Minulla on 2,5-vuotias, jolla on autistisia piirteitä. On mahdollista, että hänellä diagnosoidaan autismi tai asperger, vielä on vähän aikaista sanoa, kumpi.
Olen nyt jo aika uupunut tähän arkeen ja mietin tulevaisuutta. Millaista apua on saatavilla ja miten on oman jaksamisen laita. Pystyykö lapsi elämään ikinä itsenäisesti. En tiedä edes, että onko meidän muuttotappiokylällä mitään apuja (tukiperhe/ erityishoitoryhmä jne.) vai tuleeko eteen talon myyminen ja muutto, jotta saisi tarpeellisen tuen.
Voi kuulostaa aika tyhmältä tällainen pohdiskelu, mutta olen oikeasti tosi väsynyt ja uupunut.
Olen nyt jo aika uupunut tähän arkeen ja mietin tulevaisuutta. Millaista apua on saatavilla ja miten on oman jaksamisen laita. Pystyykö lapsi elämään ikinä itsenäisesti. En tiedä edes, että onko meidän muuttotappiokylällä mitään apuja (tukiperhe/ erityishoitoryhmä jne.) vai tuleeko eteen talon myyminen ja muutto, jotta saisi tarpeellisen tuen.
Voi kuulostaa aika tyhmältä tällainen pohdiskelu, mutta olen oikeasti tosi väsynyt ja uupunut.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ennenaikaisesti, kun lapsi on noin pieni. Ei kukaan voi ennustaa. Ja sanot, että on "piirteitä" joka kertoo sen, että ei ole vakavaa eikä pahempaa? Suurin osa asseista elää itsenäisesti aikuistuttuaan ja eivät edes erotu muista.
Dg ei onnistu ennen kuin koulun alkamisiässä - noin pääpiirteittäin. Lapsi tarvitsee pienestä pitäen rajat ja rakkautta ja päivittäiset rutiinit jotka auttavat arjessa selviytymistä. Käy keskustelemassa neuvolassa mitä apua voit saada tueksesi. Keskusteluja ym esim perheneuvolastta.
hän on asperger, kyllä se elo ainakin jotenkin sujuu itsenäisesti. Onhan meitä töissä käyviä omillaan eläviä asseja vaikka kuinka paljon. Toisin tuon ikäistä ei kyllä vielä aleta diagnosoimaan assiksi.
Jos taas kyseessä on lasuusiän autismi, silloin yksineläminen ei suju.
Jos siis epäilet, että lapsesi on autistinen, lääkärin puheille menisin ekana.
Nyt ollaan huolissaan sitä, että nerot loppuisivat maailmasta, jos kehitetään testi, jolla assit voidaan seuloa ennen syntymää.
http://yle.fi/teema/tiede/tiededok/id17268.html
http://yle.fi/teema/tiede/tiededok/id17292.html
http://www.communitycare.co.uk/Articles/2009/01/14/110412/professor-simon-baron-cohen-autism-is-not-cancer.html
http://assijorinat.blogspot.com/
Autismin ja Aspergerin oireyhtymän käsitteiden popularisoinnin myötä ovat useat henkilöt esittäneet näkemyksiä, että autistiset piirteet olisivat vastuussa lähes kaikista ihmiskunnan saavutuksista. Ihmettelen, mihin tämä oletus perustuu. Autismilla on kliiniset määritelmänsä, ja Asperger on oireyhtymä. Se surullinen tosiasia, että luovuus, nerous ja yleisesti eksentriset persoonallisuudet pyritään patologisoimaan, toimii enemmänkin aikamme kuvana kuin vastaa allapiilevää todellisuutta monimutkaisine mekanismeineen ja tuntemattomine vaikuttimineen. Vaarana on myös kliinisten määritelmien diagnostisten kriteerien vuotaminen ympäristöön kunnes kaikki on yhtä "spektriä", joka saattaa syödä tilaa, huomiota ja painoarvoa käytännöllisemmältä diagnoosien soveltamiselta.
Mielestäni ongelma näissä muoti-pseudotieteissä, kuten geenien muuttelemisessa on toiminnallisuus: tehdään ensin ja ajatellaan sitten, jos ollenkaan. Tärkeintä on tehdä ja keksiä tekosyitä tekemiselle. Ei välitetä, mitä tehdään, kunhan siitä tulee riittävä mediakohu ja rahaa tekijälle. Liian vähän järkeä ja liian paljon toimintaa.
Perkeleellä on kiire, sanotaan Raamatussa.
