Toivon olevani anorektikko. Oon tehny kaiken maailman ruoka''ohjelmia'' viikoksi, että syön sen mukaan. Se on tyyliin ''älä syö aamulla mitään, päivällä vaan vähäsen, ei välipalaa, kuuden aikaan saa syödä, muttei illalla enää''. Olen totellut niitä ehkä viikosta kolmeen viikkoon ja sitten ne on jääneet.
Kesällä kävin ihan hulluna juoksemassa, mutta talvella en ole harrastanu minkään laista liikuntaa. Saattanut käydä välillä kävelemässä tai tehdä vatsalihasliikkeitä ja olen käynyt pari kertaa salilla syksyn aikana. Tunnen itseni lihavaksi ja myös näytän siltä(ainakin omasta mielestäni).
En voi käydä lukemassa mistään mitään pituus/paino kyselyjen vastauksia, koska tiedän, että siellä on näitä 170cm ja 50kg.
Minulla on kaksi kaveria, joka ovat minua sentin tai pari lyhempiä, mutta painavat ainakin 5 kiloo vähemmän. Vertailen itseäni kokoajan heihin, ja tulen surulliseksi, koska tunnen olevani ruma ja läski heidän rinnallaan. Muutenkin vertailen itseäni muihin, laihempiin ihmisiin ja alan hävetä itseäni, koska olen mielestäni lihava.
Itsetuntoni on huono, koska olen mielestäni lihava ja näytän siltä. Aina puristelen mahaani ja ''jenkkiksiäni''. Aina kun puristan vatsastani ta niistä ''jenkkiksistä'', ahdistun, koska tunnen silloin itseni lihavaksi. Lupaan aina paastota ja syödä terveellisesti ja olla syömättä karkkia tai sipsejä tai sellasta. En pysty pitämään näitä lupauksia ja kun syön jotain karkkia tai sipsiä, niin tulee tosi ahdistunut olo, koska tuntuu, että lihon siitä saman tien 10 kiloa.
Olen varmaan jo vuoden toivonut olevani anorektikko. Onko tämä siis hullua? Onko minulla jo joku syömishäiriö? Kannattaisiko minun kertoa tästä jollekkin?
Kaikki sanoo, että oon laiha, mutta kun katson itseäni, näen vain ruman possun peilissä. Haluaisin niiiiiin paljon laihtua, mutten saa laihdutettua itseäni, koska en ole EHKÄ tarpeeksi pitkäjänteinen.
Olen jo ainakin vuoden tarkkaillut enemmän tai vähemmän monista ruokatarvikkeista, esim. jogurteista, leivistä, muroista jne. kalorimäärät.
Kesällä kävin ihan hulluna juoksemassa, mutta talvella en ole harrastanu minkään laista liikuntaa. Saattanut käydä välillä kävelemässä tai tehdä vatsalihasliikkeitä ja olen käynyt pari kertaa salilla syksyn aikana. Tunnen itseni lihavaksi ja myös näytän siltä(ainakin omasta mielestäni).
En voi käydä lukemassa mistään mitään pituus/paino kyselyjen vastauksia, koska tiedän, että siellä on näitä 170cm ja 50kg.
Minulla on kaksi kaveria, joka ovat minua sentin tai pari lyhempiä, mutta painavat ainakin 5 kiloo vähemmän. Vertailen itseäni kokoajan heihin, ja tulen surulliseksi, koska tunnen olevani ruma ja läski heidän rinnallaan. Muutenkin vertailen itseäni muihin, laihempiin ihmisiin ja alan hävetä itseäni, koska olen mielestäni lihava.
Itsetuntoni on huono, koska olen mielestäni lihava ja näytän siltä. Aina puristelen mahaani ja ''jenkkiksiäni''. Aina kun puristan vatsastani ta niistä ''jenkkiksistä'', ahdistun, koska tunnen silloin itseni lihavaksi. Lupaan aina paastota ja syödä terveellisesti ja olla syömättä karkkia tai sipsejä tai sellasta. En pysty pitämään näitä lupauksia ja kun syön jotain karkkia tai sipsiä, niin tulee tosi ahdistunut olo, koska tuntuu, että lihon siitä saman tien 10 kiloa.
