Tiedän yhden noin 30-vuotiaan naisen, joka on nuorempana toiminut prostituoituna.(muita prostituutioon liittyviä henkilöitä en sitten tunnekaan)
Hän aloitti prostituoidun hommat 20- tai 21-vuotiaana ystävänsä neuvosta, sairaanhoitajaksi opiskellessaan. Hänen ystävänsä oli tuossa vaiheessa jo prostituoitu ja oli kaiketi kehunut hänelle "ammattia".
Tämä tuttavani kertoi, että prostituoituna olemisen aikaan liittyi voimakas alkoholin käyttö ja että se oli raskasta aikaa.
Hän murtui henkisesti 24-vuotiaana ja lopetti toimensa... Muutti sitten ulkomaille.
Hän aloitti prostituoidun hommat 20- tai 21-vuotiaana ystävänsä neuvosta, sairaanhoitajaksi opiskellessaan. Hänen ystävänsä oli tuossa vaiheessa jo prostituoitu ja oli kaiketi kehunut hänelle "ammattia".
Tämä tuttavani kertoi, että prostituoituna olemisen aikaan liittyi voimakas alkoholin käyttö ja että se oli raskasta aikaa.
Hän murtui henkisesti 24-vuotiaana ja lopetti toimensa... Muutti sitten ulkomaille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ai tiedät tuttavilta (vai keksitkö?), mutta et tunne. Siis hevosmiesten tietotoimiston uutisia.
Minä taas TUNNEN kaksi yli 50-vuotiasta, jotka ovat olleet alalla yli 30 vuotta. Iloluontoisia mukavia ihmisiä, ei alkoholi- tai muista ongelmista tietoakaan. Ja kanta-asikkaitakin kuulema riittää sopivasti (ensikäden tieto).
Eikös tuo ulkomaille muuttaminen muuten yleensä ole tavallista kansalaista rohkeampaa hommaa, ei suinkaan henkisesti murtuneiden?
"Eikös tuo ulkomaille muuttaminen muuten yleensä ole tavallista kansalaista rohkeampaa hommaa, ei suinkaan henkisesti murtuneiden?"
Tai tarkemmin ottaen sellaisten ihmisten hommaa, joilla on tarve hakea mahdollisimman suuria tunne-elämyksiä, kuten huomionhaukuisen, tai epävakaan naisen.
Kyse tässä kohtaa lienee kuitenkin paljolti uuden elämän aloittamisesta ja vanhan elämän taaksejättämisestä/pakenemisesta.
Ulkomaille lahdetaan, kun joka kaanteessa eteen veronmaksu alkaa vituttaa.
Niin: verot liittyy sosiaaliseen vastuuntuntoon, joka on useimmilla ihmisillä. Huorissa käyvillä itsekkäillä ihmisillä sosiaalinen vastuuntunne ja empatian tunne toista ihmistä kohtaan on muutenkin kuollutta.
Toivotan hyvää matkaa johonkin kaukomaahan ilman rahaa, yksin. Mitätön sosiaalinen vastuuntuntosi jättää sinut yksinäisyyteen. Katsotaan, kauanko pysyt hengissä, kun terveydenhuoltoa ei saa kuin rahalla. Kuolet pian aidsiin elämäntapasi tuntien. Verorahat koto-Suomessa ei ole enää sitten hiv-hoitoasi auttamassa.
Fantasia on fantasia - ja todellisuus todellisuus. Ei näköjään todellisuus ole tosissaan kolkutellut oveasi, jos aikaihmisenä vielä haaveilet kaukomaista, joissa 'kaikki on muka hyvin'... jos sitä rahaa on, meneppä asumaan edes 6 kk ulkomailla - siinä ajassa jo kokee ne alamäetkin ulkomailla.
tiedotustoimisto taas hirnuu.
En ihmettele! kuka nyt sellaista elämää jaksaisi!