Juttelin naapurini kanssa asuntoasioista. Hänen työkaverinsa oli kyttäillyt sopivaa asuntoa useiden kuukausien ajan, ja teki ihan härskejä tarjouksia, jotka tietenkin tyrmättiin saman tien. Hän missasi 6-7 kohdetta, mutta nyt tärppäsi. Jollakulla meni hermo ja möi asunnon josta pyydettiin 159 tuhatta hintaan 142 tuhatta. Sitä ei tarina kerro missä tilanteessa myyjä oli ja millainen tuo asunto oli.
Pisti vaan mietteliääksi - jos kerran ostaja teki tarjouksen noin monesta asunnosta, eivät ne välttämättä kaikki ole voineet olla kovin mieleisiä. Itse ainakin olen niin ronkeli KODIN suhteen, että en suostuisi asumaan missä tahansa asunnossa. Sijoitusasunto olisi tietenkin asia erikseen, mutta tämä hemmo oli ostamassa asuntoa itselleen.
Eli väistämättä jäi sellainen vaikutelma että kun ollaan pienellä budjetilla liikkeellä, otetaan se asunto minkä kaikkein halvimmalla saa - tai mistä saa tingittyä parhaat alennusprosentit. Tuliko tehtyä hyvä kauppa - en osaa sanoa. Moni näennäisesti halpa asunto voi tulla pitkässä juoksussa kalliiksi, sillä sähkölämmitys tulee jatkossa maksamaan melkoisesti ja kaukolämmön hinta ei varmastikaan tule nousemaan samassa suhteessa. On paljonkin väliä sillä onko asunto omalla tontilla vaiko kaupungin vuokratontilla - ja onko jopa Hitas-kohde? Entä tulevat remontit - ikkunat, putket, julkisivut - entä hissit?
Ettei vaan olisi niin että juuri sen takia hintapyynnöt ovat niin korkeita, kun tällä hetkellä ihmiset ostavat enemmän alennusprosentteja kuin asuntoja. Oletetaan että olen löytänyt mieleisen asunnon ja olisin suostuvainen myymään entisen pikaisesti vaikkapa 140 tuhannella. Myyn asuntoa itse ja laitan hinnaksi vaikkapa 143 tuhatta josta kolme tuhatta on ajateltu tinkivaraksi. Eipä onnistu, sillä jengi tekee härskejä 130 tuhannen tarjouksia. Entä jos laitan hintapyynnöksi 160 tuhatta? Näytöllä käy vähemmän porukkaa, mutta lopulta joku rohkaistuu tekemään tarjouksen 145 tuhatta, ota taikka jätä. No minähän otan - käteen tulee 145 tuhatta kun ensimmäisessä esimerkissä olin valmis myymään asunnon 140 tuhannella. Kaikki ovat tyytyväisiä - minä sain viisi tonnia enemmän ja ostaja on iloinen kun oli taitavat tinkimään viisitoista tonttua hinnasta pois. Jee jee.
Siinä naapurini tarinassa oli muuan mielenkiintoinen yksityiskohta. Nyt tarkkana - tuo tinkijäostaja tarvitsi lainaa 110.000 euroa ja kilpailutti pankit. Sampo Pankki on menettänyt kymmeniätuhansia asiakkaita ja asunto ostettiin Sampo Pankin kanssa yhteistyötä tekevän Kiinteistömaailman välityksellä ja tästä syystä johtuen mariginaaliksi tuli aivan älyttömän alhainen 0,25%. Tuo on aivan todella alhainen mariginaali. Seuraavaksi paras tarjous oli 0,45%. Itselleni tarjottiin lokakuussa Osuuspankista 0,5% ja tällä hetkellä he kauppaavat 0,6% mariginaalia. Joillakin pankeilla mariginaali on jopa 1,0% mikä on kyllä liikaa - kilpailuttakaa älkääkä maksako !!!
