kaunis nainen. Ei muuta kun että mulle tuli ikävä sua, vaikka hampaankolooni jotain menikin tai jotain. Alunperin kirjoitin tämän runopalstalle, mutta se poistettiin, ei ollut runoksi riittävä, mutta sitä minä en oikein osaakaan :/
Kirjoitit ehkä tänne
joskus sinä
111316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
jolla hammastikut hallussaan?
Eihän täällä muita naisia olekkaan.
Sinä omahyväinen SKITSO,Narsistin paska lesbo.
hyvä että joku edes kädessä pysyy :)
hammastikkukaan ei ulotu joka paikkaan :(. Alla olevia lueskelin läpi. Mitä niihin tulee, olet käynyt mielessä huonoina ja hyvinä hetkinä, niitä molempia mahtuu tälle taipaleelle, niinku jokaiselle.
Joo-o. Nyt yritän mennä etten jää jumittaa tänne.
Mikä on olennaista viestissäsi? Ikävä? Millainen ikävä jne... Runossa kuvaillaan ja kerrotaan mielellään omaperäiseen tyyliin. "Kaunis nainen", "hampaankolo" ja "ikävä" eivät kerro juuri mitään.
Jospa kirjoittaisit ja avaisit tunteitasi?
Se ei ole vaikeaa, esimerkiksi näin mies voisi kirjoittaa:
...ikävöin sinua silloin kun raskaan päivän jälkeen kaipaan pehmeää ja lämmintä, kaipaan sinua silloin kun elämä näyttää nurjanpuolensa, tulet mieleeni silloin kun aurinko laskee ja ilta viilenee, ajattelen katsettasi joka teki minusta erityisen, seurassasi oli niin hyvä ja kiiretön olla... jne
No tähän sisältyy tiettyjä yleistyksiä. Usein mies kaipaa naiselta juuri lämpöä, syliä ja huolenpitoa, ehkä vastapainoksi muulle elämälle.
Taisin eksyä asiasta.
..olisihan se mieheltä kiva kuulla myös, että ajattelee silloinkin kun on niitä hyviä hetkiä, eikä vain niinkuin sinä tuossa podit, että raskaan päivän jälkeen kun kaipaa pehmeyttä ja lämpöä, kun elämä näyttää ne nurjat puolensa tai kun aurinko laskee ja alkaa kylmyys kaivertaa. Ei sinänsä ettenkö miehen kanssa sitä elämän kurjuuttakin mielelläni jaa, ja siinä lohtua ja turvaa anna, mutta tuolla tavalla ohjeita antaessasi kolahti vaan, että kiva se olisi kun kuulisi sanottavan että tulin mieleen jo siinä vaiheessa kun se kaunis auringonlasku kultasi taivaanrannan ja oli niin kaunista ja lämmintä enkä vasta sitten kun vilu alkoi värisyttämään. Itse ainakin toivoisin, että se oma mies olisi jakamassa ne hyvätkin hetket näissä elämän ylä-ja alamäissä. Ja erityisesti ne hyvät. Ja vaikka tarpeellisuuden tunne tuleekin hyvin täytettyä noissa huonoissa hetkissä kaivatun ymmärtäessä oman tarpeellisuutensa, niin se ei saa olla se tärkein asia mikä saa sen toisen ihmisen toisen ihmisen vierelle.
Onnellisessa ja tasapainoisessa suhteessa voi/haluaa ja toivoo voivansa jakaa sen kaiken hyvän ja pahan, pelon ja tuska sekä onnen ja ilon jne yhdessä ja tunne että olisipa toinenkin jakamassa myös ne hyvät asiat nousee useesti mieleen. Miksiköhän niin monesti noin osataan ajatella vasta sitten kun sitä toista ei enää ole siinä vierellä. Ja huom. varsinkin silloin useasti ajatellaan niinkuin siinä ennenmuinoin laulussa laulettiin, että on se hyvä kun et näe minua nyt...niinä h´hetkinä kun asiat menee päin sitä jotain ja paleltaa, harmittaa tai muuten vain masentaa. Silloin ollaan jopa onnellisia siitä, ettei se toinen ole sitä näkemässä. Vai onko se silloin sitten sitä, että pelkästään asian toteamisella voi tavallaan kun antaa puolet siitä omasta raskaasta taakastaan jonnekin sinne kannettavaksi, koska siinä jo pelkkä ajatus yleensä auttaa ja omalla tavallaan keventää taakkaa.
