Olen huomannut että kaurismies on tosiaankin tavallista totisempi, vähäeleisempi ja vähäsanaisempi...ja tunteiden näyttäminenkin perinteisin menetelmin tuntuu olevan vaikeaa! Hän ei esim "turhaan kuluta" sanaa rakastan sua tai muitakaan tunteellisia sanoja...
Kaurismiehestä sanotaan että hän osoittaa rakkautensa naistaan kohtaan: "jokaisessa vasaran iskussa tai nuijan kopautuksessa ammatistaan tai asemastaan riippuen. Samoin kaikki remontti- ja pihatyöt kotona ovat hänen ruusukimppunsa sinulle."
Pitääkö tuo siis paikkansa?
Meillä on takana melko riitaisa 8,5 vuotta kestänyt suhde...mutta jostakin syystä emme tunnu voivan elää yhdessä emmekä erikseen...
Olen joskus hyvin epävarma hänen tunteistaan...siksi haluaisinkin kysellä parhailta mahdollisilta asiantuntijoilta...eli kaurismiehiltä itseltään miten te näytätte tunteenne naisellenne? Ja jatkaako kauris tällaista "soutamista ja huopaamista" jos ei pelissä ole todelliset tunteet?
Yritän oppia ymmärtämään niin vihastuttavan ihastuttavaa kaurismiestäni :)
Miten kaurismies osoittaa rakkautta?
38
12610
Vastaukset
- k...auris
Mix pitäs jatkuvasti hokea rakastan sinua... yms.
Kyllä pitäs tajuta jos toinen todellakin välittää, niin on valmis tekemään yhteisen hyvän eteen asioita... Tavalliset arjen asiat sen ratkaisevat, esim. ne joita äsken mainitsit...
Eivätkä mitkään tunteilut ole rakkautta, jotka ovat kuin tuuli... rakkaus on paljon enemmän kuin tunteet.
Voisit sanoa miehellesi tunteilevasi häntä(rakkaus sanan tilalla)
Mieti itse rakastatko vai tunteiletko häntä???- -Skorpionitar-
jatkuvasti tarvi hokea...mutta olis se ihan mukava sillon tällön kuulla...vai eikö? Mikä siinä tunteiden näyttämisessä on niin vaikeaa...
Ja kyllä "tunteilu" kuuluu rakkauteen...minä siis sekä rakastan että tunteilen...
Omassa kaurismiehessäni on ihanaa kuitenkin se että hän halailee minua melko usein :) mutta välillä vaikuttaa silti niin kylmältä... - aika oudolta
-Skorpionitar- kirjoitti:
jatkuvasti tarvi hokea...mutta olis se ihan mukava sillon tällön kuulla...vai eikö? Mikä siinä tunteiden näyttämisessä on niin vaikeaa...
Ja kyllä "tunteilu" kuuluu rakkauteen...minä siis sekä rakastan että tunteilen...
Omassa kaurismiehessäni on ihanaa kuitenkin se että hän halailee minua melko usein :) mutta välillä vaikuttaa silti niin kylmältä...teidän suhteenne..yleensä kauris näyttää tunteensa ja hokee (turhankin usein) että "rakastan sua". skoput eivät niinkään, ovat viileämpiä.
ehkä olet väärän miehen kanssa, vaikka kauris ja skopu onkin mitä parhain pari. - .........
aika oudolta kirjoitti:
teidän suhteenne..yleensä kauris näyttää tunteensa ja hokee (turhankin usein) että "rakastan sua". skoput eivät niinkään, ovat viileämpiä.
ehkä olet väärän miehen kanssa, vaikka kauris ja skopu onkin mitä parhain pari.MIKÄÄN merkki ei ole viileämpi kuin kauris. Totta on, että myös skopu osaa olla aika jäätävä, mutta kauris on lähes koko elämänsä miinuksella muuten paitsi taloudellisesti. Todellinen pakkasukko!
Alkuperäiselle kirjoittajalle sen verran, että jos kaurismies on vetänyt sitä omaa linjaansa 8,5 vuotta, niin tuskin hän siitä enää sen kummemmin muuttuu. Hieman ikävältä kuulostaa, että suhteenne on riitaisa ja että olette joskus etäisiä. Sehän on ihan normaali suomalainen parisuhde, mutta kyllä kauriin ja skorpionin pitäis pystyä parempaan. Ilmeisesti kuitenkin rakastatte toisianne ja teidän on helpompi olla yhdessä kuin erikseen.
Itse rapunaisena kuulin kaurismiehen suusta neljän vuoden yhdessäolon aikana kaksi kertaa ne maagiset sanat "rakastan sua". Eli ei tosiaankaan ollut mitään hempeilevää tyyppiä. Itse kun olen tämmöinen kyljessä kiehnääjä ja romanttinen lässyttäjä. Omien kokemusteni mukaan kaurismies tulee toimeen erittäin vähällä kiehnäämisellä ja lässyttämisellä.
Kyllä sitä aina joskus kävi mielessä, että tykkääkö tuo totinen torvensoittaja musta ollenkaan. Parhaimmillaan elämä oli ihanaa kun kauris päästi hauskan ja hellän luonteensa vapaaksi. Mutta yli myös niitä pitkiä pätkiä, että mies tuntui aivan ventovieraalta. Neljän vuoden yhdessäolon jälkeenkään mulla ei yleensä ollut hajuakaan, että mitä miehen päässä oikein liikkuu.
Että voimia vaan sen kaurismiehen kanssa. Yritä nyt jollain tavalla saada hänet edes vähän avautumaan. Kaurismies ei vaan tajua, että se pieni avautuminen helpottaisi myös hänen omaa elämäänsä. Että ei aina tarvitse olla rakentamassa sitä muuria ympärille. Skorpioninaisen pitäisi kuulemma olla just se, joka pystyy saamaan kaurismiehen ulos kuorestaan, mutta en sitten tiedä, että päteekö tämä teidän kohdallanne. - k...auris
-Skorpionitar- kirjoitti:
jatkuvasti tarvi hokea...mutta olis se ihan mukava sillon tällön kuulla...vai eikö? Mikä siinä tunteiden näyttämisessä on niin vaikeaa...
Ja kyllä "tunteilu" kuuluu rakkauteen...minä siis sekä rakastan että tunteilen...
Omassa kaurismiehessäni on ihanaa kuitenkin se että hän halailee minua melko usein :) mutta välillä vaikuttaa silti niin kylmältä...ja taas kohta alat valittamaan... jotain siinä toisessa. Sinä tietenkin itse olet syytön... semmoista se on kun vain tunteilee, eikä tiedä todellisesta rakkaudesta mitään...
Sanoisinko, että todella surkeaa valittamista... sääliksi käy sitä toista... - ...voi sinua. :)
......... kirjoitti:
MIKÄÄN merkki ei ole viileämpi kuin kauris. Totta on, että myös skopu osaa olla aika jäätävä, mutta kauris on lähes koko elämänsä miinuksella muuten paitsi taloudellisesti. Todellinen pakkasukko!
Alkuperäiselle kirjoittajalle sen verran, että jos kaurismies on vetänyt sitä omaa linjaansa 8,5 vuotta, niin tuskin hän siitä enää sen kummemmin muuttuu. Hieman ikävältä kuulostaa, että suhteenne on riitaisa ja että olette joskus etäisiä. Sehän on ihan normaali suomalainen parisuhde, mutta kyllä kauriin ja skorpionin pitäis pystyä parempaan. Ilmeisesti kuitenkin rakastatte toisianne ja teidän on helpompi olla yhdessä kuin erikseen.
Itse rapunaisena kuulin kaurismiehen suusta neljän vuoden yhdessäolon aikana kaksi kertaa ne maagiset sanat "rakastan sua". Eli ei tosiaankaan ollut mitään hempeilevää tyyppiä. Itse kun olen tämmöinen kyljessä kiehnääjä ja romanttinen lässyttäjä. Omien kokemusteni mukaan kaurismies tulee toimeen erittäin vähällä kiehnäämisellä ja lässyttämisellä.
Kyllä sitä aina joskus kävi mielessä, että tykkääkö tuo totinen torvensoittaja musta ollenkaan. Parhaimmillaan elämä oli ihanaa kun kauris päästi hauskan ja hellän luonteensa vapaaksi. Mutta yli myös niitä pitkiä pätkiä, että mies tuntui aivan ventovieraalta. Neljän vuoden yhdessäolon jälkeenkään mulla ei yleensä ollut hajuakaan, että mitä miehen päässä oikein liikkuu.
Että voimia vaan sen kaurismiehen kanssa. Yritä nyt jollain tavalla saada hänet edes vähän avautumaan. Kaurismies ei vaan tajua, että se pieni avautuminen helpottaisi myös hänen omaa elämäänsä. Että ei aina tarvitse olla rakentamassa sitä muuria ympärille. Skorpioninaisen pitäisi kuulemma olla just se, joka pystyy saamaan kaurismiehen ulos kuorestaan, mutta en sitten tiedä, että päteekö tämä teidän kohdallanne.kaurismies on vetänyt sitä omaa linjaansa 8,5 vuotta..."
Oletat siis, että kauris ei ole tehnyt matkan varrella suuria linjanmuutoksia. Eikö se ole osoitus tasapainoisuudesta ja luotettavuudesta?
Joten kiitos kohteliaisuudesta!
"...kaurismies tulee toimeen erittäin vähällä kiehnäämisellä ja lässyttämisellä."
Lässytän ja lepertelen pikkulapsille ja eläimille.
Kiehnäävä ja lässyttävä aikuinen ihminen on mielestäni vastenmielinen.....kaikkea muuta kuin romanttinen tai tunteikas.
"Kaurismies ei vaan tajua, että se pieni avautuminen helpottaisi myös hänen omaa elämäänsä. Että ei aina tarvitse olla rakentamassa sitä muuria ympärille."
