Hallitus on ollut huolissaan suomalaisten ostovoiman hiipumisesta ja päättänyt nostaa rikkaiden eli oman intressiryhmänsä ostovoimaa entisestään.
* Suurituloisimman prosentin tulotaso on noussut 112 prosenttia (Tilastokeskuksen tulonjakotilasto)
Tuloerot ennätystasolla
Keskimääräiset tulot nousivat reaalisesti kaikissa tulokymmenyksissä, mutta kasvu oli nopeampaa ylemmissä tulokymmenyksissä. Siten suhteelliset tuloerot kasvoivat edellisvuodesta vuonna 2007.
Suurituloisin kymmenesosa kasvatti tulojaan 7,5 prosenttia kun pienituloisimmassa kymmenyksessä tulot nousivat 1,6 prosenttia.
Suurituloisin prosentti kasvatti tulojaan 13,1 prosenttia. Suurituloisimpaan prosenttiin kuuluu noin 50 000 henkilöä.
Kymmenen viime vuoden aikana tulotaso suurituloisimmassa kymmenesosassa on noussut noin 60 prosenttia ja pienituloisimmassa kymmenesosassa noin 11 prosenttia.
Tulojakauman keskiosassa (viides ja kuudes tulokymmenys) tulotaso on noussut noin 30 prosenttia.
Suurituloisimman prosentin tulotaso on noussut 112 prosenttia.
***
Lama johtuu pieni- ja keskituloisten ostovoiman hiipumisesta. 10.703 työtöntä viime vuonna konkurssien johdosta.
Konkurssit tammi-marraskuussa 2008 (Tilastokeskus)
Tammi-marraskuussa pantiin vireille 2 437 konkurssia, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 703, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden toimialalla. Toimialalla pantiin vireille 64 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kaupan ja rakentamisen toimialoilla konkurssien määrät kasvoivat selvästi. Kaupan toimialalla pantiin vireille 45 konkurssia ja rakentamisen toimialalla 43 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.
-----------
Kun Suomessa on miljoona köyhää tai köyhyysrajalla elävää, joilla ei ole ostovoimaa, tuotteet jäävät myymättä ja valmistamatta miljoonalle suomalaiselle.
Hallituksen pitäisi olla todella huolissaan näiden miljoonan suomalaisen ostovoimasta - ei rikkaiden tai ökyrikkaiden, joiden tulotaso on noussut 60:sta prosentista jopa yli sataan prosenttiin ilman hallituksen verohelpotuksia rikkaille.
Mitä rikkaat ovat osto-voimallaan ostaneet?
Ulkomailta haalivat verovapaita tuotteita, kuten esimerkiksi ulkomaisten rahastojen arvopapereita tai verottomia tavaroita lentokentiltä (Olli-Pekka Kallasvuo)...
Rikkaat sijoittavat verottomasti - mikäli mahdollista eivätkä kuluta.
Rikkaiden perilliset perivät verottoman varallisuuden (varallisuusvero kokonaan poistettu) mikäli hallituksen suunnitelmat perintö- ja lahjaveron poistamisesta yritysten omistajien perillisiltä toteutetaan.
Näin hallituksen toteuttama veroale, 800 miljoonaa euroa, suosi kaikkein rikkaimpia ja lisäsi eniten ostovoimaa siellä, missä sitä entisestäänkin on ollut riittävästi.
Työssä käyvät saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
* Suurituloisimman prosentin tulotaso on noussut 112 prosenttia (Tilastokeskuksen tulonjakotilasto)
Tuloerot ennätystasolla
Keskimääräiset tulot nousivat reaalisesti kaikissa tulokymmenyksissä, mutta kasvu oli nopeampaa ylemmissä tulokymmenyksissä. Siten suhteelliset tuloerot kasvoivat edellisvuodesta vuonna 2007.
Suurituloisin kymmenesosa kasvatti tulojaan 7,5 prosenttia kun pienituloisimmassa kymmenyksessä tulot nousivat 1,6 prosenttia.
