ALkaa vaivaamaan todella ja omatunto kolkuttaa. Kannan huonoa omatuntoa, kun en voi nykyisin kertoa parhaimmille ystävillenikään esim. sitä oikeaa syytä miksi en mennyt töihin. Sanoin olevani kipeä jos edes kerroin, jotta oon ollut poissa töistä. Sitten yrittää mennä, mutta kun ei ole varmuutta sen ajan mielen päätöksestä. Ei vaan jotenkin välitä. Jättää menemättä kun ei huvita. En aiemmin tehnyt näin. Oon ollut täsmällinen. Pidemmänpäälle tämä rassaa hirveesti. Mulla on lääkitys. Lievä annostus tosin. Mut oon ajatellut sillä pärjätä ja niin psykologikin sanoi. Mutta saa nyt nähdä miten tässä käy. Tulee ahmittua. Onko muilla sellaista ongelmaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevalla, jotta ahmii? Tai on vaan muuten sellainen, et ei välitä. SYö hirveesti, tulee finnejä, lihoo. Mitäs sitten kun ulkomuoto on ihan paskana. Aiemmin oon välittänyt siitä todella. Ei kyllä ilkeä lähtee mihinkään. Hyvä kun nytkään uskaltaa katsoa ihmisiä silmiin.
(on siis muutakin, mutta nyt kirjoitin vaan pikaisesti tämän hetkiset tuntemukset ja teot)
Mutta olisi kiva jos vastailisitte ja antaisitte mielipiteitä sekä omia kokemuksia, oireita tms.
(on siis muutakin, mutta nyt kirjoitin vaan pikaisesti tämän hetkiset tuntemukset ja teot)
Mutta olisi kiva jos vastailisitte ja antaisitte mielipiteitä sekä omia kokemuksia, oireita tms.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ahmiminen on tuttu oire.Luulisin,että alunperin se kuului masennusjaksoon.Mutta sitten lääkitystäni muutettiin ja ahmiminen jäi pois.Oliko se lääkityksen sivuoire?Joillakin lääkkeillä on mainittu sivuoireluettelossa(Paketin ohje),että aiheuttaa painon nousua.Jos ahmituttaa,niin porkkanoita ja lanttua voisi syödä,ettei lihoisi.Minulla ahmiminen kesti niin kauan,kuin kaapissa oli jotain syömistä.Lihoin 30 kg.Nyt laihtunut lääkemuutoksen jälkeen 20kg.
Oon ollut nyt touhukkaalla päivällä jonkun aikaa. Välillä ahmimista/liikasyömistä tulee vieläkin ,mutta oon nyt positiivisempi jne.
Juu lamictal lääkkeen sivuoireena on ruokahalun lisääntyminen, mutta se on vaan alussa.