Tuossa on puhtaasti kyse naisen halusta helpottaa omaa oloaan.
Mikä ihme siinä onkin, että suhteen alkuvaiheessa kaurismiehen ns. "muuri" ei tuota naiselle hankaluutta, mutta annas olla...
Sinä, hyvä kirjoittaja, kerrot, että et 4 vuodessa oppinut tuntemaan kauriin ajatuksia.
Siispä teet johtopäätöksen ja tarjoat "pelastumismahdollisuuden":
Kauriin ajatusmaailma ei voi olla kohdallaan joten kauris tarvitsee avautumista helpottaakseen omaa elämäänsä. :))
Voi... - .......... .........
......... kirjoitti:
MIKÄÄN merkki ei ole viileämpi kuin kauris. Totta on, että myös skopu osaa olla aika jäätävä, mutta kauris on lähes koko elämänsä miinuksella muuten paitsi taloudellisesti. Todellinen pakkasukko!
Alkuperäiselle kirjoittajalle sen verran, että jos kaurismies on vetänyt sitä omaa linjaansa 8,5 vuotta, niin tuskin hän siitä enää sen kummemmin muuttuu. Hieman ikävältä kuulostaa, että suhteenne on riitaisa ja että olette joskus etäisiä. Sehän on ihan normaali suomalainen parisuhde, mutta kyllä kauriin ja skorpionin pitäis pystyä parempaan. Ilmeisesti kuitenkin rakastatte toisianne ja teidän on helpompi olla yhdessä kuin erikseen.
Itse rapunaisena kuulin kaurismiehen suusta neljän vuoden yhdessäolon aikana kaksi kertaa ne maagiset sanat "rakastan sua". Eli ei tosiaankaan ollut mitään hempeilevää tyyppiä. Itse kun olen tämmöinen kyljessä kiehnääjä ja romanttinen lässyttäjä. Omien kokemusteni mukaan kaurismies tulee toimeen erittäin vähällä kiehnäämisellä ja lässyttämisellä.
Kyllä sitä aina joskus kävi mielessä, että tykkääkö tuo totinen torvensoittaja musta ollenkaan. Parhaimmillaan elämä oli ihanaa kun kauris päästi hauskan ja hellän luonteensa vapaaksi. Mutta yli myös niitä pitkiä pätkiä, että mies tuntui aivan ventovieraalta. Neljän vuoden yhdessäolon jälkeenkään mulla ei yleensä ollut hajuakaan, että mitä miehen päässä oikein liikkuu.
Että voimia vaan sen kaurismiehen kanssa. Yritä nyt jollain tavalla saada hänet edes vähän avautumaan. Kaurismies ei vaan tajua, että se pieni avautuminen helpottaisi myös hänen omaa elämäänsä. Että ei aina tarvitse olla rakentamassa sitä muuria ympärille. Skorpioninaisen pitäisi kuulemma olla just se, joka pystyy saamaan kaurismiehen ulos kuorestaan, mutta en sitten tiedä, että päteekö tämä teidän kohdallanne.jos on joulukuun kauris, mies tai nainen, on lämmin, herkkä, kaukana viileydestä. Tammikuun kauriit ovat viileitä.
- -Skorpionitar-
aika oudolta kirjoitti:
teidän suhteenne..yleensä kauris näyttää tunteensa ja hokee (turhankin usein) että "rakastan sua". skoput eivät niinkään, ovat viileämpiä.
ehkä olet väärän miehen kanssa, vaikka kauris ja skopu onkin mitä parhain pari.meidän suhteessa toisinpäin...minä näytän tunteet eikä se ole minulle mitenkään vaikeaa...viileäksi mua ei voi siis sanoa...kauris on meistä se viileämpi osapuoli!!
Kauris ja skorpioni on kuulemma hyvä pari...ja onhan tässäkin omat hienoutensa...mutta riitaa riittää...ehkä se on sitäkin kun molemmat on melko jääräpäisiä ja voimakas luonteisia...mutta olishan se yhteinen sävelkin kiva joskus löytää...
Jossakin horoskoopissa lupailtiin että vanhetessa kauris rauhoittuu...sitä siis odotellessa :) - -Skorpionitar-
......... kirjoitti:
MIKÄÄN merkki ei ole viileämpi kuin kauris. Totta on, että myös skopu osaa olla aika jäätävä, mutta kauris on lähes koko elämänsä miinuksella muuten paitsi taloudellisesti. Todellinen pakkasukko!
Alkuperäiselle kirjoittajalle sen verran, että jos kaurismies on vetänyt sitä omaa linjaansa 8,5 vuotta, niin tuskin hän siitä enää sen kummemmin muuttuu. Hieman ikävältä kuulostaa, että suhteenne on riitaisa ja että olette joskus etäisiä. Sehän on ihan normaali suomalainen parisuhde, mutta kyllä kauriin ja skorpionin pitäis pystyä parempaan. Ilmeisesti kuitenkin rakastatte toisianne ja teidän on helpompi olla yhdessä kuin erikseen.
Itse rapunaisena kuulin kaurismiehen suusta neljän vuoden yhdessäolon aikana kaksi kertaa ne maagiset sanat "rakastan sua". Eli ei tosiaankaan ollut mitään hempeilevää tyyppiä. Itse kun olen tämmöinen kyljessä kiehnääjä ja romanttinen lässyttäjä. Omien kokemusteni mukaan kaurismies tulee toimeen erittäin vähällä kiehnäämisellä ja lässyttämisellä.
Kyllä sitä aina joskus kävi mielessä, että tykkääkö tuo totinen torvensoittaja musta ollenkaan. Parhaimmillaan elämä oli ihanaa kun kauris päästi hauskan ja hellän luonteensa vapaaksi. Mutta yli myös niitä pitkiä pätkiä, että mies tuntui aivan ventovieraalta. Neljän vuoden yhdessäolon jälkeenkään mulla ei yleensä ollut hajuakaan, että mitä miehen päässä oikein liikkuu.
Että voimia vaan sen kaurismiehen kanssa. Yritä nyt jollain tavalla saada hänet edes vähän avautumaan. Kaurismies ei vaan tajua, että se pieni avautuminen helpottaisi myös hänen omaa elämäänsä. Että ei aina tarvitse olla rakentamassa sitä muuria ympärille. Skorpioninaisen pitäisi kuulemma olla just se, joka pystyy saamaan kaurismiehen ulos kuorestaan, mutta en sitten tiedä, että päteekö tämä teidän kohdallanne.tosiaankin melkoinen pakkasukko ja totinen torvensoittaja :) Itse olen myös romanttinen ja hellyydenkipeäkin...ja kaurismies taas jotain vallan muuta...
Skorpionistahan yleensä sanotaan että se "lukee toista ihmistä kun avointa kirjaa" ja usein näin koenkin...mutta kauriista onkin huomattavasti vaikeampi saada selkoa :)
Joskus tuntuu että hän ajaa minut hulluksi kun en tiedä hänen tunteistaan...hän ei puhu tunteistaan ja jos minä niistä kysyn niin hän usein suutahtaa...kai minun pitäisi ne tietää mutta ne ei vain aina hänen viileyden alta näy...
Olen ehkä osittain onnistunut saamaan häntä ulos kuorestaan...mutta se on hyvin haastavaa! Hän on tosiaan rakentanut ympärilleen vahvan muurin...sisään on vaikea päästä...siihen tarvittais todellinen kauriinkesyttäjä :) - -Skorpionitar-
.......... ......... kirjoitti:
jos on joulukuun kauris, mies tai nainen, on lämmin, herkkä, kaukana viileydestä. Tammikuun kauriit ovat viileitä.
on joulukuun lopulta...on hänessä toisinaan vivahdus lämpöä ja jopa herkkyyttä mutta kyllä minä sen viileyden ja kireydenkin tässä kauriissa tunnen...
Minun on myös toisinaan hyvin vaikea niellä hänen totisuuttaan...osaa kauris vitsaillakin ja huumoria löytyy...mutta voisi oppia rentoutumaan enemmän... - -Skorpioni-
k...auris kirjoitti:
ja taas kohta alat valittamaan... jotain siinä toisessa. Sinä tietenkin itse olet syytön... semmoista se on kun vain tunteilee, eikä tiedä todellisesta rakkaudesta mitään...
Sanoisinko, että todella surkeaa valittamista... sääliksi käy sitä toista...olet sanomaan etten tiedä todellisesta rakkaudesta mitään? Uskoisin että tiedän siitä ehkä enemmän kun sinä...olen kyllä sikäli onnekas että olen saanut tuntea sen mitä on rakastaa toista todella syvästi...joskus tuntuu että jotkut jopa pelkäävät sitä tunteiden määrää mikä minusta lähtee ja varmasti skorpionista noin yleensäkkin...ehkä jopa itsekkin sitä olen säikähtänyt :)
Olen jostakin lukenut että kauriskin kyllä voi tuntea todella syvästi...vielä kun oppis sen näyttämäänkin...
Ja olenko sanonut että olisin itse syytön? Kukapa sitä yksin taistelee...ja suhteessakin on aina vähintäänkin kaksi osapuolta...ja jos ei se toimi niin hyvin harvoin syyn voi vain toisen niskoille kipata...
Olen usein kysynytkin että mikä minussa on vialla...haluaisin kuulla sen kauriin itsensä kertomana että voisin hoitaa myös oman osuuteni paremman suhteen puolesta...mutta kauriille tuntuu olevan niin ylivoimaisen vaikea avautua...hän vaikenee aina kun yritän jutella vakavammin...itse olen taas hyvin avoin ja tämä tilanne on minulle vaikea ja turhauttava...
