Asianajajat heruttavat jatkossa enemmän tietoa toimittajille
15.01.2009 20:07
Asianajajat ovat muuttumassa ammattikuntana aiempaa mediamyönteisemmäksi. Asianajajilta on yleensä herunut oikeudenkäyntejä seuraamaan tulleille toimittajille varsin nihkeästi lausuntoja.
Nyt asiaan on tulossa ainakin periaatteellinen muutos. Alan uudet eettiset ohjeet antavat selväsanaisesti luvan kommentoida käsiteltävänä olevaa juttua, jos oma asiakas sen hyväksyy.
Asianajajaliiton valtuuskunta vahvisti hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet torstaina, ja ne tulevat voimaan huhtikuussa. Nykyiset ohjeet ovat peräisin 1970-luvulta.
- Tapaohjeet eivät ole tähänkään asti kieltäneet kommentointia. Vanhat ohjeet on kuitenkin kirjoitettu niin, että moni on ajatellut, että keskeneräistä asiaa ei saa kommentoida lainkaan, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi.
Käytännössä asianajajat ovat tulkinneet ohjeita välillä tahoillaan liiankin tiukasti ja pidättäytyneet lausunnoista jopa sellaisissa tilanteissa, joissa asiakas on julkisuuteen tulemisen siunannut.
Julkisuutta ei saa käyttää
oman edun tavoitteluun
Vaikka asianajajille annetaan nyt oikein lupa keskustella keskeneräisistä asioista julkisuudessa, sitä ei saa tehdä millä tavalla hyvänsä.
Sekä vanhojen että uusien ohjeiden mukaan keskustelun on oltava asiallista eivätkä asianajajien lausunnot saa haitata käräjäoikeuden tai muun tuomioistuimen työskentelyä.
Samoin julkisuuden käyttäminen oman edun tavoittelemiseen on yksiselitteisesti kielletty.
- Ohjeilla ei pyritä muuttamaan sitä tosiasiaa, että jutut hoidetaan käräjäsalissa, Leppiniemi muistuttaa.
Hänen mukaansa on kuitenkin väärin, jos vaikkapa rikoksesta epäillyn oma kanta ei pääse julkisuuteen tilanteessa, jossa poliisi ja syyttäjä ovat asiasta jo tiedottaneet.
Aina kommentointi ei ole asiakkaan siunauksellakaan lainsäädännön vuoksi mahdollista. Salassapitomääräykset ja ilmaisukiellot esimerkiksi esitutkinnan aikana saattavat estää puhumisen.
Käytännössä asianajajien kieltäytyminen lausunnoista mikrofonin tai kameran edessä on johtanut siihen, että lehti- tai televisiojutuista on voinut tulla yksipuolisia ja viranomaispainotteisia. Varsinkin televisiokanaville asianajajien tapa toimia on aiheuttanut hankaluuksia, kun tuomioistuinkäsittelyä ei ole voinut kuvata.
Kiinnostus rikos- ja oikeusjuttuihin on viime vuosina lisääntynyt rajusti, ja oikeudellisesta uutisoinnista on tullut arkipäivää.
STT
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1634338
15.01.2009 20:07
Asianajajat ovat muuttumassa ammattikuntana aiempaa mediamyönteisemmäksi. Asianajajilta on yleensä herunut oikeudenkäyntejä seuraamaan tulleille toimittajille varsin nihkeästi lausuntoja.
Nyt asiaan on tulossa ainakin periaatteellinen muutos. Alan uudet eettiset ohjeet antavat selväsanaisesti luvan kommentoida käsiteltävänä olevaa juttua, jos oma asiakas sen hyväksyy.
Asianajajaliiton valtuuskunta vahvisti hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet torstaina, ja ne tulevat voimaan huhtikuussa. Nykyiset ohjeet ovat peräisin 1970-luvulta.
- Tapaohjeet eivät ole tähänkään asti kieltäneet kommentointia. Vanhat ohjeet on kuitenkin kirjoitettu niin, että moni on ajatellut, että keskeneräistä asiaa ei saa kommentoida lainkaan, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi.
Käytännössä asianajajat ovat tulkinneet ohjeita välillä tahoillaan liiankin tiukasti ja pidättäytyneet lausunnoista jopa sellaisissa tilanteissa, joissa asiakas on julkisuuteen tulemisen siunannut.
Julkisuutta ei saa käyttää
oman edun tavoitteluun
Vaikka asianajajille annetaan nyt oikein lupa keskustella keskeneräisistä asioista julkisuudessa, sitä ei saa tehdä millä tavalla hyvänsä.
Sekä vanhojen että uusien ohjeiden mukaan keskustelun on oltava asiallista eivätkä asianajajien lausunnot saa haitata käräjäoikeuden tai muun tuomioistuimen työskentelyä.
Samoin julkisuuden käyttäminen oman edun tavoittelemiseen on yksiselitteisesti kielletty.
- Ohjeilla ei pyritä muuttamaan sitä tosiasiaa, että jutut hoidetaan käräjäsalissa, Leppiniemi muistuttaa.
Hänen mukaansa on kuitenkin väärin, jos vaikkapa rikoksesta epäillyn oma kanta ei pääse julkisuuteen tilanteessa, jossa poliisi ja syyttäjä ovat asiasta jo tiedottaneet.
Aina kommentointi ei ole asiakkaan siunauksellakaan lainsäädännön vuoksi mahdollista. Salassapitomääräykset ja ilmaisukiellot esimerkiksi esitutkinnan aikana saattavat estää puhumisen.
Käytännössä asianajajien kieltäytyminen lausunnoista mikrofonin tai kameran edessä on johtanut siihen, että lehti- tai televisiojutuista on voinut tulla yksipuolisia ja viranomaispainotteisia. Varsinkin televisiokanaville asianajajien tapa toimia on aiheuttanut hankaluuksia, kun tuomioistuinkäsittelyä ei ole voinut kuvata.
Kiinnostus rikos- ja oikeusjuttuihin on viime vuosina lisääntynyt rajusti, ja oikeudellisesta uutisoinnista on tullut arkipäivää.
STT
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1634338
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.