Totta on useimmiten se, mitä ei voida sanoa. Tästä on autismissakin kyse.
Kieli ei kuvaa todellisuutta apriori. Mikään ilmaus ei ole ulkoisesti kyvykäs kuvaamaan todellisuutta. Tämä käsitys on autistilla syynä kommunikoinnin ongelmallisuudessa. Miksi sanoa mitään, kun se ei ole mahdollista. Kyse on neuroottisesta riittämättömyydestä: kieli ei riitä kuvaamaan todellsuutta.
Sen sijaan geenitutkija ajattelee täysin päinvastoin; hän uskoo, että kaikki, mitä hän tekee, on aina oikein. Häneltä puuttuu moraali; hän luo muille määreet oikeasta ja väärästä oman jo tekemiensä ja tulevan tekemisensä mukaan. Sellaiseen tieteeseen ei tarvita älykkyyttä. Se on toimintaa vailla ajattelua ja vastuuta.
Enemmän on myös toimintaa sen suhteen, kun arvellaan syitä nerouteen ja luokitellaan neroutta. Keskeinen asia useimmiten näyttää olevan tieteellisten löytöjen tekeminen itsetutkiskelun kautta, tai välineenä. Jokaisella ihmisellä on mielessään ongelmia... pyrkimys niiden ratkaisemiseen lahjakkuutta vaativilla assosiaalisilla keinoilla johtaa nerouteen ja monesti tieteellisiin löytöihin, tai ainakin parempiin, tarkempiin ilmauksiin totuuden kuvaamisessa.
Autisti ei edes pyri kuvaamaan totuutta, hän ehkä alistuu tiedostamattaan siihen, ettei sen kuvaaminen ole mahdollista, tai sitten hän pyrkii ratkaisemaan syyn siihen, mistä hänen havaitsemansa ongelmat johtuvat. Tietyt asiat korostuvat erityyppisten ihmisten silmissä ja mielissä. Kun autisti pohtii niitä asioita, jotka hänen havaintopiirissään korostuvat, voi hän saavuttaa merkittäviä löytöjä.
On otettava huomioon, että autistin mieli on mitä vähemmässä määrin estynyt tällaisen toiminnan suhteen. Päin vastoin, se käsittelee luonnostaan assosiaalista materiaalia. Ongelma onkin se, miten ilmaista omia ajatuksia ymmärrettävästi jumalille, jotka käsittävät asiat oman patologisen mielensä mukaisesti, ei se, miten käsitellä asioita. Kommunikointi estyy, kun ei käsitetä toisen ymmärtävän asioita mielivaltaisesti mielen heikkouttaan ja otetaan toisen itselle asettamat epätodelliset motiivit itseen introjektiivisesti ja toisen käyttämä syyllistäminen ja peittäminen, kommunikaatiosta poissulkeminen... syyllisyytenä ja motiivina ilmaisukyvyttömyyteen.
Autismilla on omat evoluutioon liittyvät tarkoituksensa; kun yleensä ihminen jatkaa omaa traumaansa eteenpäin jumalallisella, moraalittomalla ja totuutta määrittelevällä kommunikoinnillaan, autismissa traumaattisuus näkyy kommunikaation ongelmina... kyvyttömyytenä traumaa eteenpäin siirtävään(tunteita siirtävään) kommunikaatioon.
Autismi on eräänlainen sairaan kommunikaation pysäyttävä piirre, jolle on ilman muuta tilausta jo ihan luonnollisistakin syistä.
Tunteensiirto ja jumaluus näyttelevät niin suurta osaa tässä maailmassa, että ihminen, joka ei siihen kykene, on helppo saalis... on helppoa vääristää tunteensiirto empatiaksi ja väittää autismin olevan empatiakyvyttömyyttä. Kuka luulee tunteensiirtoa empatiaksi, ei ole ihminen enää ollenkaan, vaan kone.
Kuulostat sellaiselta ihmiseltä, joka ottaa kaiken huomion irti vaikeuksistaan ja liioittelee niitä, oikein nauttii niistä. Kaltaisesi ihmiset ovat aikoinaan lähettäneen puolisonsa sotaan kuolemaan, jotta voisivat sitten ylpeillä sillä, kuinka vaikeaa elämä on, kun joutuu tekemään miehen työt...
Kysy itseltäsi, miksi olet noin sadomasokistinen, että haluat kiusata itseäsi toisten avulla, eli ohjata projektion avulla muut tuottamaan sinulle vaikeuksia.