Suurituloisin prosentti kasvatti tulojaan 13,1 prosenttia. Suurituloisimpaan prosenttiin kuuluu noin 50 000 henkilöä.
Kymmenen viime vuoden aikana tulotaso suurituloisimmassa kymmenesosassa on noussut noin 60 prosenttia ja pienituloisimmassa kymmenesosassa noin 11 prosenttia.
Tulojakauman keskiosassa (viides ja kuudes tulokymmenys) tulotaso on noussut noin 30 prosenttia.
Suurituloisimman prosentin tulotaso on noussut 112 prosenttia.
***
Lama johtuu pieni- ja keskituloisten ostovoiman hiipumisesta. 10.703 työtöntä viime vuonna konkurssien johdosta.
Konkurssit tammi-marraskuussa 2008 (Tilastokeskus)
Tammi-marraskuussa pantiin vireille 2 437 konkurssia, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 703, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden toimialalla. Toimialalla pantiin vireille 64 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kaupan ja rakentamisen toimialoilla konkurssien määrät kasvoivat selvästi. Kaupan toimialalla pantiin vireille 45 konkurssia ja rakentamisen toimialalla 43 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.
-----------
Kun Suomessa on miljoona köyhää tai köyhyysrajalla elävää, joilla ei ole ostovoimaa, tuotteet jäävät myymättä ja valmistamatta miljoonalle suomalaiselle.
Hallituksen pitäisi olla todella huolissaan näiden miljoonan suomalaisen ostovoimasta - ei rikkaiden tai ökyrikkaiden, joiden tulotaso on noussut 60:sta prosentista jopa yli sataan prosenttiin ilman hallituksen verohelpotuksia rikkaille.
Mitä rikkaat ovat osto-voimallaan ostaneet?
Ulkomailta haalivat verovapaita tuotteita, kuten esimerkiksi ulkomaisten rahastojen arvopapereita tai verottomia tavaroita lentokentiltä (Olli-Pekka Kallasvuo)...
Rikkaat sijoittavat verottomasti - mikäli mahdollista eivätkä kuluta.
Rikkaiden perilliset perivät verottoman varallisuuden (varallisuusvero kokonaan poistettu) mikäli hallituksen suunnitelmat perintö- ja lahjaveron poistamisesta yritysten omistajien perillisiltä toteutetaan.
Näin hallituksen toteuttama veroale, 800 miljoonaa euroa, suosi kaikkein rikkaimpia ja lisäsi eniten ostovoimaa siellä, missä sitä entisestäänkin on ollut riittävästi.
Työssä käyvät saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kulukorvauksia, jotka ei menekkään tarkoituksiinsa, vaan jäävät omaan taskuun.
Putoat tuolilta !
Kerännyt näitä verottomia kulukorvaus nimikkeellä 350 000 € 5-vuoden aikana. Jotka pitänee palauttaa, jos oikeus olisi kohdallaan olemassa.
ajatuskyky.
Pitäisi olla sanomattakin selvää että nyt puhutaan prosenteista. Tuo tietenkin tarkoittaa sitä että enemmänansaitseva saa enemmän mitä vähemmän ansaitseva.
Tuo on selvää kuin vesi mutta yhtä en ymmärrä, mikä kauhea hätä sossuilla on moittia tuota veroaletta. Pitäisikö olla kuten lipponen eli rikkaille lisää ja köyhiltä loputkin pois.
Kyllä tämä hallitus on huolissaan noista köyhistäkin ja sekös teitä sossuja närästääkin.
Lukemalla lehtiä ja katsomalla uutisia pääsee jo aika paljon jyvälle. Jokatapauksessa huomattavasti viisaampaa kun tulla tänne elvistelemään.
Suomen kansa ei ollutkaan niin tyhmää mitä sossut ovat satavuotta kuvitelleet, no nyt sitten korjaavat satoa siitä mitä ovat kylväneet.
"Parempiosaisten joukko kahmii itselleen jättiläistuloja ja sadattuhannet elävät meillä nälkärajalla, mitä hallitus aikoo tehdä," kyseli Sulo Aittoniemi aikoinaan.
