Vuotoksen altaan yhteyteen rakennettava voimala tuottaisi tehoa noin 40 MW, allas lisäisi joessa alapuolisten voimaloiden tehoa noin 100 MW ja alapuolelle voitaisiin rakentaa 250 MW:n edestä uutta sähköntuotantoa. Juuri nyt Suomi tuottaa noin 1800-2400 MW (max rapea 3000 MW) eri vuorokauden aikoina vesivoimalla. Säätösähkönä päästäisiin jopa 300 MW.
Vesivoiman lisärakentamisesta nousee yksi vuoden 2011 eduskuntavaalien puheenaiheista.
Vesilakia olisi muutettava, jotta allas voitaisiin rakentaa.
Vuotoksen rakentamista ovat vastustaneet kiihkeimmin vihreät. Ydinvoima jo hyväksytty ”väliaikaisratkaisuna”. Tullee ainakin 3-4 uutta laitosta.
-----
Tulva-suojelu Kittilässä tai Rovaniemen Saarenkylässä.
- Vaikka tulvasuojelu on sinänsä järkevää yhteiskunnan varautumista ilmastonmuutokseen myös mahdollisten suurtulvien osalta.
Lapin liitto on laittanut lausuntokierrokselle “Kemi-Ounasjoen vesistön monikäyttö- ja tulvariskien hallintasuunnitelman” välirapoortin, johon Lapin Vihreidenkin tulee antaa kantansa kevään 2009 aikana.
On selvää, että tulvasuojelussa ensisijaista on se, että rakennusten korot ovat kohdallaan, eikä tulva-alueille anneta rakentaa. Varautumisen vaatimien toimenpiteiden laajuuteen vaikuttaa suuresti se, varaudutaanko supertulvaan.
Selvitys on harvinaisen laaja, mutta tekee toisaalta sen vaikeaselkoiseksi. Osin tuntuu, että oliko kalastuksen, virkistyskäytön, matkailun, maisemansuojelun, kulttuurin, liikenteen yms kytkeminen tulvasuojeluun tarpeellista.
Toisaalta vesivoimatalouden kytkeminen tulvasuojeluun kyllä kuuluu asiaan, osin taloudelliselta kannalta.
Tähän palataan kevään aikana ainakin Lapin Vihreiden hallituksen kokouksissa.
Vesivoiman lisärakentamisesta nousee yksi vuoden 2011 eduskuntavaalien puheenaiheista.
Vesilakia olisi muutettava, jotta allas voitaisiin rakentaa.
Vuotoksen rakentamista ovat vastustaneet kiihkeimmin vihreät. Ydinvoima jo hyväksytty ”väliaikaisratkaisuna”. Tullee ainakin 3-4 uutta laitosta.
-----
Tulva-suojelu Kittilässä tai Rovaniemen Saarenkylässä.
- Vaikka tulvasuojelu on sinänsä järkevää yhteiskunnan varautumista ilmastonmuutokseen myös mahdollisten suurtulvien osalta.
Lapin liitto on laittanut lausuntokierrokselle “Kemi-Ounasjoen vesistön monikäyttö- ja tulvariskien hallintasuunnitelman” välirapoortin, johon Lapin Vihreidenkin tulee antaa kantansa kevään 2009 aikana.
On selvää, että tulvasuojelussa ensisijaista on se, että rakennusten korot ovat kohdallaan, eikä tulva-alueille anneta rakentaa. Varautumisen vaatimien toimenpiteiden laajuuteen vaikuttaa suuresti se, varaudutaanko supertulvaan.
Selvitys on harvinaisen laaja, mutta tekee toisaalta sen vaikeaselkoiseksi. Osin tuntuu, että oliko kalastuksen, virkistyskäytön, matkailun, maisemansuojelun, kulttuurin, liikenteen yms kytkeminen tulvasuojeluun tarpeellista.
Toisaalta vesivoimatalouden kytkeminen tulvasuojeluun kyllä kuuluu asiaan, osin taloudelliselta kannalta.
Tähän palataan kevään aikana ainakin Lapin Vihreiden hallituksen kokouksissa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
"Ympäristöministeri Paula Lehtomäki ei usko Vuotoksen tekoaltaan rakentamiseen."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/12/769387
Ihan yksinkertainen syy rakentamiseen. Kaikki tarvitsemme sähköä'. Mahdollisimman vaivattomasti , puhtaasti tehtynä.
Vesi on ihan ykkösenä omassa sarjassaan.
Pilvet tuo raaka aineen ylämäkeen, ja sieltä vesi laskea köröttelee takaisin mereen, ihan itsestään.
Ei tarvita autoja, junia, eikä laivojakaan aineen kuljettamiseen.
Luoja luvannut näin tehdä iät ajat.
n lähes kolmannes sähköstä tulee sitten vedestä kokomaahan.
Niin...mitä vesi on. ? Ominaisuuksiltaan. Käykö hyvin tämmöiseen. Varmaan vihrellä Uunolla toinen näkemys.
