Onnistuuko? Tai jos onnistuu, niin onko älyttömän vaikeaa?
RUK:kiin ilman YO:ta?
Jägermeister
137044
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Rukkiin pääsemisen kannalta ei ole väliä onko YO vai ei, mutta lähes kaikki RUKin käyneet ovat Ylioppilaita, koska ylioppilaat ovat kuitenkin keskimääräistä älykkäämpiä, vaikka ei YO mitään älykkyyttä takaa ja ammattikoulun käyneistä monet ovat älykkäämpiä kuin osa ylioppilaista. Eli RUKkiin voi päästä, vaikka ei olisi YO jos vain päätä riittää, koska RUK:ssa taitaa olla aika paljon teoriaa. En tosin itse ole käynyt.
Yo-todistuksesta saa p-kaudella enemmän pisteitä kuin ammatillisesta tutkinnosta. Joten RUK:uun pääsemisen kannlta sillä on merkitystä, ei tosin mitenkään ratkaisevaa sellaista. Siviilikoulutuksen painoarvo pisteytyksessä ei ole kovin merkittävä.
Täh??? missä niin sanotaan, että yo-tutkinnosta saa enemmän pisteitä ?
Yo tutkinnosta ja ammattikoulun suorittamisesta saa ihan taatusti tasan samat pisteet P-kaudella AUK:uun valittaessa. AUK I-jakson lopussa tehtävissä RUK-valinnoissa ei siviilikoulutusta huomioida enää lainkaan.
Väittäisin tietäväni asian, sillä olen työni puolesta valinnut oppilaita RUK:uun noin kuuden vuoden ajan.
Niinkun edellinen vastas, eli kyllä pääsee.
Ainakin meillä RUKiin menijät valittiin suoraan AUKin teoriakokeiden perusteella, joten opiskelusta oli hyötyä. Amiksessa ei ihan vastaavaa pänttäämistä ole kuin lukiossa, joten yleensä RUKkilaiset ovat ylioppilaita(ovat tottuneet opiskeluun ja oppimiseen).
80-luvun puolenvälin paikkeilla meidän AUK-kurssilta lähti 7 jäppistä RUKkiin, joiden koulutustaustat olivat: kaksi ylioppilasta, levyseppähitsaaja, merkonomi, työtön taivaanrannanmaalari, metsuri ja kartoittaja. Ei se ole koulutuksesta kiinni, normaali maalaisjärki riittää.
Eikös nykyään RUKkiin lähdetä ennen AUKin puolikurssia.
Jos ylioppilaiden osuus ikäluokasta alkaa olla 60-70 %, niin mikähän tuon tutkinnon merkitys enää on? Vai pitääkö jo ryhtyä kysymään toisin päin: mikä jollakin vikana, jos ei kouluttaudu ylioppilaaksi?
Totuus on tietenkin se, että ei-ylioppilaissakin on varsin fiksuja yksilöitä – kyvyiltään ylivoimaisia heikoimpaan ylioppilasainekseen nähden. Eiköhän jokaisella RUK:n kurssillakin tähän mennessä ole nähty myös ei-ylioppilaita! Näin oli omallakin kurssillani – ja kaverit myös menestyivät.
Keskimäärin ottaen upseereilta edellytettävä lahjakkuus ja korkeampi koulutusaste korreloivat. Ikäluokan "parhaimmisto" löytyy noita vähiä poikkeuksia lukuunottamatta ylioppilaiden joukosta. Jos varusmiesikäluokasta koulutetaan reservin upseereiksi kyvykkäimmiksi katsotut 10 % (hatusta tempaisemani karkea arvio – ehkä hieman yläkantissa), niin on aika luonnollista että haaviin tarttuu enimmäkseen ylioppilaita.
Nostat kyllä yo-tutkinnon arvon aivan liian korkealle.
Yleensä intissä kaikkein fiksuimmat kieltäytyvät RUK-kunniasta, joko näkyvästi tai siten ettei sitä muut edes huomaa. Näin kävi myös meillä: alokasryhmän ehdottomasti älykkäimmät ja myös sotilaallisesti pystyvimmät tyypit (kotiutuivat korpraaleina) palvelivat kahdeksan kuukautta, jota mahdollisuutta pystyi käyttämään - aselajin vuoksi - vain 10-15 tyyppiä. Upseeriksi pääseminen ei edellytä mitään poikkeuksellista lahjakkuutta tai älykkyyttä, jonkinlaista hoksauskykyä ja sosiaalisia taitoja kyllä. Keskinkertaisena pärjää aivan hyvin.
Ylioppilaaksi kouluttautuminen ei ole joka alalla enää nopein ja paras tie esimerkiksi ammattikorkeakouluun, joka on omalta osaltaan laskenut yo-tutkinnon arvostusta. Myöskin käsityöläisammatteihin hakeutuu varmasti aivan yhtä fiksua porukkaa kuin lukioon, heitä yo-tutkinto ei vaan kiinnosta millään tavalla. Yleisivistävänä kouluna lukio on toki mainio, mutta elämänkoulussa töitä tehden ja ihmisten keskuudessa eläen saa vielä monipuolisemman yleissivistyksen (riippuu tietysti porukasta). Lukion käyminen on parhaimmillaan silloin kun tietää menevänsä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, mutta ei tiedä vielä tulevaa alaansa.
Noista inttiajan upseeritovereista on muuten miltei kaikilla nykyään joko korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto, ja suurimmalla osalla ilman lukiota. Duunarinhommissa työskentelee toinen silloisista ylioppilaista ja minä itse. Kävin kyllä ammattikorkeakoulun aikuisella iällä, sain myös hyvän toimihenkilöpaikan, mutta pomon hommat eivät oikein olleet itseäni varten (olin pari vuotta toimihenkilönä), joten jatkoin vanhassa tutussa ja raskaassa fyysisessä työssäni, jossa saan olla yksin ajatusteni kanssa.
Tässä faktaa:
Onnistuu kyllä, jos muuten pisteet riittävät;
kokeet, muu suoriutuminen p-jaksolla ja AUK:ssa, sekä p-kokeesta vähintään 6 pistettä (AUK, 4 pistettä (0-9)).
Ylioppilastutkinnosta ei saa mitään lisäpisteitä.
Sitten vasta jos haluaa hakea kadettikouluun on asialla merkitystä.
... Goraniltakin
mutta jos olet vastannut tyhmyystestissä,että vanne kiristää niin et pääse rukkiin.kaverille kävi näin v.1986.tuli kylläkin kersantti
Armeijasta, RuK:sta, AuK:sta unelmoivat vain henkisesti sairaat (narsisti, psykopaatti jne). Oletko sinäkin sellainen?
Varmistaakseni RUK:iin pääsyni kuljin koko alokasajan ylioppilaslakki päässä.