Ja ollaan muuten erottu kaksi kertaa...mutta se ei onnistunut aivan perinteiseen tapaan...pidettiin silti tiiviisti yhtä koko eroaika ja palattiin yhteenkin melko nopeasti...
Tässä on nyt käynyt niin että me ei tunnuta mahtuvan saman katon alle muttei voida olla erilläänkään :) - cauris
-Skorpionitar- kirjoitti:
jatkuvasti tarvi hokea...mutta olis se ihan mukava sillon tällön kuulla...vai eikö? Mikä siinä tunteiden näyttämisessä on niin vaikeaa...
Ja kyllä "tunteilu" kuuluu rakkauteen...minä siis sekä rakastan että tunteilen...
Omassa kaurismiehessäni on ihanaa kuitenkin se että hän halailee minua melko usein :) mutta välillä vaikuttaa silti niin kylmältä...Itse olen kaurisnainen ja olen joskus jopa miettinyt, kaipaisiko mieheni minulta enemmän r-sanaa.
Olen sanonut hänelle, että en osaa aina pukea tunteitani sanoiksi, teen sen teoilla ja juuri esim. tällä halailulla ja koskettelulla. Hän kyllä tietää sen.
Hän on enemmän rakkaus-sanan käyttäjä meillä. Mutta hän tietää, että rakastan häntä.
Joten siitäpä hyvinkin on minun mielestäni kyse.:) - cauris
-Skorpionitar- kirjoitti:
on joulukuun lopulta...on hänessä toisinaan vivahdus lämpöä ja jopa herkkyyttä mutta kyllä minä sen viileyden ja kireydenkin tässä kauriissa tunnen...
Minun on myös toisinaan hyvin vaikea niellä hänen totisuuttaan...osaa kauris vitsaillakin ja huumoria löytyy...mutta voisi oppia rentoutumaan enemmän...Lueskelin ketjua pidemmälle ja ajattelin, että täällä on yksi melko iso "puutos" tiedoissa kaurisihmisistä.
Tämä kylmyys, mistä mainitsitte, on kauriin omaa kamppailua "pahaa maailmaa vastaan". Olemme perfektionisteja ja muiden miellyttäjiä vähän liiankin herkästi, mutta emme halua tehdä sitä omalla kustannuksellamme. Tästä syystä kauris haluaa vetäytyä joskus kuoreensa, olla puhumatta ja tehdä omia juttuja, jotka vie ajatukset pois kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Se tietynlainen "yksinolo" vaikka muita olisikin lähellä, antaa meille voimia ja selviytymiskeinoja itsetutkiskelun kautta. Se on ohimenevää ja sitten jaksamme taas olla humoristeja ja lörpötellä.
Tämä on se asia, mitä monet lukevat kylmyydeksi. Kauris on kaikkein herkin merkki ehkä omille,mutta myös muiden tunteille. Aistimme muiden mielialat herkästi ja se tarttuu toisinaan itseemmekin, se on hämmentävää. Kauriin suuri pelko tulla hylätyksi on aina siellä, vaikka jotkut merkit osaavat sitä pelkoa hälventääkin. Tähän pelkoon liittyy myös tunteiden palon näyttäminen kovinkaan usein, pelkäämme ehkä, että nolaamme lopulta itsemme, koska meillä on niin syvällinen ajatusmaailma, että sen haavoittuminen on pieni katastrofi. Mutta ainahan kauris kiipeää lopulta ylös, ainakin yleensä.
En tiedä, onko tästä kyse kaurismiehen ajatusmaailmassa, mutta uskoisin sen olevan lähellä totuutta. Se on piirre, mikä vain täytyy hyväksyä, koska se tekee meistä lopulta vahvempia ja auttaa selviytymään. Kauris on myös altis stressille, joten pitkät poissaolevat jaksot voivat olla merkki jostakin mieltäpainavasta asiasta. Mutta sitä asiaa ei voi väkisin puristaa kauriin suusta ulos.
Jos minulla on se "yksinäisyyshetki", en sietäisi lainkaan, jos joku tenttaisi minua. Menisin vain enemmä kuoreeni ja suuttuisin. Tämä siitä syystä, että en osaisi selittää mitenkään mikä minun on, koska se yleinen tunne vain tulee jostakin ja silloin tökkii vähän kaikki.
Älkää ottako sitä henkilökohtaisesti, antakaa kauriille se tila, mitä hän tarvitsee. Silloin hän tulee lähemmäksi, koska annatte hänen olla oma itsensä. Tietynlainen viileys itseltänne voisi myös tuoda kauriille pikku herätyksen ja nostattaa esiin metsästysvaistoja rakkautenne suhteen. Joten
hyvä esimerkki voisi olla joskus toteuttaa samaa kaurista kohtaan, kylläpä mahtaisi alkaa heräilemään pikkupässikin ja miettimään, että missäs nyt mennään, ei kai jokin vain ole hätänä?
Ehkä meillä on asiaa helpottanut se, että olen kertonut nämä asiat miehelleni, jotta hän ei ottaisi henkilökohtaisesti, kun minulla on se hetki. Se varmastikin rauhoittaa mieltä:)
Toisaalta kyseessä on härkämies, joka varmaan osaa käsitellä kaurista aika hyvin;) Joten yksinäisyyden tarvetta ei minulle kovinkaan usein tule. Olen itse muuten alkupään kauris.
Mutta toivon rakkautta ja kaikkea ihanaa elämäänne, yksin tai erillään.
Kauris on kuin peruskallio rakastuessaan, en usko, että onnellisessa suhteessa kovinkaan moni kauris on uskoton tai kaipailee muita. Itse olen ainakin yhden miehen nainen.:)Me kauriit rakennamme parisuhteemme sujuvaan varmaan arkeen ja kokemukseen - hyvä rakkaus kypsyy kuin hyvä viini. - -Skorpionitar-
cauris kirjoitti:
Lueskelin ketjua pidemmälle ja ajattelin, että täällä on yksi melko iso "puutos" tiedoissa kaurisihmisistä.
Tämä kylmyys, mistä mainitsitte, on kauriin omaa kamppailua "pahaa maailmaa vastaan". Olemme perfektionisteja ja muiden miellyttäjiä vähän liiankin herkästi, mutta emme halua tehdä sitä omalla kustannuksellamme. Tästä syystä kauris haluaa vetäytyä joskus kuoreensa, olla puhumatta ja tehdä omia juttuja, jotka vie ajatukset pois kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Se tietynlainen "yksinolo" vaikka muita olisikin lähellä, antaa meille voimia ja selviytymiskeinoja itsetutkiskelun kautta. Se on ohimenevää ja sitten jaksamme taas olla humoristeja ja lörpötellä.
Tämä on se asia, mitä monet lukevat kylmyydeksi. Kauris on kaikkein herkin merkki ehkä omille,mutta myös muiden tunteille. Aistimme muiden mielialat herkästi ja se tarttuu toisinaan itseemmekin, se on hämmentävää. Kauriin suuri pelko tulla hylätyksi on aina siellä, vaikka jotkut merkit osaavat sitä pelkoa hälventääkin. Tähän pelkoon liittyy myös tunteiden palon näyttäminen kovinkaan usein, pelkäämme ehkä, että nolaamme lopulta itsemme, koska meillä on niin syvällinen ajatusmaailma, että sen haavoittuminen on pieni katastrofi. Mutta ainahan kauris kiipeää lopulta ylös, ainakin yleensä.
En tiedä, onko tästä kyse kaurismiehen ajatusmaailmassa, mutta uskoisin sen olevan lähellä totuutta. Se on piirre, mikä vain täytyy hyväksyä, koska se tekee meistä lopulta vahvempia ja auttaa selviytymään. Kauris on myös altis stressille, joten pitkät poissaolevat jaksot voivat olla merkki jostakin mieltäpainavasta asiasta. Mutta sitä asiaa ei voi väkisin puristaa kauriin suusta ulos.
Jos minulla on se "yksinäisyyshetki", en sietäisi lainkaan, jos joku tenttaisi minua. Menisin vain enemmä kuoreeni ja suuttuisin. Tämä siitä syystä, että en osaisi selittää mitenkään mikä minun on, koska se yleinen tunne vain tulee jostakin ja silloin tökkii vähän kaikki.
Älkää ottako sitä henkilökohtaisesti, antakaa kauriille se tila, mitä hän tarvitsee. Silloin hän tulee lähemmäksi, koska annatte hänen olla oma itsensä. Tietynlainen viileys itseltänne voisi myös tuoda kauriille pikku herätyksen ja nostattaa esiin metsästysvaistoja rakkautenne suhteen. Joten
hyvä esimerkki voisi olla joskus toteuttaa samaa kaurista kohtaan, kylläpä mahtaisi alkaa heräilemään pikkupässikin ja miettimään, että missäs nyt mennään, ei kai jokin vain ole hätänä?
Ehkä meillä on asiaa helpottanut se, että olen kertonut nämä asiat miehelleni, jotta hän ei ottaisi henkilökohtaisesti, kun minulla on se hetki. Se varmastikin rauhoittaa mieltä:)
Toisaalta kyseessä on härkämies, joka varmaan osaa käsitellä kaurista aika hyvin;) Joten yksinäisyyden tarvetta ei minulle kovinkaan usein tule. Olen itse muuten alkupään kauris.
Mutta toivon rakkautta ja kaikkea ihanaa elämäänne, yksin tai erillään.
Kauris on kuin peruskallio rakastuessaan, en usko, että onnellisessa suhteessa kovinkaan moni kauris on uskoton tai kaipailee muita. Itse olen ainakin yhden miehen nainen.:)Me kauriit rakennamme parisuhteemme sujuvaan varmaan arkeen ja kokemukseen - hyvä rakkaus kypsyy kuin hyvä viini.kaurismieheni tosiaan käyttää usein sanaa "tenttaaminen" kun yritän saada häntä vähän avautumaan ja suutahtaa siitä myöskin...ehkä minun pitäisi sitten antaa hänen avautua omalla ajallaan...kun hän on siihen valmis...mutta jotenkin minusta tuntuu että hän mieluummin pitää tunteet sisällään ja omana tietonaan vaikka koko ikänsä...