Samaa voidaan kysyä tänä päivänä mutta korjata luku sadattuhannet = miljoona elää...
---------
Lipponen I, 13.4.1995 - 15.4.1999
hallituspäivät 1464
Pääministeri Paavo Lipponen
Pääministerin sijainen Sauli Niinistö
Oikeusministeri Sauli Niinistö
Valtiovarainministeri Iiro Viinanen 2.2.1996 asti, jonka jälkeen valtiovarainimisterinä 2.2.1996-15.4.1999 Sauli Niinistö
Maa- ja metsätalousministeri Matti Heimilä
Lipponen II, 15.4.1999-17.4.2003
Hallituspäiviä 1464
Pääministeri Paavo Lipponen
Pääministerin sijainen Sauli Niinistö
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
--------
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö antaa seuraavan vastauksen kansanedustaja Aittoniemen kysymykseen köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvuun.
"Tänä vuonna bruttokansantuote ylittää laman edeltäneen vuoden 1990 tason arviolta viidellä prosentilla. Laman syvyyden johdosta kokonaistuotanto saavutti lamaa edeltäneen tasonsa vasta viime vuoden lopulla, vaikka kasvu käynnistyikin jo vuoden 1994 aikana.
...
Laman seurauksena hävinneistä lähes 450.000 työpaikasta on tähän mennessä saatu takaisin vasta vajaat 100.000, mutta uusia työpaikkoja syntyy nyt 50.000:n vuosivauhdilla. Vastaavasti työttömyys on merkittävästi alenemassa. Kysymyksen perusteluissa esitetyistä luvusta poiketen työttömiä peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneita oli heinäkuussa 213.000. Työllisyyden vahvistuessa kotitalouksien tuloista aiempaa suurempi osa tulee ansaintatuloista ja pienempi osa tulonsiirroista. Kokonaisuutena tämä merkitsee kansalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä.
....
Eläkeläisten reaaliset eläketulot eläkkeensaajaa kohti ovat lisääntyneet vuodessa 1990 vuodeen 1997 keskimäärin prosentin vuodessa.
....
Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaisia köyhiä kotitalouksia oli vuonna 1995 kuitenkin ainoastaan runsaat 10.000 enemmän kuin vuonna 1990, eli 83.000 kotitaloussa.
....
Hallituksen talouspolitiikan linjan mukaisesti talous on saatu kestävälle nousu-uralle. Tämä merkitsee työllisyyden kohenemisen ohella kansantulon kasvamista ja on sinällään tehokkain tapa turvata mahdollisimman oikeudenmukainen tulonjako.
Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1997
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
-----
Lipposen hallituskaudella valtiovarainministerinä toimi kokoomuslainen Sauli Niinistö suurimman osan aikaa. (Viinasen kautta kesti Esko Ahon hallituksen aikana 1991-1995 ja Lipposen hallituksen aikana ennen Niinistöä 1991-1996).
-----
Sanomattakin selvää on, että Lipponen sai tehtäväkseen ison urakan, laman jälkeisen elvytyksen. Suomi oli "suossa" Esko Ahon porvarihallituksen jäljiltä. Työttömyysaste oli suuri, konkursseja valtavasti, lainojen korot pilvissä, jopa 20 %, inflaatiovauhti päätä huimaava, pankit konkurssitilassa, kahden asunnon loukut... mitä vielä muistat tuosta ajasta?
Sauli Niinistö kertoo tuossa vastauksessaan Lipposen ajan elvytyshallitusten toimista. Työllisyys kohenee, eläkkeet nosevat... Köyhiä kotitalousten määrä vähenee ... elvytystoimet alkavat purra.
Mutta mitä sinä sanot? Olet kokonaan toista mieltä kuin Sauli Niinistö.
Ei Lipponen jakanut rikkaille rikkautta ja köyhille köyhyyttä. Valtiovarainministerinä toimi Sauli Niinistö ja vesitti Lipposen hallituksen "köyhyyspakettia", jolla oli tarkoitus elvyttää voimakkaammin eli lisätä pieni- ja keskituloisten ostovoimaa.