Tarkennus Paulan juttuun:
"Tällä eduskuntakaudella"
Uusi kausi on uusi asia, mutta vesilakia kyllä täytyis vissiin muuttaa ja sopia EU: n kanssa suojelumaiden vaihdosta.
Lappi ODOTTAA työtä ja Vuotosta.
Vuotoksen allasta ei rakenneta.
Asia on harvinaisen selvä kaikille täyspäisille ihmisille, avohoidokit rääkykööt aivan mitä tahansa.
selvä asia kuin vihreiden ydinvoimakysymys. Mikäli hallituspaikkoja on jaossa, niin Vuotoksestakaan ei tule kynnyskysymystä. Hauskaa sakkia nämä vihreät. Niin, vallanhimo sekoittaa pään.
Ei tässä vielä mitään avohoidokkeja olla.
Maraton_kin menee vielä joten kuten.
Itsellä myös tuulivoimala, ja ei se nyt niin kauhea mullistus ole perusenrgiaan. Vaikka ei nyt niin suuri olekkaan, max ollut 14,7 kW. Mutta toimii vain tuulella.
Kyllä se ydinvoima ja vesivoima on runkoina Suomen sähköntuotanolle. mm Vuotos aika tuottava kokonaisuus. Ei siitä mihinkään pääse.
1)sähköntuotto
2)tulvansuojelu
3)mikä tärkeää >säätösähkö !
4)myös maisemalliset "järvi"
5)verotuotto kunnille, menee kyllä tarpeeseen.
6)työllisyys, rakennusaikana
7)varmaan monia muita merkkisiä.
-merkkisiä lähinnä >vihreitten politiikka, jonka takia viivästynyt, kuin ydinvoima.
Yhden asian liikkeillä on ollut aina p....n LOPPU.
Kauniaisissa vihreillä punaviinin ja haihattelun puitteissa menee hyvin.
Kemijoki (ruots. Kemi älv, pohjoissaameksi Giemajohka) on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.
Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.
Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km). Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.
Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos.
Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta.
Alkanee vuoden 2011 jälkeen rakennus.
kuitenkaan alkaa.
Nyt on tullut asialle jo lopullinen varmuus joten yhtä hyvin voi tuo tietty 50-luvulle jämähtänyt klikki ruveta vaikka runnomaan Kekkosta takaisin presidentiksi - onnistumistodennäköisyys on samaa luokkaa...
Mutta saahan sitä mölytä jos se huonoa oloa helpottaa.
Vesivarasto voimaloille. Toki tulee.
Huomataan,, että tulee, kuin ydinvoimalatkin.
Mistäpä muualta perussähköä, ja viisaasti vesiä liikuttelemalla, säätöön.
Mutta vain ne, jotka eivät ymmärrä EU-sopimuksen merkitystä ovat höynäytettävissä puheilla vesi- ja koskiensuojelulain muuttamisella.
Ahon hallituksen neuvottelma sopimus voidaan avata uudestaan. Keskustan kannattaa kuitenkin miettiä tuhlatako paukkuja neuvotteluihin maataloustukiasiassa vai promille luokan lisäyksiin energiantuottamisessa, jotka ovat hoidettavissa muilla tuotantomuodoilla.
No kannattaako siitä promillesta pitää niin valtavasti kiinni, jos samalla menettää hallituspaikkansa ja maineensä kansalaisten silmissä.
Kantsiisko siirtyä puolustamaan esim. vähäosaisempia, vammaisia tai köyhempiä.
Rikkaiden puolia pitävät vaalien jälkeen kaikki, kun pääministeri ja pressa tulevat kokoomuksesta.
Ei siitä mihinkään pääse !
mm nytkin vesisähköä tehdään 2200 MW
Kokonaiskulutus nyt 11000 MW
Eli, nytkin aika huomattava osa sähköstä tehdään vedellä.
Ketään yksittäis tahoa sormella näyttämättä, kyllä se ollut viisasta aikoinaan tehdä juuri vesivoimaa.
Jota voidaan hyvin parantaa huomattavasti n 20 % hyvin helposti saatavissa lisää vesienergiaa.
Ja, ennekaikkea säätösähköä. Joka siitä vähänkään ymmärtää.
Oma ydinvoima 2700 MW
Vakio tuonti Venäjältä 1400 MW
Huomataan kuinka tärkeitä nämä ovat.
Ja huomataan tulevaisuudessa, kuinka tärkeä on oma sähköntuotanto.
Varmaan vielä tulee tähän "hätiin" kaksi lisää ydinvoimalaa.
Ja joka ymmärtää säätösähköön, pitää ihan selviönä mm Vuotosta.
on rakennettava ja se on poliittisesti mahdollista seuraavien eduskuntavaalien jälken. Helposti on ennustettavissa, että vihreiden halu hallitukseen tulee olemaan suurempi, kuin halu vastustaa Vuotosta pelkästään imagosyistä.