Ja olen tosiaan huomannut senkin että kauris nauttii siitä yksin olosta...hänen on joskus saatava sitä omaa aikaansa...ja se toisaalta sopii hyvin myös minulle kun itsekin pidän siitä että joskus saa olla ihan yksin ja omassa rauhassaan...
"hyvä esimerkki voisi olla joskus toteuttaa samaa kaurista kohtaan, kylläpä mahtaisi alkaa heräilemään pikkupässikin ja miettimään, että missäs nyt mennään, ei kai jokin vain ole hätänä?"
Tuota olen ajatellut itsekin joskus kokeilla...ehkä se vähän herättelisi :)
Mutta kiitos tästä palautteesta...kyllä tässä paljon tuttua oli...ja hyvää jatkoa myös sinun suhteellesi :) - -Skorpionitar-
cauris kirjoitti:
Itse olen kaurisnainen ja olen joskus jopa miettinyt, kaipaisiko mieheni minulta enemmän r-sanaa.
Olen sanonut hänelle, että en osaa aina pukea tunteitani sanoiksi, teen sen teoilla ja juuri esim. tällä halailulla ja koskettelulla. Hän kyllä tietää sen.
Hän on enemmän rakkaus-sanan käyttäjä meillä. Mutta hän tietää, että rakastan häntä.
Joten siitäpä hyvinkin on minun mielestäni kyse.:)se halailu tietysti tunteista kertoo...mutta olen kuitenkin epävarma joskus kun hän osaa olla myös hyvin etäinen toisinaan...
En tiedä millainen härkä on kumppanina...mutta minä ainakin kaipaisin kauriiltani vähän enemmän "rakkauden sanoja" ja eipä niistä koskaan mitään haittaa ole...tosin "kuluuhan" se sana jos sitä jatkuvasti hokee...eli kohtuus siinäkin niin paremmalta se tuntuu :) - surusilmä
-Skorpionitar- kirjoitti:
se halailu tietysti tunteista kertoo...mutta olen kuitenkin epävarma joskus kun hän osaa olla myös hyvin etäinen toisinaan...
En tiedä millainen härkä on kumppanina...mutta minä ainakin kaipaisin kauriiltani vähän enemmän "rakkauden sanoja" ja eipä niistä koskaan mitään haittaa ole...tosin "kuluuhan" se sana jos sitä jatkuvasti hokee...eli kohtuus siinäkin niin paremmalta se tuntuu :)kuuluu kauriille. Mielestäni hän osoittaa halailulla ja suukottelulla tunteitaan hyvin ja usein. Toisinaan olen odottanut, että hän kertoisi enemmän eli juuri tuon "rakastan sinua" niin sitäpä en kuule kauriin suusta.Kenties koskaan.Hän sanoo olevansa mieluimmin hiljaa kuin sanovansa jotakin jota ei tiedä tai tarkoita. Alkuun pelkäsin itsekkin osoittaa hänelle tunteitani. Pelkäsin heittäytyä suhteeseen täysillä, koska tuntui pahalta, että hän sanoi niin suoraan ettei tiedä rakastaako ja siksi ei sitä tunnusta.Pelkäsin, että en ole sitä mitä hän odottaa tai toivoo. Pelkäsin etten koskaan saa kuulla hänen rakastavan minua. Jatkamme edelleen suhdettamme ja pidän hänestä todella paljon. Hänessä on niin paljon ihania puolia, joita taas monissa muissa miehissä ei ole ollut. Arvostan hänen kaunista tapaa katsoa ja puhua minulle. En tiedä mihin suhteemme johtaa, mutta toivon sen kasvavan ja meidän nivoutuvan entistä enemmän yhteen.Rakkaus ei ole mielestäni tunne vaan se on monia eri tunteita "nipussa" kuten arvostusta, kunnioitusta jne.Uskon, että rakkauteen voi kasvaa kun oppii toisen tuntemaan oikein hyvin. Ja antaa rakkaalleen tilaa ja osaa sitä myös itse ottaa. Mutta tämä kaikki on vaikeaa...minullekkin.Tahtoisin niin paljon ja niin äkkiä.
- -Kauris-85
cauris kirjoitti:
Lueskelin ketjua pidemmälle ja ajattelin, että täällä on yksi melko iso "puutos" tiedoissa kaurisihmisistä.
Tämä kylmyys, mistä mainitsitte, on kauriin omaa kamppailua "pahaa maailmaa vastaan". Olemme perfektionisteja ja muiden miellyttäjiä vähän liiankin herkästi, mutta emme halua tehdä sitä omalla kustannuksellamme. Tästä syystä kauris haluaa vetäytyä joskus kuoreensa, olla puhumatta ja tehdä omia juttuja, jotka vie ajatukset pois kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Se tietynlainen "yksinolo" vaikka muita olisikin lähellä, antaa meille voimia ja selviytymiskeinoja itsetutkiskelun kautta. Se on ohimenevää ja sitten jaksamme taas olla humoristeja ja lörpötellä.
Tämä on se asia, mitä monet lukevat kylmyydeksi. Kauris on kaikkein herkin merkki ehkä omille,mutta myös muiden tunteille. Aistimme muiden mielialat herkästi ja se tarttuu toisinaan itseemmekin, se on hämmentävää. Kauriin suuri pelko tulla hylätyksi on aina siellä, vaikka jotkut merkit osaavat sitä pelkoa hälventääkin. Tähän pelkoon liittyy myös tunteiden palon näyttäminen kovinkaan usein, pelkäämme ehkä, että nolaamme lopulta itsemme, koska meillä on niin syvällinen ajatusmaailma, että sen haavoittuminen on pieni katastrofi. Mutta ainahan kauris kiipeää lopulta ylös, ainakin yleensä.
En tiedä, onko tästä kyse kaurismiehen ajatusmaailmassa, mutta uskoisin sen olevan lähellä totuutta. Se on piirre, mikä vain täytyy hyväksyä, koska se tekee meistä lopulta vahvempia ja auttaa selviytymään. Kauris on myös altis stressille, joten pitkät poissaolevat jaksot voivat olla merkki jostakin mieltäpainavasta asiasta. Mutta sitä asiaa ei voi väkisin puristaa kauriin suusta ulos.
Jos minulla on se "yksinäisyyshetki", en sietäisi lainkaan, jos joku tenttaisi minua. Menisin vain enemmä kuoreeni ja suuttuisin. Tämä siitä syystä, että en osaisi selittää mitenkään mikä minun on, koska se yleinen tunne vain tulee jostakin ja silloin tökkii vähän kaikki.
Älkää ottako sitä henkilökohtaisesti, antakaa kauriille se tila, mitä hän tarvitsee. Silloin hän tulee lähemmäksi, koska annatte hänen olla oma itsensä. Tietynlainen viileys itseltänne voisi myös tuoda kauriille pikku herätyksen ja nostattaa esiin metsästysvaistoja rakkautenne suhteen. Joten
hyvä esimerkki voisi olla joskus toteuttaa samaa kaurista kohtaan, kylläpä mahtaisi alkaa heräilemään pikkupässikin ja miettimään, että missäs nyt mennään, ei kai jokin vain ole hätänä?
Ehkä meillä on asiaa helpottanut se, että olen kertonut nämä asiat miehelleni, jotta hän ei ottaisi henkilökohtaisesti, kun minulla on se hetki. Se varmastikin rauhoittaa mieltä:)
Toisaalta kyseessä on härkämies, joka varmaan osaa käsitellä kaurista aika hyvin;) Joten yksinäisyyden tarvetta ei minulle kovinkaan usein tule. Olen itse muuten alkupään kauris.
Mutta toivon rakkautta ja kaikkea ihanaa elämäänne, yksin tai erillään.
Kauris on kuin peruskallio rakastuessaan, en usko, että onnellisessa suhteessa kovinkaan moni kauris on uskoton tai kaipailee muita. Itse olen ainakin yhden miehen nainen.:)Me kauriit rakennamme parisuhteemme sujuvaan varmaan arkeen ja kokemukseen - hyvä rakkaus kypsyy kuin hyvä viini.Oli aivan pakko vastata tähän viestiin, oli kuin lukisi avointa kirjaa itsestään ja pakko myöntää että olet täysin oikeassa. Ei me olla viileitä, päin vastoin ollaan enemmän omissa ajatuksissamme, ja sitten taas se toinen puoli on herkkä ymkmärtävä rakastava jne. Kun suutun niin kyllä sen sitten huomaa, ja sama juttu miehelläni, kauriita ollaan siis molemmat, ja vielä' sieltä pahemmasta päästä eli tammikuussa syntyneitä ;)
paikkansa piti myös tuo kun sanoit että jos mies käyttäytyy huonosti tms, niin pieni näpäytys takaisin tekee terää. Toimii ainakin meillä. Vaikka ristiriitoja tulee ja menee niin parempaa miestä mulla ei voisi olla, sovitaan riidat heti, kumpikin puhuu asioista yleensä suoraan ja kasvotusten, minä näytän enemmän tunteeni kuin mies, mutta ystävä alkoholi avaa kyllä nekin arkut hänellä ja selvinpäin myös hän kertoo tunteistaan kun kokee sen olevan hänelle sopiva hetki. Ollaan kuibn paita ja peppu, vaikka nähdään suht paljon siitä huolimatta että kummallakin töitä jne,niin kumpikin osaa antaa toiselle vapautta, ja ymmärtää toista, ja ennen kaikkea osaa antaa tilaa kun on huono hetki, eikä heitä bensaa päälle niin kuin useat muut merkit. Itselleni henk koht en pystyisi enää muuta merkkiä kuvittelemaankaan. Luulin aikoinani että mulle sopii kala mies, kunne kävi niin että kyllästyin häneen hänen liian kiltin luonteensa vuoksi. Vaikka hän olikin ihana ja toi lahjoja, niin minun luonne ainakin tarvii miehen joka näyttää missä kaappi seisoo jos tilanne vaatii, itsekkään en jää hiljaiseksi joten veikkaan että se on puolin ja toisin hyvä.