Valtiovarainministeri Niinistö huolehti Lipposen hallituksessa rikkaiden eduista ja vasemmisto (Lipposen johdolla) yrittivät ajaa köyhien ja pienituloisten asioita yrittäen lisätä näiden reaaliansioita mm. järkevien tulopoliittisten sopimusten avulla.
Nykyinen hallitus näyttää mallia siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ilman tupoja. Työttömyys kasvaa, inflaatio nousee, konkurssit lisääntyvät, hallituspolitikka muuttuu paniikinomaiseksi laman torjumiseksi, yritellään jotain siellä ja täällä. Selkeät analyysit siitä, mistä lama johtuu ja miten sitä torjutaan puuttuvat mittakaavaltaan valtavien irtisanomismäärien ja lomautusten tehdessä tuhojaan pitkälle tuleville vuosille. Sekö on "hallituksen huolta" köyhistä ja työttömistä?
Tämän hallituksen "huoli köyhistä" ja siitä seuranneet toimenpiteet näkyvät leipäjonojen kasvamisena ja asunnottomuuden lisääntymisenä. Tuloerot ovat voimakkaasti lisääntyneet.
Hallituksen huolissaan oleminen "noista köyhistäkin" ei riitä. Hallitukselta vaaditaan toimia voimakkaan eriarvoisuuden kasvun vähentämiseksi. Kansa ei saa jakautua kahtia ökyrikkaisiin ja kerjäläisiin, keskiluokan samanaikaisesti köyhtyessä - se jos mikä aiheuttaa lamaa ja yhteiskunnallista levottomuutta.
Hallituksen työskentelyn onnistumista emme mittaa sen perusteella miten paljon paremmin Suomen hyväosaiset voivat hallituksen vaihtuessa. Miten paljon enemmän ostovoimaa ökyrikkailla on entiseen verrattuna.
Hallituksen onnistumista arvioimme sen perusteella, mitä se on tehnyt huono-osaisten hyväksi.
Politiikan keskustelupalstat ovat erilaisten mielipiteiden esilletuomista varten. On avartavaa ja hyödyllistä ottaa asioista selvää muutoinkin kuin lukemalla iltapäivälehtiä ja katsomalla uutistarjontaa, jonka sisältö ei ole kovin hääppöstä. Tutkiva journalismi, asioita analysoiva ja kantaaottava uutistoimittaminen Suomesta puuttuu, joten en tyydy päivälehtien ja uutisten vaillinaiseen antiin. Tutkimalla itse ja ottamalla asioista selvää kokonaisuudet alkavat hahmottua, yhteiskunnallinen näkemys alkaa avautua... sirpaletiedon sijaan. Netistä löytyy esim. hallituskoalitioiden ohjelmat. Mielenkiintoista vertailla ohjelmia, tavoitteita ja miten ne ovat toteutuneet ja kenen hyväksi. Eudskunnan pöytäkirjat, lakialoitteet ja puheet ovat myös mielenkiintoista ja hyödyllistä luettavaa lehtien ja uutisten lisäksi. Tilastokeskuksen tilastot ovat myös antoisaa ja hyödyllistä luettavaa. Ajattelukyky, oivalluskyky, järki ja äly kasvavat niitä käytettäessä - tuskin ne keneltäkään täysin puuttuvat, eivät sinulta tai minulta tai miljoonalta suomalaiselta köyhältä.
Syyllistyt jatkuvaan valehtelemiseen. Olet kuin Hitlerin tiodotusupseeri Göppels! Muista, että lomautettuja ja työttömiä on tullut kahdessa kuukaudessa 50 000! Joka viikko syntyy vähintään tuhat lisää! Työttömiä on nyt noin 220 000!
osallistuit ja puhut vielä järjestä, tuo järki ei sinun kohdallasi tunnu nyt sopivan kuvioihin, ei sitten niin millään.