Luther kuvasi lapsuuttaan köyhemmäksi kuin se todellisuudessa oli. Arkeologit ovat tutkineet Lutherin lapsuuden kotia ja löytäneet sieltä paljon rikkaiden lasten leluja ja talo itsessäänkin on paljon suurempi kuin sen ajan oikeilla köyhillä. Myös ruokailutottumukset viittaavat rikkaaseen lapsuuteen.
Perustuuko Luterilaisuus ja sitä myöten myös lestadiolaisuus valehtelijan "totuuksille"?
Lähteenä Tieteen Kuvalehden Historia-lehti 2/09
Perustuuko Luterilaisuus ja sitä myöten myös lestadiolaisuus valehtelijan "totuuksille"?
Lähteenä Tieteen Kuvalehden Historia-lehti 2/09
Vastaukset 13
Vanhimmat
olipas juttu =)
valehtelijoita kaikki saarnaajat, vallanhimoisia/huomionhakuisia narsisteja.
Jos Luther ei tiennyt huonommasta.
kukaan asunut Lutherin jälkeen? Huuhaa!
"Luther vältti versiossaan aiempien Raamattujen sanantarkkoja käännöksiä. Sen sijaan hän paneutui tarkemmin asiasisältöön sekä ajatukseen, jonka kukin raamatunkohta halusi välittää."
Lähteenä Wikipedia.
Eli Luther muokkasi Jumalan sanaa jos ei mieleisekseen niin sellaiseksi kuin hän sen ymmärsi.
"Jos on kriittisellä mielellä seurannut Raamatun käännöstyötä, huomaa, että kirja muutetaan (sensuroidaan) joka käännöksessä muutama piiru enemmän kohti kirkon virallista tulkintaa. Jeesuksen oppi ja totuus yleensä on kirkolle vielä nytkin toisarvoinen asia".
Parempi lukea Tuomaan evankeliumia, joka aikoinaan piilotettiin mutta läydettiin v.1945. Sitä eivät kirkolliskokoukset ja munkit eivätkä Lutherit ole muokanneet mieleisekseen. Sehän on Raamatunvastaista.
http://www.apokryfikirjat.com/tuomev.htm
lapsuuttaan köyhemmäksi kuin mitä se oli? Mainitse lähde.
Tässä tietoja Lutherin lapsuudesta:
Lutherin isä, maanviljelijän poika, muutti perheineen vähän Martti Lutherin syntymän ( 10.11.1483 ) jälkeen vuonna 1484 Eislebenistä Mansfeldiin yrittääkseen siellä kuparikaivoksessa ansaita perheelleen parempaa toimeentuloa. Tässä hän onnistuikin: Jo vuonna 1491 perhe kuului Mansfeldin kaupungin arvostetuimpiin.
Perheen taloudellinen tilanne salli Lutherin aloittaa v.1501 opinnot Erfurtin yliopistossa. Isä Hans toivoi lahjakkaan poikansa hankkivan lakitieteen opinnoilla hyvän tulevaisuuden juristina.
Siis Lutherin aivan pienenä ollessa perhe oli köyhä, mutta hänen isänsä hankki vähitelllen työllään perheellen paremman toimeentulon ja arvostetumman aseman. Oliko tuo sinun mielestäsi jotenkin kamalaa? Ei pidä antaa väärää toidistusta lähimmäisistään, ei edes kuolleista.
Näin siis Tieteen Kuvalehden mukaan, lähde oli mainittuna.
Tämmösiin "vartti pinnalla" teksteihin en viitsi alkaa lukemaan Lutherin elämänkertoja vaan käytän luotettavan tuntuisia lähteitä.
Seuraavat lausahdukset ovat Martin omia sanomisia, eikö kuulostakkin sivistyneen ja oppineen miehen puheelta:
"Paavi on yksi lämmin ja haiseva paskaläjä."
"Naisen tulee pysyä kotona, istua hiljaa, hoitaa taloutta ja kasvattaa lapsia."
"Juutalaiset ansaitsevat tulla hirtetyiksi seitsemän kertaa korkeammalle kuin tavalliset varkaat"
"Meidän pitäisi kostaa juutalaisille ja tappaa heidät."
Kopioitu Wikisitaateista.
aikoina:
1) Luther 1800-luvulla - isänmaan sankari
2 ) Luther kolmannessa valtakunnassa - juutalaisvihaaja
3 ) Luther DDR:ssä - jahkailija ja empijä
4 ) Luther roomalaiskatoliselle kirkolle - kirkonhajottaja
5 ) Luther evankelis-luterilaiselle kirkolle - sankari ja paimen
6 ) Luther tavallisen kansan parissa - hyvin suosittu
Sitäpä minäkin olen ihmetellyt, kun Lutherin on sanottu käyttäneen toisinaan myös hyvin rahvaanomaista kieltä, mutta kai se oli tuohon aikaan, 1400- 1500-luvulla yleistä. Lutherhan toimi Wittenbergin yliopistossa Raamatun selitysopin professorina. Jos hänen kielenkäyttönsä olisi ollut tuolloin muiden yliopiston professoreiden kielenkäytöstä negatiiviseen suuntaan hyvin poikkeavaa, niin kai se olisi vaikuttanut siihen, hyväksytäänkö hänet toimimaan yliopiston opettajana.
Ainakin Pohjoismaissa tunnustettaneen uskonpuhdistaja Martti Luther kristityksi ja kelvolliseksi sanomaan meille, mitä on kristinusko — jos kerta sellaisen uskon itsenäiseen olemassaoloon uskotaan.