Kauriin kanssa siis pitää olla tiukka ja määrätietoinen mutta kuitenkin hellä ja ymmärtää, tai ainakin yrittää ymmärtää.
Onnea kaikille yritykselle. Omasta ja kaverin puolesta voin vaan sanoa että parempaa ihmistä mun rinnalle saisi hakea :) cauris kirjoitti:
Lueskelin ketjua pidemmälle ja ajattelin, että täällä on yksi melko iso "puutos" tiedoissa kaurisihmisistä.
Tämä kylmyys, mistä mainitsitte, on kauriin omaa kamppailua "pahaa maailmaa vastaan". Olemme perfektionisteja ja muiden miellyttäjiä vähän liiankin herkästi, mutta emme halua tehdä sitä omalla kustannuksellamme. Tästä syystä kauris haluaa vetäytyä joskus kuoreensa, olla puhumatta ja tehdä omia juttuja, jotka vie ajatukset pois kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Se tietynlainen "yksinolo" vaikka muita olisikin lähellä, antaa meille voimia ja selviytymiskeinoja itsetutkiskelun kautta. Se on ohimenevää ja sitten jaksamme taas olla humoristeja ja lörpötellä.
Tämä on se asia, mitä monet lukevat kylmyydeksi. Kauris on kaikkein herkin merkki ehkä omille,mutta myös muiden tunteille. Aistimme muiden mielialat herkästi ja se tarttuu toisinaan itseemmekin, se on hämmentävää. Kauriin suuri pelko tulla hylätyksi on aina siellä, vaikka jotkut merkit osaavat sitä pelkoa hälventääkin. Tähän pelkoon liittyy myös tunteiden palon näyttäminen kovinkaan usein, pelkäämme ehkä, että nolaamme lopulta itsemme, koska meillä on niin syvällinen ajatusmaailma, että sen haavoittuminen on pieni katastrofi. Mutta ainahan kauris kiipeää lopulta ylös, ainakin yleensä.
En tiedä, onko tästä kyse kaurismiehen ajatusmaailmassa, mutta uskoisin sen olevan lähellä totuutta. Se on piirre, mikä vain täytyy hyväksyä, koska se tekee meistä lopulta vahvempia ja auttaa selviytymään. Kauris on myös altis stressille, joten pitkät poissaolevat jaksot voivat olla merkki jostakin mieltäpainavasta asiasta. Mutta sitä asiaa ei voi väkisin puristaa kauriin suusta ulos.
Jos minulla on se "yksinäisyyshetki", en sietäisi lainkaan, jos joku tenttaisi minua. Menisin vain enemmä kuoreeni ja suuttuisin. Tämä siitä syystä, että en osaisi selittää mitenkään mikä minun on, koska se yleinen tunne vain tulee jostakin ja silloin tökkii vähän kaikki.
Älkää ottako sitä henkilökohtaisesti, antakaa kauriille se tila, mitä hän tarvitsee. Silloin hän tulee lähemmäksi, koska annatte hänen olla oma itsensä. Tietynlainen viileys itseltänne voisi myös tuoda kauriille pikku herätyksen ja nostattaa esiin metsästysvaistoja rakkautenne suhteen. Joten
hyvä esimerkki voisi olla joskus toteuttaa samaa kaurista kohtaan, kylläpä mahtaisi alkaa heräilemään pikkupässikin ja miettimään, että missäs nyt mennään, ei kai jokin vain ole hätänä?
Ehkä meillä on asiaa helpottanut se, että olen kertonut nämä asiat miehelleni, jotta hän ei ottaisi henkilökohtaisesti, kun minulla on se hetki. Se varmastikin rauhoittaa mieltä:)
Toisaalta kyseessä on härkämies, joka varmaan osaa käsitellä kaurista aika hyvin;) Joten yksinäisyyden tarvetta ei minulle kovinkaan usein tule. Olen itse muuten alkupään kauris.
Mutta toivon rakkautta ja kaikkea ihanaa elämäänne, yksin tai erillään.
Kauris on kuin peruskallio rakastuessaan, en usko, että onnellisessa suhteessa kovinkaan moni kauris on uskoton tai kaipailee muita. Itse olen ainakin yhden miehen nainen.:)Me kauriit rakennamme parisuhteemme sujuvaan varmaan arkeen ja kokemukseen - hyvä rakkaus kypsyy kuin hyvä viini.kauriille, mikä ainakin minulle olisi hirvittävä temppu. Olen jo muutenkin yliherkkä kaikenlaiselle torjunnalle, joten luultavasti päättelisin, että "Se siitä rakkaudesta sitten. Kauan se kestikin. Taas piti käydä näin. Miksi aina minulle käy näin? Missä mun reppu on?" Lämpöhoitoon taas reagoin todella positiivisesti, mutta mistäs sellaisen naisen löytää? Suosittelisin luomaan lämpimän, ymmärtäväisen, hyväksyvän, luottamuksellisen, pyyteettömän, vilpittömän, tukevan, johdonmukaisen, ennustettavissa olevan ja arvostavan ympäristön, missä kauriin ei tarvitse pelätä tunteidensa puolesta. Voi vaan ottaa rennosti ja nauttia elämästä sen yhden naisen kanssa, joka ei yritä käyttää tunteita kauppatavarana, työkaluina tai aseina, vaan suojelee kauriin tunteita kuin omiaan. Palkkio on jotain uskomatonta... Tietenkin helpompaa on känistä päivästä toiseen "Mikset sä ikinä osota tunteitas, taaski vetäydyt kuorees, toiset äijät osaa sitä ja tekee tätä, mut ne ei olekaan tommosii möllei ku sää, ekkö vois mennä johonki kurssille opetteleen tunneälyä tai jotain, vai tyhmäkö oot". Kuunnelkaa naiset itseänne, kun puhutte miehille. Kaikki varmaan hoksaavat äskeisestä sitaatista viisi yleistä virhettä, mutta omassa kommunikaatiossa niitä ei tunnisteta. Jos tunnistettaisiin, pitäisi muuttaa virheellisiä toimintamalleja, eikä monikaan itseään kunnioittava nainen siihen ryhdy. Siispä asetutte yhä vihollisen asemaan, vaikka teidän pitäisi olla vankkumattomia liittolaisia. Liittolainen taistelee kumppaninsa rinnalla pahaa maailmaa vastaan, ei puukota selkään, ei ihannoi vihollisia(toisia miehiä), ei heitä hiekkaa haavoihin, ei veljeile vihulaisten kanssa eikä kuse yhteiseen poteroon. Kaikki kauriit ymmärsivät äskeisen, miten on muiden laita? Sanokaapa suoraan, moniko on oikeasti yrittänyt jotain muuta kuin painostusta, jankutusta, kiristystä, vertailua toisiin miehiin, juonittelua, taktikointia, maanittelua tai muuta näihin rinnastettavaa alkeellista keinoa? Onko kauris tyhmä? No ei. Minä itse näen tämmöisten kommervenkkien läpi helposti ja loukkaannun sekä saamastani negatiivisesta palautteesta että siitä kun minua pidetään tyhmänä. Parisuhteessa on kauriin mielestä kaksi osapuolta, monien naisten mielestä vain yksi. Lopulta kumpikin häviää, jos ei nähdä vähän vaivaa ja tehdä työtä suhteen eteen. Kauris huomaa kyllä, jos häntä käytetään vain jonain tunteiden tankkausasemana, muttei anneta mitään takaisin. Tasapuolinen, luotettava ja tunneturvallinen ympäristö on siis luotava itse, jos haluaa nähdä tunteita. Joiltakin onnistuu kuin itsestään, joiltakin ei millään. Onneksi kauris haistaa myös vilpittömän yrityksen.
......... kirjoitti:
MIKÄÄN merkki ei ole viileämpi kuin kauris. Totta on, että myös skopu osaa olla aika jäätävä, mutta kauris on lähes koko elämänsä miinuksella muuten paitsi taloudellisesti. Todellinen pakkasukko!
Alkuperäiselle kirjoittajalle sen verran, että jos kaurismies on vetänyt sitä omaa linjaansa 8,5 vuotta, niin tuskin hän siitä enää sen kummemmin muuttuu. Hieman ikävältä kuulostaa, että suhteenne on riitaisa ja että olette joskus etäisiä. Sehän on ihan normaali suomalainen parisuhde, mutta kyllä kauriin ja skorpionin pitäis pystyä parempaan. Ilmeisesti kuitenkin rakastatte toisianne ja teidän on helpompi olla yhdessä kuin erikseen.
Itse rapunaisena kuulin kaurismiehen suusta neljän vuoden yhdessäolon aikana kaksi kertaa ne maagiset sanat "rakastan sua". Eli ei tosiaankaan ollut mitään hempeilevää tyyppiä. Itse kun olen tämmöinen kyljessä kiehnääjä ja romanttinen lässyttäjä. Omien kokemusteni mukaan kaurismies tulee toimeen erittäin vähällä kiehnäämisellä ja lässyttämisellä.