Pisti vaan mietteliääksi - jos kerran ostaja teki tarjouksen noin monesta asunnosta, eivät ne välttämättä kaikki ole voineet olla kovin mieleisiä. Itse ainakin olen niin ronkeli KODIN suhteen, että en suostuisi asumaan missä tahansa asunnossa. Sijoitusasunto olisi tietenkin asia erikseen, mutta tämä hemmo oli ostamassa asuntoa itselleen.
Eli väistämättä jäi sellainen vaikutelma että kun ollaan pienellä budjetilla liikkeellä, otetaan se asunto minkä kaikkein halvimmalla saa - tai mistä saa tingittyä parhaat alennusprosentit. Tuliko tehtyä hyvä kauppa - en osaa sanoa. Moni näennäisesti halpa asunto voi tulla pitkässä juoksussa kalliiksi, sillä sähkölämmitys tulee jatkossa maksamaan melkoisesti ja kaukolämmön hinta ei varmastikaan tule nousemaan samassa suhteessa. On paljonkin väliä sillä onko asunto omalla tontilla vaiko kaupungin vuokratontilla - ja onko jopa Hitas-kohde? Entä tulevat remontit - ikkunat, putket, julkisivut - entä hissit?
Ettei vaan olisi niin että juuri sen takia hintapyynnöt ovat niin korkeita, kun tällä hetkellä ihmiset ostavat enemmän alennusprosentteja kuin asuntoja. Oletetaan että olen löytänyt mieleisen asunnon ja olisin suostuvainen myymään entisen pikaisesti vaikkapa 140 tuhannella. Myyn asuntoa itse ja laitan hinnaksi vaikkapa 143 tuhatta josta kolme tuhatta on ajateltu tinkivaraksi. Eipä onnistu, sillä jengi tekee härskejä 130 tuhannen tarjouksia. Entä jos laitan hintapyynnöksi 160 tuhatta? Näytöllä käy vähemmän porukkaa, mutta lopulta joku rohkaistuu tekemään tarjouksen 145 tuhatta, ota taikka jätä. No minähän otan - käteen tulee 145 tuhatta kun ensimmäisessä esimerkissä olin valmis myymään asunnon 140 tuhannella. Kaikki ovat tyytyväisiä - minä sain viisi tonnia enemmän ja ostaja on iloinen kun oli taitavat tinkimään viisitoista tonttua hinnasta pois. Jee jee.
Siinä naapurini tarinassa oli muuan mielenkiintoinen yksityiskohta. Nyt tarkkana - tuo tinkijäostaja tarvitsi lainaa 110.000 euroa ja kilpailutti pankit. Sampo Pankki on menettänyt kymmeniätuhansia asiakkaita ja asunto ostettiin Sampo Pankin kanssa yhteistyötä tekevän Kiinteistömaailman välityksellä ja tästä syystä johtuen mariginaaliksi tuli aivan älyttömän alhainen 0,25%. Tuo on aivan todella alhainen mariginaali. Seuraavaksi paras tarjous oli 0,45%. Itselleni tarjottiin lokakuussa Osuuspankista 0,5% ja tällä hetkellä he kauppaavat 0,6% mariginaalia. Joillakin pankeilla mariginaali on jopa 1,0% mikä on kyllä liikaa - kilpailuttakaa älkääkä maksako !!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minustakin tuntuu että tuhnuja kiinnostaa enemmän alennusprosentit kuin hinta.
siitä missä ja miten asuu sillä ainostaan auto nostaa elämisen laatua.
Olen aivan samaa mieltä aloittajan kanssa siinä että KOTI ostetaan pitkäksi aikaa - ja siinä tulee viihtyä. Ei ole samantekevää, missä asuu - jos vaikka onkin saanut isot alennusprosentit mutta näköalat ovat roskiksille - paljonpa kiinnostaa. Varmaan jossain vaiheessa hiipii mieliin olisiko SITTENKIN kannattanut maksaa lähempänä hintapyyntöä siitä asunnosta, jonka ihan oikeasti tahtoi saada vai se että sai mahdollisimman ison alen?
