tietoa putkiremonteista

Itse en ostaisi asuntoa jossa pinnoitetut putket.
perinteinen putkiremontti,ja sähköt samalla uusiksi koska säästöä syntyy 20% voidan nousut asentaa viemäriputkien kanssa samaan kuiluun.

pinnoituken halpuus elviää vasta kun työ on tehty,jos lattiakaivoja joudutaan uusimaan..etu menee siihen.

EIEII!!! kirjoitti:

Itse en ostaisi asuntoa jossa pinnoitetut putket.
perinteinen putkiremontti,ja sähköt samalla uusiksi koska säästöä syntyy 20% voidan nousut asentaa viemäriputkien kanssa samaan kuiluun.

pinnoituken halpuus elviää vasta kun työ on tehty,jos lattiakaivoja joudutaan uusimaan..etu menee siihen.

Taloyhtiöt voivat jatkaa viemäriputkistojensa elinikää sekä sukittamalla että pinnoittamalla. Suomessa sukitusmenetelmää on käytetty parikymmentä vuotta, joten hartsisukalla vahvistettua putkea löytyy maan alta satoja kilometrejä.

o ”Historiatietona voin sanoa, että sukitus on kestävä menetelmä. Jotkut valmistajat lupaavat tuotteelle jopa sadan vuoden takuun,” toteaa Kiinteistöliiton neuvontainsinööri Jaakko Laksola.

Sukitus tarkoittaa, että vanhan putken sisään ajetaan kuituputki. Sukka eli hartsilla kyllästetty huopaputki vedetään putkeen, puhalletaan auki ja annetaan kovettua.

Talokohtaiset putket, jotka ovat viemäriputkia ohuempia, voidaan vahvistaa pinnoittamalla ne sisältäpäin, vaikkapa DaKKI-menetelmällä, jossa pinnoitemateriaali on epoksimuovi. Pinnoitteena käytetään myös lasikuitua. Pinnoittaminen on elinkaarta pidentävä ratkaisu, jonka kestävyydestä Suomen olosuhteissa maahantuojat ja urakoitsijat eivät uskalla sanoa mitään varmaa.

”Suomessa putkien pinnoittamisesta on vain vähän kokemusta, mutta Ruotsissa ja Keski-Euroopassa menetelmää on käytetty pitkään. Oma kantani on, että kyse on aivan vakavasti otettavasta menetelmästä,” Laksola sanoo.

Takuuasia haasteena

Pinnoitusmenetelmät ja töitä tekevät yritykset ovat uusia. Laksola näkee suurena ongelmana, kuinka menetelmälle ja työlle saadaan kymmenen vuoden takuu, jos vaikka toteuttava yritys tekee konkurssin.

Ratkaisuna voisi olla päämiehen antama takuu tai vakuutusyhtiön antama vakuutus. Takuun ohella ongelmana on laadun varmistaminen: tavallinen ihminen ei voi mitenkään kontrolloida, miten hyvin putki pinnoitetaan. Kameralla voidaan kuvata, mutta sekään ei näe joka paikkaan.

Laksolan mukaan laadun varmistamiseksi sopimustekniikka pitäisi muotoilla uudella tavalla, jolla varmistetaan, että työssä tietyt minimiehdot täyttyvät. Urakan jälkeen syntyvät vuotovahingot eivät saisi kaatua taloyhtiön niskaan.

Kustannukset puntarissa

Perinteisen ja uudella tavalla toteutetun putkiremontin kustannuksia voidaan vertailla yksinkertaisen laskukaavan avulla. Perinteisen putkiremontin jälkeen putket voivat kestää 50 vuotta, mutta se on mahdollisesti 100 prosenttia kalliimpi kuin sukitus tai pinnoitus. Mutta mikäli sukitettu tai pinnoitettu ratkaisu kuitenkin kestää 25 vuotta, niin taloudellisesti ratkaisut ovat saman arvoisia.

”Ratkaisu voi olla sekin, että taloyhtiössä yhdistetään sekä perinteistä putkiremonttia että uusia menetelmiä”, Laksola sanoo.

Hankesuunnitteluun kuuluu vaihtoehtojen pohtiminen. Jos vuodon syy on esimerkiksi painuminen, niin uudet menetelmät eivät käy, eivätkä silloinkaan, jos viemäri avartamisen jälkeen on ohut kuin pitsi.

Jos rakenteita joudutaan repimään auki, niin perinteinen menetelmä on parempi, koska työn osuus putkiurakasta on 60 prosenttia. Perinteinen ratkaisu on parempi myös silloin, jos viemärit kulkevat pitkin seiniä, koska niiden vaihtaminen uusiin kuluttaa työaikaa varsin vähän. Tiettävästi sukitusurakoitsijat eivät edes yritä myydä omia ratkaisujaan tällaisiin paikkoihin.

Putkiremontin toteuttamistavasta täytyy tehdä päätös taloyhtiön yhtiökokouksessa, jossa tunnelma on monesti kuin jääkiekko-ottelussa.

Laksolan mukaan surullisinta on, ettei kukaan ole selvittänyt mitään, vaan keskustelu perustuu kuulopuheisiin.

”Taloyhtiössä on otettava järki käteen ja pantava insinöörit töihin. Nimenomaan luotettavat insinöörit, sillä joillakin insinööreillä on tapana tietää jo taloon mennessään ilman tutkimusta, mikä on hyvä ratkaisu asiaan,” Laksola sanoo.


Vastuu kaatuu usein yhtiölle

o Korjausrakentamisessa ja myös putkiurakoissa vastuunjaon perussääntö on, että yhtiö tekee suunnittelijan esityksestä päätöksen korjaustavasta: uusitaanko kokonaan vai käytetäänkö sukitus- tai pinnoitusmenetelmää.

”Jos korjaustapa myöhemmin osoittautuu väärin valituksi, niin yhtiön vastuullehan se monesti menee”, toteaa Kiinteistöliiton lakimies Anu Kärkkäinen. Urakoitsijan takuuaika on YSE:n mukaan kaksi vuotta. Takuuajan jälkeen urakoitsija vastaa kahdeksan vuoden ajan vastaanotosta lukien virheistä tai puutteista, jotka ovat aiheutuneet urakoitsijan törkeästä huolimattomuudesta ja laiminlyönnistä. Urakoitsijan vastuuseen saattaminen voi olla vaikeampaa, jos tämä on toiminut valmistajan tai suunnittelijan ohjeiden mukaan.

Suunnittelijallakin on oma vastuunsa, jos tämä on suunnitellut ratkaisun virheellisesti. Taloyhtiön on kuitenkin vaikea päästä suunnittelijan rahapussille, koska suunnittelijan virhevastuu on tavallisesti vain konsulttipalkkion suuruinen. Vain superkonsulttivakuutus korvaa mahdollisia vahinkojakin.

”Tavallista on sekin, että suunnittelija ja urakoitsija pallottelevat vastuuta keskenään”, Kärkkäinen sanoo.

Vaarana on aina myös urakoitsijan konkurssi, jolloin lasku kaatuu tilaajalle.