Kyllä sitä aina joskus kävi mielessä, että tykkääkö tuo totinen torvensoittaja musta ollenkaan. Parhaimmillaan elämä oli ihanaa kun kauris päästi hauskan ja hellän luonteensa vapaaksi. Mutta yli myös niitä pitkiä pätkiä, että mies tuntui aivan ventovieraalta. Neljän vuoden yhdessäolon jälkeenkään mulla ei yleensä ollut hajuakaan, että mitä miehen päässä oikein liikkuu.
Että voimia vaan sen kaurismiehen kanssa. Yritä nyt jollain tavalla saada hänet edes vähän avautumaan. Kaurismies ei vaan tajua, että se pieni avautuminen helpottaisi myös hänen omaa elämäänsä. Että ei aina tarvitse olla rakentamassa sitä muuria ympärille. Skorpioninaisen pitäisi kuulemma olla just se, joka pystyy saamaan kaurismiehen ulos kuorestaan, mutta en sitten tiedä, että päteekö tämä teidän kohdallanne.mitä päässä liikkuu, jollet vielä tiedä. Siellä pyörii sellainen ajatusprosessi, ettei sen selittämisessä ole mitään järkeä. Yhden tunnin ajatusten kertomiseen menisi koko päivä, joten parempi olla hiljaa. Kuvittele voivasi seurata Windowsin toimintaa reaaliajassa. Käsittämättömiä informaatiopötköjä, numerosarjoja sekä outoja merkkijonoja vilahtelemassa sinne tänne, tulossa jostain ihme paikasta, menossa jonnekin mikä ei pätkääkään kiinnosta. Tietenkin ymmärtäisit kaiken, jos opettelisit ohjelmointikielen ja tutkisit asiaa vuosikausia, kuten kauris teki jo ajat sitten. Mutta kun ei kiinnosta. Kauriskin olettaa, ettei sinua kiinnosta, eikä hänellä muutenkaan ole aikaa selitellä yksittäisiä ajatuksia kaikille amatööriajattelijoille. Sitäpaitsi hän tietää täsmälleen kuinka suuri osa ajatuksista on roskapostia ja nettipornoa, piraattikopioista ja haittaohjelmista puhumattakaan. Ei kaikkea näytetä kaikille. Hän voi aivan hyvin miettiä filosofiaa, kuvitella sinut alastomana, filosofoida, politikoida, taas nähdä sinut alastomana, nyt tosin vaaka-asennossa, miettiä laskuja, suunnitella miten saisi sinut suostuteltua ottamaan koiran ja kun kysyt mitä hän ajattelee, on vastaus:"Tuleeko tänään formulat, vai oliko se nyt ens viikolla sittenki".
- kauris miekin
yäktyyppi kirjoitti:
kauriille, mikä ainakin minulle olisi hirvittävä temppu. Olen jo muutenkin yliherkkä kaikenlaiselle torjunnalle, joten luultavasti päättelisin, että "Se siitä rakkaudesta sitten. Kauan se kestikin. Taas piti käydä näin. Miksi aina minulle käy näin? Missä mun reppu on?" Lämpöhoitoon taas reagoin todella positiivisesti, mutta mistäs sellaisen naisen löytää? Suosittelisin luomaan lämpimän, ymmärtäväisen, hyväksyvän, luottamuksellisen, pyyteettömän, vilpittömän, tukevan, johdonmukaisen, ennustettavissa olevan ja arvostavan ympäristön, missä kauriin ei tarvitse pelätä tunteidensa puolesta. Voi vaan ottaa rennosti ja nauttia elämästä sen yhden naisen kanssa, joka ei yritä käyttää tunteita kauppatavarana, työkaluina tai aseina, vaan suojelee kauriin tunteita kuin omiaan. Palkkio on jotain uskomatonta... Tietenkin helpompaa on känistä päivästä toiseen "Mikset sä ikinä osota tunteitas, taaski vetäydyt kuorees, toiset äijät osaa sitä ja tekee tätä, mut ne ei olekaan tommosii möllei ku sää, ekkö vois mennä johonki kurssille opetteleen tunneälyä tai jotain, vai tyhmäkö oot". Kuunnelkaa naiset itseänne, kun puhutte miehille. Kaikki varmaan hoksaavat äskeisestä sitaatista viisi yleistä virhettä, mutta omassa kommunikaatiossa niitä ei tunnisteta. Jos tunnistettaisiin, pitäisi muuttaa virheellisiä toimintamalleja, eikä monikaan itseään kunnioittava nainen siihen ryhdy. Siispä asetutte yhä vihollisen asemaan, vaikka teidän pitäisi olla vankkumattomia liittolaisia. Liittolainen taistelee kumppaninsa rinnalla pahaa maailmaa vastaan, ei puukota selkään, ei ihannoi vihollisia(toisia miehiä), ei heitä hiekkaa haavoihin, ei veljeile vihulaisten kanssa eikä kuse yhteiseen poteroon. Kaikki kauriit ymmärsivät äskeisen, miten on muiden laita? Sanokaapa suoraan, moniko on oikeasti yrittänyt jotain muuta kuin painostusta, jankutusta, kiristystä, vertailua toisiin miehiin, juonittelua, taktikointia, maanittelua tai muuta näihin rinnastettavaa alkeellista keinoa? Onko kauris tyhmä? No ei. Minä itse näen tämmöisten kommervenkkien läpi helposti ja loukkaannun sekä saamastani negatiivisesta palautteesta että siitä kun minua pidetään tyhmänä. Parisuhteessa on kauriin mielestä kaksi osapuolta, monien naisten mielestä vain yksi. Lopulta kumpikin häviää, jos ei nähdä vähän vaivaa ja tehdä työtä suhteen eteen. Kauris huomaa kyllä, jos häntä käytetään vain jonain tunteiden tankkausasemana, muttei anneta mitään takaisin. Tasapuolinen, luotettava ja tunneturvallinen ympäristö on siis luotava itse, jos haluaa nähdä tunteita. Joiltakin onnistuu kuin itsestään, joiltakin ei millään. Onneksi kauris haistaa myös vilpittömän yrityksen.
edellinen kertoi oleellisen... siinäpä lukemista
- TAMMIKAURIS
cauris kirjoitti:
Lueskelin ketjua pidemmälle ja ajattelin, että täällä on yksi melko iso "puutos" tiedoissa kaurisihmisistä.
Tämä kylmyys, mistä mainitsitte, on kauriin omaa kamppailua "pahaa maailmaa vastaan". Olemme perfektionisteja ja muiden miellyttäjiä vähän liiankin herkästi, mutta emme halua tehdä sitä omalla kustannuksellamme. Tästä syystä kauris haluaa vetäytyä joskus kuoreensa, olla puhumatta ja tehdä omia juttuja, jotka vie ajatukset pois kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Se tietynlainen "yksinolo" vaikka muita olisikin lähellä, antaa meille voimia ja selviytymiskeinoja itsetutkiskelun kautta. Se on ohimenevää ja sitten jaksamme taas olla humoristeja ja lörpötellä.
Tämä on se asia, mitä monet lukevat kylmyydeksi. Kauris on kaikkein herkin merkki ehkä omille,mutta myös muiden tunteille. Aistimme muiden mielialat herkästi ja se tarttuu toisinaan itseemmekin, se on hämmentävää. Kauriin suuri pelko tulla hylätyksi on aina siellä, vaikka jotkut merkit osaavat sitä pelkoa hälventääkin. Tähän pelkoon liittyy myös tunteiden palon näyttäminen kovinkaan usein, pelkäämme ehkä, että nolaamme lopulta itsemme, koska meillä on niin syvällinen ajatusmaailma, että sen haavoittuminen on pieni katastrofi. Mutta ainahan kauris kiipeää lopulta ylös, ainakin yleensä.
En tiedä, onko tästä kyse kaurismiehen ajatusmaailmassa, mutta uskoisin sen olevan lähellä totuutta. Se on piirre, mikä vain täytyy hyväksyä, koska se tekee meistä lopulta vahvempia ja auttaa selviytymään. Kauris on myös altis stressille, joten pitkät poissaolevat jaksot voivat olla merkki jostakin mieltäpainavasta asiasta. Mutta sitä asiaa ei voi väkisin puristaa kauriin suusta ulos.
Jos minulla on se "yksinäisyyshetki", en sietäisi lainkaan, jos joku tenttaisi minua. Menisin vain enemmä kuoreeni ja suuttuisin. Tämä siitä syystä, että en osaisi selittää mitenkään mikä minun on, koska se yleinen tunne vain tulee jostakin ja silloin tökkii vähän kaikki.
Älkää ottako sitä henkilökohtaisesti, antakaa kauriille se tila, mitä hän tarvitsee. Silloin hän tulee lähemmäksi, koska annatte hänen olla oma itsensä. Tietynlainen viileys itseltänne voisi myös tuoda kauriille pikku herätyksen ja nostattaa esiin metsästysvaistoja rakkautenne suhteen. Joten
hyvä esimerkki voisi olla joskus toteuttaa samaa kaurista kohtaan, kylläpä mahtaisi alkaa heräilemään pikkupässikin ja miettimään, että missäs nyt mennään, ei kai jokin vain ole hätänä?
Ehkä meillä on asiaa helpottanut se, että olen kertonut nämä asiat miehelleni, jotta hän ei ottaisi henkilökohtaisesti, kun minulla on se hetki. Se varmastikin rauhoittaa mieltä:)
Toisaalta kyseessä on härkämies, joka varmaan osaa käsitellä kaurista aika hyvin;) Joten yksinäisyyden tarvetta ei minulle kovinkaan usein tule. Olen itse muuten alkupään kauris.
Mutta toivon rakkautta ja kaikkea ihanaa elämäänne, yksin tai erillään.
