Moi! Olen miettinyt maakilpparin hankintaa koska
en voi ottaa mitään karvaista elukkaa
allergioiden vuoksi. Mikä näistä konnista on
pienin? kreikankilpikonna, espanjankilpikonna vai
nelivarvaskilpikonna? Nuo lajit ovat pyörineet
päässäni et minkä ostaisin! Onko pakko olla
terraario? Käykö mikään muu? Mitä hinta luokkaa
kyseiset kilpparit on? Pitääkö kilpparin elin
paikan olla tällainen: alla joku "matto" jossa on
sisällä kuumaa vettä, sen päällä laattoja ja
sitten täytteet? Vai minkä laista paikkaa
suosittelisitte? Onko pakko nuita rotuja laittaa
talvilepoon? Kun minulle sanottiin et siitä
pitäisi olla monen vuoden kokemus?
-Kiitos-
en voi ottaa mitään karvaista elukkaa
allergioiden vuoksi. Mikä näistä konnista on
pienin? kreikankilpikonna, espanjankilpikonna vai
nelivarvaskilpikonna? Nuo lajit ovat pyörineet
päässäni et minkä ostaisin! Onko pakko olla
terraario? Käykö mikään muu? Mitä hinta luokkaa
kyseiset kilpparit on? Pitääkö kilpparin elin
paikan olla tällainen: alla joku "matto" jossa on
sisällä kuumaa vettä, sen päällä laattoja ja
sitten täytteet? Vai minkä laista paikkaa
suosittelisitte? Onko pakko nuita rotuja laittaa
talvilepoon? Kun minulle sanottiin et siitä
pitäisi olla monen vuoden kokemus?
-Kiitos-
Vastaukset 14
Vanhimmat
... on paljon kirjoiteltu tälläkin palstalla
viime aikoina, kannattaisi lukea niitä
kirjoitteluja arkistosta, siellä on paljon asiaa
niin terrasta kuin ruokinnastakin.
Kaikki mainitsemasi Testudo-suvun lajit kasvavat
lähes samoihin mittoihin. Suuria eroja ei ole
(kuten esim. Testudo-suvun ja Geochelone
pardaliksen eli leopardikonnan välillä, joka
saattaa kasvaa parikymmenkiloiseksi). Riippuen
saadusta ravinnosta mainitut lajit (nelivarvas,
kreikkalainen ja espanjalainen) ovat aikuisina
noin 20-30 senttiä suora kilven pituus (eli SCL)
ja paino kilo, puoli toista. Ihan tarkkaa arviota
ei pysty antamaan, koska konnien kasvuvauhti
riippuu niin ravinnosta kuin
kasvuympäristöstäkin. Nelivarpaiden kohdalla voi
seurata kasvua ns. Jacksonin arvosta (löytyy mm.
kirjasta Jarmo Perälä: Maakilpikonnat), joka
kertoo nelivarvaskilpikonnan kilven pituuden ja
painon oikean suhteen.
Kyllä terraario kannattaa olla. Miksi? Tämä
tarjoaa konnalle vedottoman, turvallisen
elinpaikan, vaikka se tarvitsee toki liikuntaa
(päivittäin) terraarion ulkopuolellakin.
Hinta vaihtelee hurjasti, lailliset konnat
ostettuina maksavat n. 1000-2500 mk. Pyydä aina
myyjältä (oli liike tai yksityinen) eläimelle
CITES-todistus mukaan. Se todistaa, että kyseessä
ei ole laittomasti luonnosta kerätty ja maahan
salakuljetettu yksilö.
Helppo terraario on tehdä vanerista, pohja ja 3
seinää ja yksi seinä lasia. Pohjan voi peittää
muovimatolla (tai esim. pöytäliinavahakankaalla)
ja sen päälle pohjamateriaali (meillä
olkipelletti). En itseasiassa ihan tajunnut, mitä
tarkoitit selitykselläsi "alla joku "matto" jossa
on sisällä kuumaa vettä, sen päällä laattoja ja
sitten täytteet".
Testudo-suvun konnat kannattaa talvilevotuttaa.