Mahtaa muuten ottaa pattiin jos tuollaiset puolitusinaa asuntoa menee nenän alta ihan vain siksi että ahneuksissaan tarjoaa jotain aivan älytöntä.
Ai että mariginaaleissa on noinkin suuria heittoja - 0,25% - 1,0% ??? Jos ajatellaan että laina otetaan 15-25 vuodeksi ja onnistuu neuvottelemaan pienemmän mariginaalin pankin kanssa, tulee siitä pitkässä juoksussa isompi säästö kuin siitä että tinkii jokusen tonnin asunnon ostohinnassa. Pankkeja voi kilpailuttaa, sillä niitä on useita, mutta juuri SEN haluamasi asunnon myyjää et voi kilpailuttaa, koska heitä on vain yksi. Ymmärrätkö pointtini?
Kilpailuttakaa pankkeja ja mariginaaleja - ei häntä joka on asuntoa myymässä.
Saatat muuten olla itse siinä tilanteessa joku päivä. Miltäs tuntuu jos heitetään kehiin aivan älyttömiä summia jotka eivät ole tästä maailmasta? Pankeilla on paremmin varaa venyä kuin yksittäisellä kuluttajalla.
Kyllä kaiken järjen mukaan asunnon osto menee näin:
Katsotaan käytettävissä olevat varat ja sitten paljonko palkasta laitetaan asumiseen. Yleinen ohje on että keskituloisella (brutto 2700-2900) määrä olisi 25-30% asumiseen. No, saadaan vaikkapa että lainaa voidaan maksaa vaikka 1000 kuussa ja 20 vuotta otetaan lainaa. No siita saadaankin sitten se metsästettävän asunnon hinta. Vaikka 185000 euroa olisi se ehdoton maksimi, kun ylipitkiä lainoja ei lähetä maksamaan. Pitäisi olla kolmio ja mielellään rivari. Vähintään. No, sellaista ei nyt satu löytymään näillä hinnoilla vaikkapa Espoosta. Mutta -30% hinnoin jo löytyy! Näin syntyy rommari.
On myös totta, että jos asuminen maksaisi 30% vähemmmän niinn jäisi muuhun kulutukseen 30% enemmän - Ainakin vuokralaisille ja tuleville asuntovelallisille, jotka näin nostavat Suomen lamasta!
... koska toteutuneen kaupan alennus pyyntihinnasta on nykypäivänä keskimäärin tuon reilun 10% luokkaa. Eli olisiko ostajalta nykytilanteessa loppunut hermo ja tarjonnut suoraan käypää hintaa, jos ajatuksena oli ensin etsiä halpaa ja toimia sen mukaisesti?
Tarina on totta. Naapurini joka tarinan kertoi on tolkun mies eikä hänellä ole syytä vedätellä. Tänään kyselin vielä tarkennuksia kun ihmettelin miksi ostaja teki tarjouksia noin monesta asunnosta mikä tarkoittaa sitä että niiden oli pakko sijaita isommalla alueella - ei voi olla mahdollista että edes täällä pääkaupunkiseudulla olisi pienellä alueella noin montaa asuntoa yhtä aikaa kaupan. Ja jos haravoitava alue on suuri, tarkoittaa se sitä että pariskunnalla ei voinut olla lapsia.
Arvasin oikein - kyseessä oli lapseton pariskunta. Ilman lapsia sillä ei ole niiiin suurta väliä missä asuu, kun ei tarvitse miettiä päivähoitopaikkoja tai koulun käyntiä.
Asunnot joista tarjouksia tehtiin, sijaitsivat pääkaupunkiseudulta. Riittävän suuri alennusprosentti löytyi Keravan keskustasta