Kauris on kuin peruskallio rakastuessaan, en usko, että onnellisessa suhteessa kovinkaan moni kauris on uskoton tai kaipailee muita. Itse olen ainakin yhden miehen nainen.:)Me kauriit rakennamme parisuhteemme sujuvaan varmaan arkeen ja kokemukseen - hyvä rakkaus kypsyy kuin hyvä viini.Ei kyllä tuon hienommin voisi kirjoittaa kauriin luonteesta! Sääli sitä ihmistä, joka ei osaa arvostaa kauriin hienoa melankoliaa..Olen itsekkin kauris ja syntynyt tammikuussa.
- kääkkääk
-Skorpionitar- kirjoitti:
tosiaankin melkoinen pakkasukko ja totinen torvensoittaja :) Itse olen myös romanttinen ja hellyydenkipeäkin...ja kaurismies taas jotain vallan muuta...
Skorpionistahan yleensä sanotaan että se "lukee toista ihmistä kun avointa kirjaa" ja usein näin koenkin...mutta kauriista onkin huomattavasti vaikeampi saada selkoa :)
Joskus tuntuu että hän ajaa minut hulluksi kun en tiedä hänen tunteistaan...hän ei puhu tunteistaan ja jos minä niistä kysyn niin hän usein suutahtaa...kai minun pitäisi ne tietää mutta ne ei vain aina hänen viileyden alta näy...
Olen ehkä osittain onnistunut saamaan häntä ulos kuorestaan...mutta se on hyvin haastavaa! Hän on tosiaan rakentanut ympärilleen vahvan muurin...sisään on vaikea päästä...siihen tarvittais todellinen kauriinkesyttäjä :)ilkeitä, kylmiä, agressiivisia oman edun tavoittelijoita. He ovat "muka ystäviä" vain niille, joista he hyötyvät jotain. Kauris on kuitenkin reilu kuivaan skorppuun verrattuna.
- -Skorpionitar-
kääkkääk kirjoitti:
ilkeitä, kylmiä, agressiivisia oman edun tavoittelijoita. He ovat "muka ystäviä" vain niille, joista he hyötyvät jotain. Kauris on kuitenkin reilu kuivaan skorppuun verrattuna.
tuo sinun kuvauksesi skorpionista...tai ainakaan minun kohdallani, mutta toisaalta taas skorpioniahan on kuulemma kahta sorttia...on ylhäällä liitelevä kotka ja alhaalla mateleva käärme...tuttavapiirissäni on yksi skorpionimies joka todellakin on kuin käärme...siis niin julma ja itsekäs ihminen...ilmankos otimmekin hänen kanssa heti tuttavuutemme alussa rajusti yhteen...enkä voi sietää häntä vieläkään...
- joulupäivä 1969
yäktyyppi kirjoitti:
kauriille, mikä ainakin minulle olisi hirvittävä temppu. Olen jo muutenkin yliherkkä kaikenlaiselle torjunnalle, joten luultavasti päättelisin, että "Se siitä rakkaudesta sitten. Kauan se kestikin. Taas piti käydä näin. Miksi aina minulle käy näin? Missä mun reppu on?" Lämpöhoitoon taas reagoin todella positiivisesti, mutta mistäs sellaisen naisen löytää? Suosittelisin luomaan lämpimän, ymmärtäväisen, hyväksyvän, luottamuksellisen, pyyteettömän, vilpittömän, tukevan, johdonmukaisen, ennustettavissa olevan ja arvostavan ympäristön, missä kauriin ei tarvitse pelätä tunteidensa puolesta. Voi vaan ottaa rennosti ja nauttia elämästä sen yhden naisen kanssa, joka ei yritä käyttää tunteita kauppatavarana, työkaluina tai aseina, vaan suojelee kauriin tunteita kuin omiaan. Palkkio on jotain uskomatonta... Tietenkin helpompaa on känistä päivästä toiseen "Mikset sä ikinä osota tunteitas, taaski vetäydyt kuorees, toiset äijät osaa sitä ja tekee tätä, mut ne ei olekaan tommosii möllei ku sää, ekkö vois mennä johonki kurssille opetteleen tunneälyä tai jotain, vai tyhmäkö oot". Kuunnelkaa naiset itseänne, kun puhutte miehille. Kaikki varmaan hoksaavat äskeisestä sitaatista viisi yleistä virhettä, mutta omassa kommunikaatiossa niitä ei tunnisteta. Jos tunnistettaisiin, pitäisi muuttaa virheellisiä toimintamalleja, eikä monikaan itseään kunnioittava nainen siihen ryhdy. Siispä asetutte yhä vihollisen asemaan, vaikka teidän pitäisi olla vankkumattomia liittolaisia. Liittolainen taistelee kumppaninsa rinnalla pahaa maailmaa vastaan, ei puukota selkään, ei ihannoi vihollisia(toisia miehiä), ei heitä hiekkaa haavoihin, ei veljeile vihulaisten kanssa eikä kuse yhteiseen poteroon. Kaikki kauriit ymmärsivät äskeisen, miten on muiden laita? Sanokaapa suoraan, moniko on oikeasti yrittänyt jotain muuta kuin painostusta, jankutusta, kiristystä, vertailua toisiin miehiin, juonittelua, taktikointia, maanittelua tai muuta näihin rinnastettavaa alkeellista keinoa? Onko kauris tyhmä? No ei. Minä itse näen tämmöisten kommervenkkien läpi helposti ja loukkaannun sekä saamastani negatiivisesta palautteesta että siitä kun minua pidetään tyhmänä. Parisuhteessa on kauriin mielestä kaksi osapuolta, monien naisten mielestä vain yksi. Lopulta kumpikin häviää, jos ei nähdä vähän vaivaa ja tehdä työtä suhteen eteen. Kauris huomaa kyllä, jos häntä käytetään vain jonain tunteiden tankkausasemana, muttei anneta mitään takaisin. Tasapuolinen, luotettava ja tunneturvallinen ympäristö on siis luotava itse, jos haluaa nähdä tunteita. Joiltakin onnistuu kuin itsestään, joiltakin ei millään. Onneksi kauris haistaa myös vilpittömän yrityksen.
Kliseenä..veit kyl sanat suustani.Ite joulupäivän kauris(mies).Kaksi avoliittoa tuloksena kolme lasta 16-14 ja 4,5v.Ja kaikki maksan.
Rakastan kyl loppujenlopuksi tota nuorimmaisen äitiä,jotenkin yhteen yrittäsin..vittumainen vaaka se on,neuvoja.Ehkä hälläkin ois sama tunne..
Ite kyl käyny aidan toisella puolella.Pelkään jos torjuu..vaik itse tuo tykö..et joo,mitä tehtykkin eron jälkeen.
Summarum..kaurismies rakastaa kauneutta:),vilpittömästi! - kauris_kauris
cauris kirjoitti:
Itse olen kaurisnainen ja olen joskus jopa miettinyt, kaipaisiko mieheni minulta enemmän r-sanaa.
Olen sanonut hänelle, että en osaa aina pukea tunteitani sanoiksi, teen sen teoilla ja juuri esim. tällä halailulla ja koskettelulla. Hän kyllä tietää sen.
Hän on enemmän rakkaus-sanan käyttäjä meillä. Mutta hän tietää, että rakastan häntä.
Joten siitäpä hyvinkin on minun mielestäni kyse.:)Puit sanani.Itse mies kauris miulla.
Niin se menee,itsekkin kauris naikkonen(marraskuun),rakas taas joulukuun loppuvuotta.Se helittelee ja koskettelee ohimenennen arkijutuissa,ite en osaa sitä taitoa.Sit suurinpiirtein vedän sen sänkyyn jos lapset on ulkona..
Se on hölmönä..eikö illalla?Nytkö heti..joo!
Saan nimittäin niskahierontaa ja hiustenkampausta sit illalla:=)
Ny lähen yövuorosta herätteleen sitä.P).Ehkä turha toivo,nukkuu se.
- kaurismies¤
kauris osoittaa ostamalla jotain arvokasta, esim. koruja. Yleensä sekin tukitaan väärin, lahjomisena, pettämisenä yms. Kuitenkin kauris tekee sen todella sydämmestään. Neuvoisin arvostamaan, sillä muuten olet menettänyt jotain korvaamattoman arvokasta joka ei enää palaa.
- mies-sarvinen
osoitan ihastukseni yleensä koruin. Mut se on todella harvinaista, et ihastun niin.
- Kaaris-mies
Itselläni on vaikea käyttää "r****taa" sanaa, mielummin osoitan tunteeni halailulla, viemällä härkä-Naiseni ulos hyvälle lounaalle tai vastaavanlaisilla teoilla.
- neitsyt........
Olen neitsyt-nainen, ja jo kolams kauris "kierroksessa".
Joskus todellakin ajattelen, että ei paras kumppani meille "syvällisille" neitsyille, eli ei myöskään teille syvällisille skorpioneille.
Mutta kauris-mies on yleensä fiksu, viisas - ja intohimoinen. Pahimmillaan aivan v-mäinen ihminen. Ehkäpä juuri fiksutensa vuoksi. Panttaa omia tunteitaan ja edellyyttää muilta täydellistä "fiksuutta" - mitä se sitten onkaan... - fisuskorski
Minä olen ollut kaurismieheni kanssa kohta 2 vuotta ja ei se kyllä ole kylmä koskaan ollut. Joulukuun lopulla syntynyt ja vienyt tämän kalan jalat alta mennen tullen. Ihan aluksi tapailuvaiheessa oli tosi ujo ja varovainen, mutta siinä kuukauden seurustelun jälkeen jo toitotti rakkauttaan avoimesti. Ja kyljessä kiehnää enemmän kuin minä ja pusuja jakaa monta kertaa päivässä ja aina koskee kun kävelee ohi.
