Ruuhka-Suomi elättää muuta maata
Maakuntiin valuu 7 miljardia valtiolta vuodessa
helsingin sanomat 21.1.2008
Valtiontalouden tilinpidon mukaan ruuhka-Suomi elättää valtaosan valtakunnasta. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien lisäksi vain Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kymenlaakso maksavat valtiolle enemmän euroja kuin saavat siltä takaisin.
Suhteellisesti suurimpia nettomaksajia ovat itäuusmaalaiset. Maakunnasta maksetaan valtion kassaan 7 008 euroa asukasta kohti vuodessa. Takaisin tulee nelisen tonnia.
Euroissa pääkaupunkiseutu kirii kuitenkin ylivoimaisesti tuottavimmaksi alueeksi. Kun pääkaupunkiseudun maksamista verotuloista vähennetään valtion pääkaupunkiseudulle syytämä raha, riittävät jäljelle jäävät miljoonat Lapin, Kainuun, koko Pohjanmaan ja Karjalan sekä Keski-Suomen viulujen maksamiseen.
Hallituksen alueellistamissuunnitelmat ovat kirvoittaneet Helsingin Sanomien mielipideosastolla vilkkaan keskustelun siitä, elättääkö pääkaupunkiseutu muun maan vain toisinpäin.
"Itse asiassa pelkän Etelä-Helsingin osuus verotuloista on suurempi kuin monen maakunnan. Se johtuu siitä, että siellä työpaikat ovat isopalkkaisia", Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen sanoo.
Vastaavasti ahvenanmaalaiset ovat Suomen suurisuisimpia elättejä. Jokaista saariston asukasta kohti valtio luovuttaa kirstustaan 11 737 euroa erilaisina toimintamenoina ja tulonsiirtoina. Takaisin tulee verotuloina vain 7 803 euroa.
"Itse en kyllä käyttäisi elätti-sanaa. Se on propagandaa. On parempi puhua nettosaajista, joka ei ole poliittisesti värittynyt termi", Alanen sanoo.
Tukevasti saamapuolella ovat myös Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, koko Savo ja Lappi. Jokaista näiden maakuntien asukkia kohti valtio pulittaa yli tuhat euroa vuodessa.
Yhteensä valtion rahaa valuu maakuntiin noin seitsemän miljardia vuodessa. Suurimman osan niistä tuo kolmen miljardin maataloustuki.
Tilastokeskus laskee valtion verotulojen ja menojen jakautumisen maakunnittain kahden vuoden välein. Uusimmat luvut ovat vuodelta 2006.
Verotuloja laskiessa määritellään tarkkaan esimerkiksi, miten paljon missäkin maakunnassa ostetaan bensiiniä tai ruokaa. Mukaan lasketaan myös esimerkiksi alueella olevan tuotantolaitoksen osuus liikevaihtoveroista, vaikka yrityksen pääkonttori olisikin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Menoihin taas ynnätään valtionhallinnon kulut kuten alueella olevien valtion työntekijöiden palkat. Investointeja laskuissa ei ole mukana, niistäkin tosin suurin osa menee maakuntiin.
"Jos näin kamreerimaisesti ajatellaan, miltä alueelta valtion tulot tulevat ja minne käytetään, on totta, että pääkaupunkiseutu elättää muuta Suomea", Alanen toteaa.
Maakuntiin valuu 7 miljardia valtiolta vuodessa
helsingin sanomat 21.1.2008
Valtiontalouden tilinpidon mukaan ruuhka-Suomi elättää valtaosan valtakunnasta. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien lisäksi vain Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kymenlaakso maksavat valtiolle enemmän euroja kuin saavat siltä takaisin.
Suhteellisesti suurimpia nettomaksajia ovat itäuusmaalaiset. Maakunnasta maksetaan valtion kassaan 7 008 euroa asukasta kohti vuodessa. Takaisin tulee nelisen tonnia.
Euroissa pääkaupunkiseutu kirii kuitenkin ylivoimaisesti tuottavimmaksi alueeksi. Kun pääkaupunkiseudun maksamista verotuloista vähennetään valtion pääkaupunkiseudulle syytämä raha, riittävät jäljelle jäävät miljoonat Lapin, Kainuun, koko Pohjanmaan ja Karjalan sekä Keski-Suomen viulujen maksamiseen.
Hallituksen alueellistamissuunnitelmat ovat kirvoittaneet Helsingin Sanomien mielipideosastolla vilkkaan keskustelun siitä, elättääkö pääkaupunkiseutu muun maan vain toisinpäin.
"Itse asiassa pelkän Etelä-Helsingin osuus verotuloista on suurempi kuin monen maakunnan. Se johtuu siitä, että siellä työpaikat ovat isopalkkaisia", Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen sanoo.
Vastaavasti ahvenanmaalaiset ovat Suomen suurisuisimpia elättejä. Jokaista saariston asukasta kohti valtio luovuttaa kirstustaan 11 737 euroa erilaisina toimintamenoina ja tulonsiirtoina. Takaisin tulee verotuloina vain 7 803 euroa.
"Itse en kyllä käyttäisi elätti-sanaa. Se on propagandaa. On parempi puhua nettosaajista, joka ei ole poliittisesti värittynyt termi", Alanen sanoo.
Tukevasti saamapuolella ovat myös Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, koko Savo ja Lappi. Jokaista näiden maakuntien asukkia kohti valtio pulittaa yli tuhat euroa vuodessa.
Yhteensä valtion rahaa valuu maakuntiin noin seitsemän miljardia vuodessa. Suurimman osan niistä tuo kolmen miljardin maataloustuki.
Tilastokeskus laskee valtion verotulojen ja menojen jakautumisen maakunnittain kahden vuoden välein. Uusimmat luvut ovat vuodelta 2006.
Verotuloja laskiessa määritellään tarkkaan esimerkiksi, miten paljon missäkin maakunnassa ostetaan bensiiniä tai ruokaa. Mukaan lasketaan myös esimerkiksi alueella olevan tuotantolaitoksen osuus liikevaihtoveroista, vaikka yrityksen pääkonttori olisikin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Menoihin taas ynnätään valtionhallinnon kulut kuten alueella olevien valtion työntekijöiden palkat. Investointeja laskuissa ei ole mukana, niistäkin tosin suurin osa menee maakuntiin.
"Jos näin kamreerimaisesti ajatellaan, miltä alueelta valtion tulot tulevat ja minne käytetään, on totta, että pääkaupunkiseutu elättää muuta Suomea", Alanen toteaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Valtion virastot ovat suuripalkkaisten ongelmajätelaitos, jotka kartuttavat ansiottomasti Helsingin verotuloja.
Tästä syystä Tilastokeskus on siirrettävä välittömästi Sodankylään tasapainottamaan kunnan verotuloja, sekä ehkäisemään saamapuolen asemassa olevien kuntien asemaa.
Asialla on kiire!
"Yhteensä valtion rahaa valuu maakuntiin noin 7 miljardia vuodessa. Suurimman osan niistä tuo kolmen miljardin maataloustuki."
siellä, kun ei te pysty ruokaa tuottamaan, kyllä sieltä ahtaudesta on hyvä vähän siirtää työpaikkoja muualle, ihmetellä täytyy että mitä sinne on kaikki pitäyt tukkia, nyt on järkeviä päättäjiä asioita tekemaässä, ettei kaikki asu siellä pienissä luukuissa, tulee vähän väljenpää.