Kukin kokee synnytyksen omalla tavallaan, mutta haluan kaikkien kauhutarinoiden lomassa kertoa myös että lähestulkoon kivuton synnytys on mahdollista.
Synnytin vuoden alussa esikoiseni ja supistuksia en juurikaan tuntenut. Loppuvaiheessa tunsin vähän kovempaa jomotusta, joka nyt ei ollut juurikaan pahempaa kuin kuukautiskivut. Vähän tukalampi olo tuli ainoastaan ponnistusvaiheessa, mutta ei todellakaan mitään sietämätöntä.
Uskon että en ole ainoa joka on synnytyksen kokenut tällä tavalla?!
Toivon kaikille tuleville synnyttäjille mukavia synnytyshetkiä ja turha pelätä etukäteen.
Synnytin vuoden alussa esikoiseni ja supistuksia en juurikaan tuntenut. Loppuvaiheessa tunsin vähän kovempaa jomotusta, joka nyt ei ollut juurikaan pahempaa kuin kuukautiskivut. Vähän tukalampi olo tuli ainoastaan ponnistusvaiheessa, mutta ei todellakaan mitään sietämätöntä.
Uskon että en ole ainoa joka on synnytyksen kokenut tällä tavalla?!
Toivon kaikille tuleville synnyttäjille mukavia synnytyshetkiä ja turha pelätä etukäteen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
vai saitko puudutusta tms? Kuulostaa kyllä aika erikoiselta.
En usko että alapäästäni olen mitenkään normaalia reilumpi, repeämätkin tuli.
Heips!
Minä synnytin esikoiseni marraskuussa, enkä olisi uskonut kuinka helpolla synnytyksestä voi selvitä. En tosin pelännytkään sitä, mutta helpolla pääsin. Illalla kotona meni lapsivesi. Sain jonkun kipulääkkeen illalla sairaalassa, jonka piti auttaa nukahtamaan, vaikka supistuksia oli, mutta ei auttanut. Supistukset tekivät kipeää, mutta selvisin yön yli kauratyynyn ja suihkun avulla. Aamulla 6-7 aikaan siirryin synnytyssaliin ja jonkun ajan päästä sain epiduraalin. Supistukset hävisivät ja havahduin n. 1,5h päästä kovaan ponnistuksen tarpeeseen. Sain ponnistaa ja 13 minuutin päästä oli tyttö pihalla. En väitä, ettei kipeää tehnyt, muttei todellakaan ollut mitenkään ylitsepääsemätöntä kipua. Jokaisen synnytys toki erilainen, eikä minulla tullut mitään hämminkiä, mutta laitoinpa tämän tänne juuri niiden kauhutarinoiden takia!:)
Kummitädilläni oli ensimmäinen synnytyksensä (26v. sitten)myös kivuton. Vatsanahka vain kiristyi supistuksen tullessa, ja vaikka piirturit näyttivät tolkuttomia supistuksia, ei hän tuntenut vatsanahan kiristystä enempää. Kaikki harjoittelijat oli kutsuttu katsomaan kummitätini kivutonta suppailua. Lopulta oli tullut vain ponnistamisen tarve, ja terve poikavauva näki päivänvalon.
Miksi otit epiduraalin, jos et tuntenut juuri kipua??
Synnytin itse ilman epiduraalia, en halunnut sitä. Selvisin aqua-rakkuloilla ja ammeella. Lapsi syntyi tunti sairaalaan tulon jälkeen. En kokenut synnytystä ollenkaan niin kivuliaana kuin olin odottanut. Ja uskon, että kohdallani äitiysjoogasta oli paljon hyötyä synnytksessä.
juttu, turha sitä on etukäteen pelätä. Itsekin tosin pelkäsin... eka lapsi syntyi viisi viikkoa ennen aikojaan ilman epiduraalia. Sen verran sattui että toisella ja kolmannella kerralla vaadin epiduraalin. Mutta mitään pysyviä vaurioita ei ole tullut. Ja seksiin ei ole mitään huononnusta ainakaan tullut.
Joten lämpimästi suosittelen epiduraalia,ja älkää antako noiden kauhutarinoiden huolestuttaa!
Sama juttu minulla. Synnytin vuonna -95 ensimmäisen lapseni. Siihen asti kun olin 10 senttiä auki, en tuntenut minkäänlaista kipua, avautumisvaihe kesti noin 4 tuntia. Kätilöt ei oikein uskoneet. Ihan viimeisten hetkien aikana supistukset muuttui vähän, mutta nekin oli kuin kuukautiskipuja, ja helpompia kuin normaalisti minulla on. Ponnistusvaihe kesti 1h10 minuuttia ja silloin olin ihan kunnolla kipeä, mutta se oli nopeasti ohi. Kätilö sanoi myöhemmin ettei varmaan kannata hiekkalaatikolla myöhemmin kehuskella asialla, muut tulee vaan kateellisiksi.