Jokiyhtiön pikku juoksupojat savat varmaan maksun jokaisesta nettipalstalle tuhertamastaan räpellyksestä mutta meille normaaleille ihmisille ei niistä muuta koidu kuin syvä inhon ja halveksunnan tunne.
Kun osteli koski osuuksia.
hhe..heh..
Kyllä se tosi on kansantalouden kannalta, koskisähkö ollut erittäin tärkeää, ja on edelleen.
Sitä vielä lisää.
kaikkien etu, ei vaan muutaman vihreän, polittiikkansa takia.
Uuno-hölötti:
> Kerroppa taas
> Väyrysestä 18.1.2009 klo 23.48
>
> Kun osteli koski osuuksia.
>
> hhe..heh..
Eikös se Uuno dementialtaan erota maalaisliiton Paavo "änkyrä" Väyrystä ja Urkki "ympäristörikollinen" Kekkosta?
Muistaakos se Uuno kuinka Urho Kaleva Kekkonen tuhosi Pohjois-Suomen suurimmasta joesta sen koko vaelluskalakannan?
Sotaan osallistumaton, liki toimeton kansanedustaja Urho Kekkonen äkkäsikin oivallisen väkistävedon, korruption ja äkkirikastumisen mahdollisuudet Kemijoen koskissa. Hän alkoi muutamien suomen ruotsinkielisten vuorineuvosten kanssa mitä härskeimmät juonittelut ja petkutusten sarjat koko Lapin läänin uskollista äänestäjäkuntaansa kohtaan.
Perustettiin kaikessa hiljaisuudessa "Koskivoima Oy ". Sen osakkaita olivat ainakin U. K. K. , Serlachiusyhtymän , Valkeakosken Yhtyneitten paperitehtaiden , Kymin Oy:n ja eräiden muiden
suuryhtiöiden johtavia omistajia. Myöhemmin veturilahjomistaan kuuluisaksi tullut insinööri Erkki Aalto oli tässä ryhmässä ja - ihme kyllä - laestadiolainen maalaissaarnaaja, maalaisliiton kansanedustaja sekä maaherra Martti Miettunen.
Exmaaherra Miettunen alkoikin sitten liki uskomattoman huijaustyönsä. Sadat ja taas sadat Kemijoki- varren kallisarvoiset koskiosuudet myytiin muutamasta viinapullosta tai kourallisesta sota-ajan inflaatiorahaa kunnottomille keinottelijoille. Samalla lakit. oikeustieteen tohtori Urho Kekkonen piti tarkan huolen siitä, ettei näihin onnettomiin kauppakirjoihin jäänyt keinottelijoille pienintäkään velvoitetta arvokalojen säilyttämiseen. Sillä koskien rakentaminenhan tuhosi sukupuuttoon arvokkaat lohikannat sähkövoiman ja etelän herrojen ahneuden takia.
Uuno jatkoi horinoitaan:
> Vuotoksen altaan yhteyteen rakennettava
> voimala tuottaisi tehoa noin 40 MW, allas
> lisäisi joessa alapuolisten voimaloiden tehoa
> noin 100 MW ja alapuolelle voitaisiin rakentaa
> 250 MW:n edestä uutta sähköntuotantoa.
> Juuri nyt Suomi tuottaa noin 1800-2400 MW
> (max rapea 3000 MW) eri vuorokauden aikoina
> vesivoimalla. Säätösähkönä päästäisiin
> jopa 300 MW.
Vuotoksen haudattu loka-allas ei olisi tuonut alapuolisetkaan voimalat huomioiden kuin 36-39 megawattia lisää sähköntuotantotehoa. Säätövoimaa em. kuopatusta tekoaltaasta olisi saatu muutama kymmenen megawattia enemmän. Kemijoki Oy yritti väittää KHO:ssa, että Vuotos olisi tuottanut 100 MW "säätövoimaa", mutta väite osoittautui silkaksi valehteluksi.
Miten ihmeessä se Uuno saisi Vuotoksen tuottamaan 250 megawattia sähköä lisää ja "säätövoimaa" jopa 300 megawattia? Onkos se huru-Uuno mennyt ihan sekaisin luvuista vanhuuttaan vai onko se huru-Uuno keksinyt tavan tuottaa energiaa tyhjästä?
Uuno se jaksaa hölistä Vuotoksesta. Ilmeisesti Uuno ei tiedä, että em. hankeen esteenä on muun muassa EU:n lintu- ja luontodirektiivi ja vesivpuitedirektiivi. Miten se Uuno käytännössä meinaisi rakentaa Vuotoksen loka-altaan vastoin EU:n direktiivejä ja vieläpä EU:n luonnonsuojelualueelle? Meinaakos se Uuno, että Suomen tulisi erota sen mahdollistamiseksi EU:sta vai mikä on huru-Uunon kantava ajatus?
Eikö sulla ole siellä West-Endissä mitään muuta tekemistä kun naputella tietsikalla.
Oletko nettiriippuvainen.