Tähän on kaksi sääntöä: 1) yksilön on oltava
terve ja tarpeeksi vanha (poikasia ei
talvilevoteta) ja 2) talvilepo on eri asia kuin
talvihorros. Talvihorros järjestetään kylmässä
(esim. jääkaapissa), se vaatii paljon kokemusta
(saattaa olla huonosti hoidettuna
hengenvaarallinen konnalle) ja viikkojen
valmistelun ennen ja huolehdinnan jälkeen.
Talvilepo taas on lepokausi talvella, jolloin
konnan lämmönlähteet ovat pois päältä ja
ruokintaa vähennetään, jolloin se siirtyy
ikäänkuin talvilevolle. Tämä on talvihorrosta
turvallisempi vaihtoehto. Kannattaa kuitenkin
keskustella asiasta kokeneen harrastajan kanssa
ennen talvilevonkaan järjestämistä.
Hei, onx sulla aina joku tietokirja kädessä kun
vastailet kysymyksiin??!!!Lähtisit veke täältä!!
Kun muut ei saa ikinä vastata, yx on aina
korjailemassa!!!
Käsittääkseni vastausten määrää yhteenkään
kysymykseen ei ole mitenkään rajoitettu.
Jos siis yksi ihminen siihen vastaa (minä tai
kuka tahansa), se ei estä mitenkään muita
myöhemmin vastaamasta samaan kysymykseen,
olemasta samaa mieltä tai eri mieltä tai
lisäämästä muita kommentteja.
Joskus on parempi olla hiljaa ja vain näyttää
tyhmältä kuin avata suu ja poistaa asiasta
epäselvyys, kuten joku minua viisaampi on joskus
sanonut ;o) Sitä itse yritän noudattaa :o)
tuolla "matolla jonka sisällä on jotain kuumaa
vettä jne." sellaista lämpömattoa. Juuri tuo sama
terraarion pohjan rakennus ohje on siinä Hartmud
Wilken konna kirjassa,jota ei muutenkaan kannata
lukea.
Siinä sanotaan jopa että konnille
pitäisi(maakonnille) antaa kerran viikossa
etanoita,hyönteisiä,rasvatonta naudanlihaa ja
raejuustoa.
Niin,että voisko joku kertoo siitä vähän
tarkemmin.Eli ostetaan tavallista vaneria ja
lasia,kuinka paksuja niiden pitää olla?ja miten
ne saa kiinnitettyä yhteen?
Yritän tässä selittää meidän vaneriterran
rakennetta.
Pohjana on 85 cm x 85 cm 9 mm paksu vaneri. Jos
ostaa esim. 12 mm paksua vesivaneria, sitä ei
tarvitse päällystää (vesivanerin pinta kestää
kosteatkin olot melko hyvin, on tosin kalliimpaa
kuin tvallinen, mutta kestää myös hyvin).
Laitoina on takana ja sivuilla n. 40 cm korkeat
ja n. 82 cm pitkät vanerilevyt (4 mm
muistaakseni). Yhdellä sivulla, etuseinänä, on 4
mm lasista samankokoinen kappale.
Pohjavanerin kulmissa on tolpat (seinien
korkuiset, n. 40 cm) höylättyä kapeaa lautaa (n.
4,4 cm kanttiinsa). Näihin tolppiin on tehty
kulku-urat seinille ja lasille. Vanereita ei siis
ole naulattu tolppiin kiinni (niinkin voi tehdä,
mutta silloin rakenne on pysyvä). Näiden urien
tekeminen olikin koko prosessin hankalin ja
aikaavievin osuus. Joka tolppaan tarvitaan 2 koko
tolpan pituista uraa, molemmille puolille niille
seinille, jotka tolpasta lähtevät. Näin seinät
voi nostaa pois urista ja uusia tarvittaessa.
Sama etuseinän lasille.
Pohjamateriaalina on (ennen tolppien kiinnitystä
paikalleen laitettu) muovipöytäliina pala, n. 1 m
x 1 m (vajaa), maksoi 19 mk/metri. Liina on
naulattu kiinni pohjavaneriin aivan vanerin
ulkoreunoista (jäävät seinien ulkopuolelle
laidalle).