Ilmeisesti, koska puhut "autistisista" piirteistä, etkä esim. puhumattomasta autistista, kyseessä HFA, tai asperger-lapsi. Asperger-henkilö on ns. normaali. HFA-henkilö tarvitsee kuntoutusta mielellään hyvissä ajoin.
Suvussani on ollut HFA-tapaus viime vuosisadan alukupuolella ja hyvin tuntuivat hänen kanssa selviytyvän.
Jos sinulla on asian kanssa ongelmia, tai koet hänet ongelmalliseksi tavalla, tai toisella, kyse itseltäsi, miksi haluat kärsiä... miksi haluat tehdä raukkamaisesti omasta ja lapsesi elämästä helvetin. Kysy, mitä lapsuudessasi on sinulle tapahtunut...
että ihminen voi olla joskus väsynyt. joskus asiat ei ota sujuakseen ja silloin pienetkin asiat voivat tuntua äärimmäisen uuvuttavilta. Vaikka elämä olisikin muuten ihan mukavaa, niin ihan aina se ei tunnu siltä.
syy. Jos aloittajan s/m ajattelu johtuu väsymyksestä. Silloin hän varmaan pääsee siitä levolla ylitse.
joskus olla syvempää -uupumusta. sillon lepoa voisi tarvita enemmän kuin sitä on saatavilla...
lapsi joka ei puhu tai ota kontaktia?
Ymmärrän väsymyksesi erittäin hyvin. Ohita nuo nälvivät viestit suoraan, moni noista ei ole varmasti itse koskaan ollut edes tekemisissä aspergerin/autismin kanssa.
Ja ei myöskään pidä paikkansa että asperger voitaisiin diagnosoida vasta kouluiässä, oma veljeni sai diagnoosin paljon aiemmin kun oireet oli niin selvät. Eikä diagnoosia ole tarvinnut vaihtaa tms.
Veljeni on saanut musiikkiterapiaa ja toimintaterapiaa, muutoin perheemme on jätetty täysin vaille apua. Vaikka me kaikki olemme olleet todella väsyneitä ja kaikin puolin poikki.
Vielä on liian aikaista tehdä mitään varmaa diagnoosia, mutta kerrothan neuvolassa epäilyksistäsi. Kerro myös väsymyksestäsi, jotta voisit saada apua. Riippuu kyllä aivan asuinkunnasta ja tuurista onko mitään apua saatavilla.
Jaksasmista!
Minulla on 3.5 v poika jolla on autismin piirteitä, aika hallitseviakin. Vuosi sitten sain ekan diagnoosin ja olin aika maassa. MMutta olen nykyään suhkot sinut asian kanssa vaikka en vieläkään tiedä millaiseksi meidän elämä menee. Vietämme normaalia elämää ja menemme eteenpäin päivä kerrallaan. Autisteista kuitenkin löytyy paljon positiivistakin vaikka töitä lapsen eteen täytyy todella tehdä. Ensimäiset vuodet ovat pelkkää kehityksen tukemista, terapiaa, tutkimusta, valmennuskurssia jne... Irtisanouduin vakituisesta työstäni että voin tukkea poikaane enemmäm
niin pärjää. Ainakin assi osaa kietoa koko perheen sormensa ympärille ja pyörittää heitä mielensä mukaan. Jos joku on ehtinyt antanut liikaa hallintavaltaa, niin ei ole hyvää odotettavissa, mutta teillä vielä ehtii paljonkin, kun lapsi on nuori.
Tosin, onko lapsellanne asperger vai ja minkä laatuinen?
Pääpointti on, että kaikessa pitää pyrkiä elämään normaalia elämää. Säännöt ja rajat on pidettävä, muuten voi karata käsistä viimeistään siinä vaiheessa kun lapsi kasvaa murrosikään. Asseille tulee pakonomaisia rutiineja ja rituaaleja ja nykyään nettiriippuvuus hallitsee erityisesti aslapsia ja nuoria.
Tänään telkkarista tuli ohjemaa autistisista lapsista ja yksi vaihtoehto tuli esiin... ruokavalio. Viljat pois ja maitotuotteet. Nainen mainitsi että jätti myös kaikki lisäaineet ja hiivat (sokeri ruokkii hiivan kasvua). Oli kokeillu 2 viikkoa ja huomas että yhteys parani että lapsen "päässä oleva sekamelska" väheni. Itellä ei kokemusta. kun terve 9kk poika, jota en suostu mpr-rokotteella rokottamaan koska yhteys sen ja autismin välillä on epäselvä. Jaksamista sulle!