Olen varmaan jo vuoden toivonut olevani anorektikko. Onko tämä siis hullua? Onko minulla jo joku syömishäiriö? Kannattaisiko minun kertoa tästä jollekkin?
Kaikki sanoo, että oon laiha, mutta kun katson itseäni, näen vain ruman possun peilissä. Haluaisin niiiiiin paljon laihtua, mutten saa laihdutettua itseäni, koska en ole EHKÄ tarpeeksi pitkäjänteinen.
Olen jo ainakin vuoden tarkkaillut enemmän tai vähemmän monista ruokatarvikkeista, esim. jogurteista, leivistä, muroista jne. kalorimäärät.
Vastaukset 5
Vanhimmat
On outoa että toivot olevasi anorektikko.
Onneksi olkoon vain, ei sinun enää tarvitse syömishäiriötä toivoa - sinulla on jo sellainen.
Tosin en nyt sitten tiedä mitä onnittelemista siinäkin edes on. Anoreksia kuitenkin on mielen sairaus, jonka takia kroppa kuihtuu.
Jos mietit anoreksiaa laihdutuksen kannalta hyvänä asiana, olet täysin hakoteillä. Se nimittäin ei laihduta terveellä tavalla ja pahimmillaan johtaa kuolemaan.
Sinuna hakisin äkkiä apua. Hoidat ensin pääsi kuntoon ja sitten mietit vasta laihdutusta, jos siihen ylipäätään on tarvetta, lihava tuskin olet.
Voi tietenkin olla, että olet tätä nykyä mallia laihaläski, eli haluat pitää vaa-an lukeman alhaisena miettimättä seurauksia; tästä sitten johtuu löysä kroppa, on karistettu paljon lihaksia nälkäkuurilla, läskit ovat jääneet.
AINOA oikea tie unelmakroppaan on lihaksia muokkaava liikunta ja terveellinen, RIITTÄVÄ ravinto. Ei missään nimessä nälkäkuuria, vaan reilusti evästä, mutta hyvää tekevää ja terveellistä - rasvoja unohtamatta, niitä kun tuntuu niin moni pelkäävän.
Mutta ennen kaikkea, hae apua.
toivon myös että minulla olisi anoreksia.Yritän jatkuvasti olla syömättä ja käytän jopa laksatiiveja laihtuakseni.
Ahdistun syömisestä jonkin verran ja olen taas kauemmin ilman.En ole edes ylipainoinen,mutta pitkänä ihmisenä tunnen itseni sotanorsuksi.Ainoa keinoni olla pieni ja siro on siis laihtua.
Kamala myöntää,mutta haluaisin olla tässä "parempi".
mul on ihan sama juttu toivon myös että mulla ois anorekia... se on kyllä tavallaan hullua koska anoreksiahan on vakava sairaus ja mun kaverikin on sairastanu anoreksiaa ja parantunu (onneks)... mutta silti ihannoin niitä jotka on älyttömän laihoja... omasta mielestäni mä oon läski mut mun kaverit väittää aina et mä oon laiha tai oon laihtunu mut en usko... :( ja sit jos syö paljo nit sit tulee hiirveen ahdistunu olo ja tuntuu et lihoo just heti ihan älyttömäst...
kannattasko mun tehä jotaa vai meneeks se itestää ohi...?
Ei kannata!
Olin viime vuonna kauhea anorektiikko.
Painoni laski alle 35kg ja jouduin melkein sairaalaan. Lisäksi minulla oli päänsärkyä, masennusta ja koulunumerot laskivat huimasti.
No minä pelästyin kauheesti kun terveydenhoitaja sanoi lähettävänsä minut sairaalaan ellen lihoisi yhtään. niinpä minä palasin syömisen pariin ja voin nyt paremmin. olen yhä laihempi kuin muut mutta olen onnellinen etten mennyt yhtään pidemmälle.
anoreksiassa on paljon huonoja puolia.
enkä sanoisi että sinä olisit lihava sen perusteella mitä kerroit.
kerro pian vanhemmilesi tai terkkarille huolestasi. - ja kyllä, anoreksian toivominen on hullua.