Kun sitten lukee Lutherin kirjan ’Juutalaisista ja heidän valheistaan’, kirjan, joka on tulvillaan mitä raivokkainta vihaa juutalaisia kohtaan ja täynnä yllytystä heidän vainoamiseensa, synagogien polttamiseen jne., jossa neuvotaan kunnon kristittyjä sanomaan juutalaisen nähdessään: Tuolla menee ilmi elävä perkele — niin vähemmän kristitty saanee kysyä: Onko tämä sitä totista kristinuskoa? Jos joku enemmän kristitty tähän huudahtaisi: Mutta Herran nimessä — eihän se ole kristinuskon syy, jos Luther moisia kirjoittaa! — niin saanemme pyytää huudahtajaa ajattelemaan vastaustaan uudemman kerran.
Kristinuskoa elävänä todellisuutena ei ole olemassa missään muualla kuin niissä ihmisissä, jotka tunnustautuvat kristityiksi ja kukin heistä kokee ja elää uskonsa ainutlaatuisella tavalla. Täsmälleen sama koskee kaikkia muitakin uskontoja.
Mutta entä pyhät kirjat, raamattu ja muut?
Hyllyssä ollen ne ovat vain papereita, joissa on kirjoitusmerkkejä. Lukutaitoinen ihminen saa niiden merkkien avulla tietoonsa ne sanat, jotka kirjoittaja on lausunut — mikä ihmeellinen asia onkaan ihmisessä virinnyt symbolifunktio!
Mutta mitä tapahtuu lukiessa? — Joka ikinen lukija lukee tekstiä tarkasti ottaen ainutlaatuisella tavalla, teksti suodattuu kunkin ihmisen tajunnan ennakkosisällyksen lävitse, saa sen mukaisen, ainakin sen värittämän merkityksen.
Lisäksi ns. pyhät kirjatkin saattavat sisältää mitä erilaisimpia asioita, erilaisia ohjeita, käskyjä, esimerkkikertomuksia jne. Ja nyt kukin lukija valitsee niistä sen, mikä parhaiten soveltuu kaikkeen siihen, mitä tämä ihminen on, mikä vastaa hänen tiedostettuja ja tiedostamattomia tarpeitaan, odotuksiaan, toiveitaan. — Kun Luther luki raamattuaan, niin hän näki Jumalan sanan todistavan, että juutalaiset ovat ’perkeleen sikiöitä’, ’valheturpia’, Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen iljettävimpiä vihollisia ja siis myös kaiken hyvän ja toden häpäisijöitä. Hänen aikansa ja ennen muuta se ympäristö, jossa hänen viitetaustansa oli muodostunut, sai hänet lukemaan raamatusta tuon varmuuden.
Kristinusko oli hänen kohdallaan paljon muun aivan toisenlaisen ohella myös kaikkea tuota.
on lainaus netistä teosofian sivuilta.
taustaa, että ymmärtää paremmin, mistä on kysymys.
Luther eli aikana, joka oli hyvin juutalaisvastainen. Juutalaisia syrjittiin, he elivät ghetoissa ja heidän liikkumisiaan rajoitettiin. Maaherra antoi tarpeen mukaan erityismääräyksiä tai karkotti ajoittain kaikki juutalaiset alueeltaan. Juutalaiset pakenivat toiselle alueelle, josta heidät ennemmin tai myöhemmin taas karkotettiin. Ajan juutalaisvastaisuudesta kertovat karkotusten lisäksi myös juutalaisvastaiset kuvat kuten "juutalaissika" Wittenbergissä. Tämä juutalaisuuden mukaan epäpuhtaan sian kanssa intiimissä suhteessa olevaa juutalaista esittävä pilakuva oli varhaiskeskiajan Euroopassa lajalle levinnyt.
Luther ei vaikuttanut aluksi lainkaan juutalaisvastaiselta. Vuonna 1523 ilmestyneessä kirjoituksessaan "Jeesus Kristus oli syntyjään juutalainen" hän viittaa kristinuskon alkuperään. Lutherin tavoitteena oli kuitenkin ohjata juutalaiset siihen uskoon, johon hän itse oli vuosien etsinnän jälkeen päätynyt. Juutalaisten tuli hänen mielestään löytää totinen usko ja pitäytyä siinä.
Kun Luther ei saanut seuraavien vuosien aikana nähdä juutalaisten "kääntymistä oikealle tielle" hän harmistui. Tässä vaiheessa syntyivät kirjoitukset "Juutalaisista ja heidän valheistaan", jotka hän kirjoitti vanhana ja sairaana muutama vuosi ennen kuolemaansa. Lutherin juutalaisvastaiseen käytökseen vaikutti sen pettymyksen ohella, etteivät juutalaiset olleet omaksuneet hänen osoittamaansa totista uskoa, myös hänen keskiaikainen koulutuksensa.
Tuon Lutherin juutalaisvastaisen kirjan on kääntänyt suomeksi kapteeni T.T. Karanko, joka ei ollut itse mikään kielenkääntäjä eikä keskiajan saksan kielen asiantuntija. Kohtalon ivaa on mielestäni se, että hän itse oli juutalaisvastainen ja halusi tuolla käännöksellään ilmeisesti saada muitakin juutalaisvastaisiksi.
"uskomassa" - kristilliset mystikot. Muissa uskonoissa on vastaavia tahoja. Mystiikka = vaikeneminen,
että mystiikka tarkoittaisi vaikenemista? Itse löysin tällaiset merkitykset: mystiikka 1) uskonnollisessa elämässä pyrkimys jumaluuden läheiseen kokemiseen, 2 ) arvoituksellisuus, salamyhkäisyys.