Mä luulen, että horoskoopin mukaan voi yleistää mitään. Seksi on ilmaista, hauskaa ja jollei nainen ole aivan tyhmä, tajuaa hän kahden tunnin seisokin liittyvän jotenkin rakkauteen. Toinen hyvä konsti on ostaa jotain kallista, vaikka talo. Taas vain tyhmä ei tajua, ettei pihiksi syntynyt ihminen tee kalliita ostoksia muuten kuin rakkaudesta muijaan ja mukuloihin. Muuten hänelle riittäisi vaikka parakki. Tunteeko kauris mitään? Enemmän kuin pystyt kuvittelemaankaan. Niin paljon, että kaikki tunteet kerääntyvät yhdeksi möykyksi, joka ei mahdu suusta ulos, ei edes kännissä. Onko sillä sydäntä? Luultavasti suuri, pehmeä ja helposti haavoittuva. Se pitää piilottaa, ettei kukaan ilkeä ihminen riko sitä kuin kaupan eteen unohdettua pyörää. Pystytkö sinä säälimään rikottua pyörää? Kauris pystyy, vaikkei se ole edes oma. Hän säälii myös naapurista purettua kaunista taloa, koska se oli kaunis ja hyvin tehty, vaikka jos kysyt, saat vastaukseksi:"Siitä olis voinu ihan kohtuuhinnalla saada vielä asuttavan ja tonttiki on hyvällä paikalla, nii et olis siit ainaki omansa pois saanu, ellei peräti voittoo, mut grynderithän täällä määrää, ei järki." Pelastaisitko kauriisi palavasta talosta? Hän pelastaisi sinut, lapset, koiran, sinun perintöposliinisi, sinun ylioppilaskuvasi (olit nuorena tosi nätti), sinun vaatteesi (mun muijahan ei pakkasessa palele), lasten vaatteet samasta syystä, uuden taulutelkkarin (kuukauden palkka sentään), työkalupakin (ehkä tän voi vielä korjata) ja saisi siinä sivussa elinikäisen keuhkovamman tai kuolisi pois liekkien nielemänä, jollet sinä tajua ajoissa häntä pysäyttää. Sano vaikka jotain hyvästä vakuutuksesta, se tehoaa. Ja kaikkihan on vakuutettu luultavasti kahteen kertaan. Jos jäät auton alle, hän luultavasti antaa sinulle tekohengitystä vielä siinä vaiheessa, kun lääkäri toteaa:"Potilas on kyllä kuollut heti törmäyksessä, voitte jo lopettaa. Ihan totta, hän on kuollut, lopettakaa nyt." Jos kuitenkin haluat suuria eleitä ja tyhjiä sanoja, hanki Italiankauris. Kun jätät kauriin, hän ei itke vaikka kuinka ilkeästi sanoisit, mutta jos jätät nettikameran auki, voit läppäristä nähdä jotain todella kammottavaa: Iso, tunteeton mies murtuu täysin ja vollottaa enemmän kuin sinä ikinä hänen takiansa, luultavasti vielä hajottaa huonekaluja, tosin vain niitä surkeita huonokuntoisia, joista hän ei muutenkaan tykännyt, mutta ajatushan on tärkein. Kuin ihmeen kaupalla yksikään tuolinkappale ei osu hänen rakkaaseen tietokoneeseensa eikä mamman purnukoihin, mutta sinun vanhempiesi antamalle mauttomalle maljakolle käy ikävä vahinko. Jos nyt soitat ja ehdotat uutta alkua, hän luultavasti ainakin yrittää vastata täysin luonnollisella, ehkä vähän loukkaantuneella, mutta ilahtuneella äänellä ottavansa sinut takaisin, mutta vaan tän kerran. Kun seuraavana päivänä tulet kotiin, on pöydällä ehjä maljakkohirvitys, pihassa huonekaluliikkeen auto ja kauriisi selittää täysin pokkana kyllästyneensä vanhoihin huonekaluihin. Uudet ovat täsmälleen sellaiset, joita katsoit kaupassa pari kuukautta sitten. Muuten olen sitä mieltä, etteivät naiset ikinä ole oikeasti olleet kiinnostuneita minun tunteistani, vaan omien tunteidensa tutkiskelusta minun kauttani. Niinpä tunteitani on järjestelmällisesti väärinkäytetty, väärintulkittu, väärinanalysoitu ja väärintuomittu. Kauris ei ole tyhmä ja tajuaa kyllä, jos häntä ollaan sotkemassa johonkin naiselliseen peliin, jota ei voi eikä saa voittaa. Naisellinen "Mä ja mun napa-show" on toinen leikki, jonka kauris hoksaa hetkessä. Kumpikaan ei rohkaise ilmaisemaan todellisia tunteita, joten annetaan toiselle mahdollisimman vähän ammuksia ja pidetään pää matalana. Jollei kauriilla olisi tunteita, voisi hän tietysti esittää mitä tunnetta tahansa aina kun tarvitaan ja ongelmaa ei olisi. Oliko kaurismaisen perusteellinen ja analyyttinen vastaus? Kaurishuumoria loppukevennykseksi: Mitä saadaan, kun kasataan tuhansia ja tuhansia kauriita päällekkäin? Kaurismäki. Miksi kauriit juhlivat äitienpäivää viikon myöhemmin kuin muut ihmiset? Äitienpäiväkakkuja saa kaksi yhden hinnalla ja Tiimarissa on ruusukortit kymmenen kappaletta eurolla.
- SkopuN
Sykähdyttävää...muuta en pysty nyt just sanomaan.
Sanattomaksi menin...ihanaa.. - kirjoittelin vaan
Vastaus tulee vanhaan viestiin, mutta ehkä sinä tai kauriit olette linjoilla vielä.
En ole itse kauris nainen, mutta muutama exäni on mieskauriita. Kirjoitat hieman ylimielisesti ja annat ymmärtää, että kukaan ei ymmärrä kaurista. Ehkä voisit miettiä, mikä on se vastine, minkä kauris saa tuollaisella purkauksella aikaan.
Sanot kauriiden arvostavan kumppaniaan. Mutta kuitenkin sanot kauriiden kumppanien olevan helposti nalkuttajia, tunteita hyväksikäyttäviä ja kyvyttömiä ymmärtämään toista. Näätkö kenties omat ominaisuuteesi naisessa, jota kuvasit?
Et voi olettaa, että nainen joka on kanssasi, olisi paha. Jos se on paha, niin miksi olisit hänen kanssaan. Ajattelemalla toisesta huonoa ei voi saada suhdetta toimimaan. Toinen ei jaksa olla likasanko, johon kaadetaan ajatuskuonat. Se toinen hakee rakkautta ja ymmärrystä yms. kauriilta. Siis sitä, mitä kauriskin tahtoo saada. Parannuskeino onkin mitä helpoin siis: anna sitä mitä haluat saada. Eli relax ja nauttia yhdessä olosta eikä maalata piruja seinille. Ei pidä myöskään koskaan rinnastaa yhtä naista muihin naisiin.
- onanoimalla peilin edes-
-sä itseään ihaillen osoittaa KA(U)RI(S) mies syvimmät tunteensa
- SkopuN
Vähäpuheinen tai ei, sängyssä mitää sanoja tarvita..Minä hoidan puhumisen jos ei toinen osaa tai halua puhua.
Minä kyselen jos haluan vastauksia, en odota että toinen avautuu.
Jos kulta ei ota minusta kii niin minä otan hänestä enkä päästä irti ennen kun vastahali tulee.
Kaupassa pussailen vaikka toinen ei tykkää, mutta kun minä tykkään.
Ei rakkautta ja hellyyttä tule piilottaa.
Rakas pitää työstään ja tekee sen tunnollisesti, siis tuo rahaa kotiin. Annan hänelle työrauhan, mutta vapaalla opetan häntä näyttämään tunteensa.
Hyvin menny tähän asti 1vuosi ja n4kk tunnettu.
Aina un näen kultani niin tunnen perhosia vatsassani ja kun en näe kultaani ikävöin häntä..- -Skorpionitar-
toki kyselen enkä vain "odota että hän avautuu" mutta ongelma on se kun kysymyksiin ei vastata...hän vain suuttuu ja sanoo että taasko tuota tenttausta...ja eihän se meilläkään alussa ihan tällaista ollut mutta ajan myötä suhde on mennyt vain kokoajan riitaisammaksi...me on kohta kymmenen vuotta sodittu ja olen jo antanut periksi sen suhteen etten enää kysele hänen tunteitaan...eikä hän niistä edelleenkään puhu...näyttäköön jos on näyttääkseen...jos on edes mitään näytettävää...
Ihmettelen myös sitä miksi kauris on jatkuvasti pahantuulinen...minulle tulee sellainen olo että olen joku hemmetin sylkykuppi johon tullaan aina työpäivän jälkeen purkamaan patoutunutta vihaa...hän ei osaa puhua vaan huutaa kokoajan...jotenkin alkaa tuntua että loppu häämöttää tälle sodalle...
- Jousimiesnainen!
Tuttua on. Pääsin kuitenkin exästä eroon.
- JOUSIMIESNAINEN2
Ihmettelen myös sitä miksi kauris on jatkuvasti pahantuulinen...minulle tulee sellainen olo että olen joku hemmetin sylkykuppi johon tullaan aina työpäivän jälkeen purkamaan patoutunutta vihaa...hän ei osaa puhua vaan huutaa kokoajan...jotenkin alkaa tuntua että loppu häämöttää tälle sodalle...
Naurattaa niiin tovin.. tuo on JUST sitä, miltä musta usein tuntuu .... ja on se NIIN väärin.. t. jousimiesnainen
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 783168
Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä
Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html2001962Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!
Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2251821Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."
Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp271518Ootko muuten vieläkään hiffannut
Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek1661375Miten nyt sanoisin
tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei881365- 521089
- 971008
- 55834
- 59830