uskallat ettei lentokone putoa päähäsi. oi voi!