Vielä on armon aika. Vielä on Jumalan aika! Vieläkin on mahdollisuus tehdä parannus, sillä aikaa on vielä jäljellä. Paavali kertoo alkusanoissaan Tiitukselle, ja heille kaikille uskovaisille toisenkin asian, kuin vain evankeliumin julistamisen, kun hän puhuu toivosta, tätä Paavali oli kertomassa myös Tessalonikan seurakunnalle, kun hän Tessakonikalaiskirjeessä käski pukeutumaan rakkauden haarniskaan ja toivon kypärään.
Kun me saamme uskoa evankeliumin omalle kohdalle, niin silloin meillä on toivo, toivo ikuisesta elämästä. Juuri sen takia me haluamme tätä kilvoituksen matkaa olla tekemässä. Ja taistella kaksiosaisena tässä uskossa. Ei tätä aikaa varten, vaan juuri iankaikkista elämää varten. Jos me vain uskoisimme tätä aikaa varten, me olisimme kaikista viheliäisimmät, Paavali kertoo raamatussa.
Tähän kaksiosaisuuteemme ja kilvoituksen vaivaan saamme uskoa omaksemme evankeliumin iloisen sanoman. On lupa uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Me saamme muistaa, että Jumala pysyy Sanassaan ja Lupauksessaa, kuten Paavali myöskin sanassaan Tiitukselle kirjoittaa.
Saamme luottaa Jumalan lupauskeen. Toivon sanoman rohkaisemina saamme jatkaa matkaa!
Kun me saamme uskoa evankeliumin omalle kohdalle, niin silloin meillä on toivo, toivo ikuisesta elämästä. Juuri sen takia me haluamme tätä kilvoituksen matkaa olla tekemässä. Ja taistella kaksiosaisena tässä uskossa. Ei tätä aikaa varten, vaan juuri iankaikkista elämää varten. Jos me vain uskoisimme tätä aikaa varten, me olisimme kaikista viheliäisimmät, Paavali kertoo raamatussa.
Tähän kaksiosaisuuteemme ja kilvoituksen vaivaan saamme uskoa omaksemme evankeliumin iloisen sanoman. On lupa uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Me saamme muistaa, että Jumala pysyy Sanassaan ja Lupauksessaa, kuten Paavali myöskin sanassaan Tiitukselle kirjoittaa.
Saamme luottaa Jumalan lupauskeen. Toivon sanoman rohkaisemina saamme jatkaa matkaa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vielä on armon aika. Vielä on Jumalan aika! Vieläkin on mahdollisuus tehdä parannus, sillä aikaa on vielä jäljellä. Paavali kertoo alkusanoissaan Tiitukselle, ja heille kaikille uskovaisille toisenkin asian, kuin vain evankeliumin julistamisen, kun hän puhuu toivosta, tätä Paavali oli kertomassa myös Tessalonikan seurakunnalle, kun hän Tessakonikalaiskirjeessä käski pukeutumaan rakkauden haarniskaan ja toivon kypärään.
Kun me saamme uskoa evankeliumin omalle kohdalle, niin silloin meillä on toivo, toivo ikuisesta elämästä.
Juuri sen takia me haluamme tätä kilvoituksen matkaa olla tekemässä. Ja taistella kaksiosaisena tässä uskossa. Ei tätä aikaa varten, vaan juuri iankaikkista elämää varten. Jos me vain uskoisimme tätä aikaa varten, me olisimme kaikista viheliäisimmät, Paavali kertoo raamatussa.
Laittaisitko hieman tarkemmin, en oikein tunnista juttujasi. Luku ja jae auttaisi hyvin. Mitään kaksinaisuutta en löydä sieltä.
Tähän kaksiosaisuuteemme ja kilvoituksen vaivaan saamme uskoa omaksemme evankeliumin iloisen sanoman. On lupa uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. ** Evankeliumi on vain yksi, ja se on profetioiden täyttyminen, Vapahtaja, Jeesus Kristus, ei muuta. Jeesus täytti lain, joka oli kirjoituksissa voimassa, mutta pelkillä synnin anteeksi annoilla ei päästä kirkkomaata kauemmas. Usko Jeesukseen Herrana ja Kristuksena, on ainoa ja yksiselitteinen pelastus.
Me saamme muistaa, että Jumala pysyy Sanassaan ja Lupauksessaa, kuten Paavali myöskin sanassaan Tiitukselle kirjoittaa. ** Mitä tarkoitat Tiitukselle kirjoituksessa tarkemmin.
Saamme luottaa Jumalan lupauskeen. Toivon sanoman rohkaisemina saamme jatkaa matkaa!** Luottamalla tuohon lupaukseen, ei pelastu, vaan uskomalla tämä lupaus, joka on Jeesus Kristukseksi.