Enkä tosiaankaan tarkoita, että minä minä minä joka hetki ja joka ikuinen sekuntti olen kuin kukkulan kuningas siellä oman miehen päässä ja ajatuksissa, mutta sanoinpahan vain kun "suuni" aukaisin kun sanaan takerruin.
Tämä nyt vähän pursuili yli äyräitten tämä puheenvuoro, mutta asiaa kai kuitenkin...
Tänä päivänä kodilta ja kumppanilta vaaditaan paljon. Työelämämässä ja muuallakin on pärjättävä ja oltava kova, kodin odotetaan tarjoavan pehmeän, hellän ja herkän puolen. Paljon vaadittu! Odotukset näkyvät näissä kirjoituksissakin.
Koska naisetkin ovat tänä päivänä työelämässä mukana, mieheltä odotetaan kotona samoja (ehkä hieman naismaisia) ominaisuuksia: hellyyttä, herkkyyttä ja toisen huomioimista.
No nyt juttu karkaa täysin alkuperäisen kirjoituksesta, mutta väliäkös sillä...
Niin siis, että väliä on monellakin, mutta en nyt tiiä onko sillä.
No joo palatakseni alkuperäiseen asiaan en voi olla mainitsematta, että vaikka tuntuukin, että tästä joutais jo kohta varmaan jonkinlaiseen pöpilään yks jos toinen kun tällä tavalla sivulle höyrähtää, niin kyllähän noista yllä mainituista sanoista "kaunis nainen", "ikävä" ja "hampaankolo" saa aikaiseksi vaikka mitä ja saadulla tuotoksella vaikka sitä.
Kuuleppas sinä kaunis nainen
vaik´ olisit kuinkakin vainen
tai ulkoisesti miten rumanlainen
onhan rinnassas ain se sydän kultainen
Meni minultakin kerran hampaankoloon pieni rikka
siellä se nakutti hammasta kuin palotikka
surras hermot hetken päässä kuin itikka
ja kohta mietin tykkääköhän hampaattomasta likka
Siitäkös silloin keksin keinon tuon oivan
millä nainen pääsee lähelle mua liki aivan
kun onhan muureissa aina sellainen pieni rako
ajattelee nainen sitä kuin se ois silmänpako
jos siitä muruja ihan hiljalleen murentaa
kohtahan siitä saa lohkosia jo ammentaa
Eli vaikka kuinka pienestä sen aloittaa
voi siitä suuren suurtakin aina rakentaa
ei siis pidä liian helpolla luovuttaa
eikä jättää niitä asioita ihan olan taa
vaan uskaltaa ihan rohkeasti vain rakastaa
Mutta eikös tullut ihan hieno, vaikka itse sanon?
Johan tuollaisella kummasti lumoo, vai mitä?
..eli..
Usko siis nainen runoni kaltaiseen tähän
antaa toivoakin taivas elämään aina vähän
Sen ajan kun nuo muurit ympäriltä sortuu
pidä peukkua että sydän jaksaa eikä ala murtuu
kun on miehen rinnassa ikävä niin iso ja kova
onhan se nainen sydämessä jo tärkeä ja ikioma
mikäköhän sinne teki pesän..
kauniille naisille.Itse en ole kaunis nainen,mutta silti luin nuo tekstit.Rakkaus on aina hieno asia ja upeata kun mies noin julkisesti sen täällä tunnustaa.Toivottavasti pystyt myös suoraan kyseiselle naiselle tunteesi kertomaan.