Terran alla on 4 pyörää, jotka pihistettiin
eräästä kirjoituspöydän mukana tulleesta
laatikostosta, jonka liikkuvuudesta ei ollut
mitään hyötyä. Mainitut pyörät ovat muoviset ja
niissä on metallinen kara, jolle porattiin joka
kulmaan tolpan kohdalle reikä, johon pyörä
upotettiin. Hyvin kulkee :o)
Näiden lisäksi terraarion vaneriseinään
laitettiin paikka seinäkiinnitteiselle 40/60W
spotille. Muut osat ovat irtonaisia (ruokakuppi
jne jne).
Jos kiinnostaa, kysykää ihmeessä lisää, asiaa on
hankala selittää ilman valokuvaa tekeleestä.
Yritän selittää paremmin, jos epäselväksi jäi :o)
Siis tämä on lähinnä virpille.
Mihinkä siinä terraariossasi olet laittanut
UV-lampun,lämpölampun?Jos ei terraariossa ole
kattoa.
Mitä sähkölaitteita terraarioon oikein laitetaan?
Käykö UV-lamppu ja lämpölamppu jossa lämpötila on
noin 35 astetta?
Siis mikä on oikeastaan lämpölamppu?
Onko se vain ihan tavallinen lamppu ? Montako
wattia siinä pitäisi olla?
Vai onko se spottilanppu sitten se tavallinen
lamppu? Montako wattia siinä pitäisi olla???
-kiitos-
Eikö siinä terraariossa ole kattoa? Tiedätkö
paljonko suunnilleen kokonaan lasinen terraario
maksaa? -Kiitos-
... hyvä lämpölampuksi. Eli sellainen melkein
mistä tahansa tavaratalosta ostettava
klipsispotti (25/40 W) tai seinämalli (40/60 W).
Tehon tarve riippuu hiukan olosuhteista, itse
suosittelisin esim. maakonnan terraan tuota
isompaa, siinä isompikin konna lämpiää alla.
... terraariossa ei oikeastaan suositeta pitämään
kattoa, sillä jos terraariossa kosteus nousee
liian korkeaksi, konnan kilpeen saattaa tulla
sieni/bakteeri/virusvaiva (kuten esim. kilpimätä).
Kokonaan lasinen terraario maksaa (jalustoineen)
itse tehtynä noin 800 (- 1300) mk ja ostettuna
parista tonnista ylöspäin (uutena, käytettynä
saattaisi löytää halvemmalla).
Mitään pakkoa ei ole pitää maakonnalla
kokolasista terraa. Itse olen tullut siihen
tulokseen, että vaikka nyt joudun vanerin kanssa
näkemään vähän vaivaa, olen siihen tyytyväinen.
Lasisen putsaus on aina ongelmallista (lasit
raapiintuvat ajastaan ja lasipintaa on joskus
vaikea saada puhtaaksi ns. vaarattomilla
aineilla).
.... lämpölamppu on kiinni ruuveilla yhdessä
vaneriseinässä (yksi nurkka on se lämmin nurkka).
Lämmittelypaikalla saa olla 40 astetta lämmintä
(35 EI riitä, sillä konnan ruumiinlämmön pitäisi
nousta n. 37:ään).
Lämpölamppu ja UV-lamppu riittävät
sähkövehkeiksi, todellakin olettaen, että
lämpölamppu tuottaa tarpeeksi lämpöä. Yleensä se
suurempi spotti (40/60 W) tuottaa sen ja sen saa
vielä niin korkealle terran pohjasta, että konna
ei pääse polttamaan itseään.
UV-putki jos on loisteputkimallia, sen voi
laittaa terraarion reunalta reunalle. Esim.
meidän 85 cm x 85 cm terraan sopii hyvin metrinen
loisteputkilamppu. Vähän menee ehkä yli, mutta ei
haittaa.
lämpölampuksi käy sellainen 40/60W kirjoituspöydän
lamppu, jota sitten nostetaan ylös-alaspäin kunnes
lämpätila sen alla terran pohjassa on n.35-40C ???
-kiitos-
...yleensä käyttävät tavallisia hehkulamppuja.
Nekin käyvät, ovat vaan paljon huonompia
energiataloudellisesti kuin spotit (ja kuumenevat
ulkokuoreltaan usein enemmän). Suosittelen siis
edelleen seinä/klipsi-spottia :o)