millä windows ja käyttikset tietokoneille tehdään?
joko flash alkaa oleen kuollut?
joko flash alkaa oleen kuollut?
Millä windows on tehty?
onko flash kuollu?
661799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
C /C:lää ja konekielellä.
Flash muisti elää voi hyvin...
Noiden sen päällä kunnolla toimivien kielten merkitys kasvaa jatkuvasti tulevaisuudessa.
Tuottava esim. se C# niin kannattaa käyttää sitä.
Eli kaiken perusta on toi C (eri päätteillä)? ja muut on niinkuin johdannais kieliä?
Käyttöjärjestelmät tehdään monilla kielillä nykyään mutta peruskomponentit on käytännössä aina C:tä, käyttöjärjestelmästä riippumatta. Tuon mainosmiehen höpötykset C#:sta voit jättää omaan arvoonsa, se tuntuu olevan ohjelmistojen tekniikasta pihalla kuin lumiukko.
Winukkaahan tehään c :lla noin käytännössä ja palikoita ytimen päälle sitten c#:lla.
Meinaakko tosissasi, että pihalla oleminen tarkoittaa semmoisten ohjelmien tekemistä mitä asiakkaat haluavat? Onhan noita kavereita sitten jotka vääntävät softat toimimaan ties millä alustalla ja asiakasta ei pahemmin kiinnosta kun ajavat kuitenkin sillä yhellä jolle se on tilattukin.
"Winukkaahan tehään c :lla noin käytännössä ja palikoita ytimen päälle sitten c#:lla."
Wareksin Windowsin sorsat, ei ihan laillista mutta olin utelias. C:tä oli. Kyllä ne peruskomponentit on ihan joka käyttiksessä C:tä. Sovelluksia käyttöjärjestelmän yhteyteen sitten tehdään muillakin kielillä. Microsoft käyttää C :aa ja C#:a mutta muun merkkisissä käyttöjärjestelmissä on näiden lisäksi käytetty esimerkiksi Pythonia.
"Meinaakko tosissasi, että pihalla oleminen tarkoittaa semmoisten ohjelmien tekemistä mitä asiakkaat haluavat?"
Pihalla oleminen on sitä, että ei ymmärrä eri kielistä, arkkitehtuureista ja IT-maailman menosta mitään, mainostaa joka vitun välissä jotain .NET:iä ja C#:a ihan kuin koko elämä pyöris sen ympärillä ja sitten lauotaan vielä jotain älyttömyyksiä Windows -merkkisten käyttöjärjestelmien binääriyhteensopivuuden erinomaisuudesta.
Nykypäivänä ihmisten käyttämät massajakelusoftat alkaa olla multiplatformia ja fiksut asiakkaatkin tilaa tälläistä jotka ei ole lyhytnäköisiä. Olet pihalla kun mainostat jotain paskatekniikkaa joka tilanteeseen vaikka se ei siihen kunnolla kävisi.
Semmoista ne meidän asiakkaat toivoo. Ei puhettakaan, että Linukkaan laitettaisiin noita softia. No, totta puhuen pieni vähemmistö kyselee niitä Linukalle aina joskus, mutta Winnille ottaminen ei ole ollut kertaakaan mikään este kun hommaa on lähetty tekemään ihan tosissaan.
Ymmärrän meinaan sen, miten asiakkaat haluavat noita ihan oikeissa kaupallisissa toimituksissa. Montakos asennusta olet tehnyt alkuvuonna, asiakkaille jotka maksavat hommista?
Ei kannata maksaa semmosesta mitä ei tartte, eli just siitä multiplatasta. Kunhan Winukassa toimii niin asia on kunnossa.
"Semmoista ne meidän asiakkaat toivoo."
Tyhmiä asiakkaita.
"Montakos asennusta olet tehnyt alkuvuonna, asiakkaille jotka maksavat hommista?"
Viime viikolla piti hoitaa maksavalle asiakkaalle mutta siirtyi tähän viikkoon. Softassa ei kyselty mitään alustaa joten pieraisin sen sitten PHP:llä kun tuntui sopivan hommaan. Oikea työkalu oikeaan hommaan, eikä hakata niitä nauloja sahalla niinkuin sinä yrität joka vitun välissä täällä suositella. "Ohjelmoinnin opetteluun C#" jne. tasoiset idioottikommentit.
"Kunhan Winukassa toimii niin asia on kunnossa."
Niin, siihen saakka kunnes olisi tarve vaihtaa merkkiä ja paskasofta ei toimi. Tietenkään sitten ei ole väliä jos on suunniteltu seuraavalle kymmenelle vuodelle käytettävän saman firman käyttistä.
...nimittelyn määrästä. Oikealla ammattilaisella kun on harvemmin tarve nimitellä toisia ja kutsua jotain tiettyä ratkaisua sonnaksi.
Vai että se on nyt sitten asiakkaiden tyhmyyttä kun haluavat softaa joka toimii tietyllä alustalla hyvin ja testatusti? Heh heh. Mitäs ne sinnun asiakkaasi tekevätkään jos kaikilla alustoilla toimivat systeemisi eivät jostain syystä sitten pelitäkään alustalla x syystä tai toisesta? Kaivavat sinut käsiisi korjaamaan niitä jos sattuvat saamaan?
Yleensä ihan oikeissa firmoissa on vakioitua alustaa jolla ajetaan sitten todella pitkään. Jos alusta vaihtuu, niin se vanha vakioitu jää rinnalle siksi aikaa kun vanhaa softaa on ajossa. Eikä noita vaihdeta ihan helpolla.
"...nimittelyn määrästä. Oikealla ammattilaisella kun on harvemmin tarve nimitellä toisia ja kutsua jotain tiettyä ratkaisua sonnaksi."
Oikealla ammattilaisella ei ole tarve markkinoida yhtä työkalua joka-asiaan, ellei sitten ole markkinointiosaston puolella työkalun valmistajan firmassa. Tarkoitukseen kelpaamattoman ohjelmointikielen/työkalun suosimista voi ihan hyvin haukkua. Mitään mainospellejä ei kaivata asialliseen keskusteluun.
"Kaivavat sinut käsiisi korjaamaan niitä jos sattuvat saamaan?"
Minut tai jonkun muun. Sorsat tulee mukaan ja homma on parin minuutin säätö ja siitä saa rahaa. Kyllähän tähänkin tulee alustakohtaisuutta helposti hakemistopolkujen takia, ja PHP on elävä kieli, että vuosien päästä saattaa tulla muutostarvetta mutta eipähän tarvitse kirjoittaa koko softaa uudestaan parin minuutin homman takia.
"Yleensä ihan oikeissa firmoissa on vakioitua alustaa jolla ajetaan sitten todella pitkään."
Mikä sitten on "todella pitkään" ? Eihän edes Win32:stakaan ole edes ollut kuin vasta 14v.
"Jos alusta vaihtuu, niin se vanha vakioitu jää rinnalle siksi aikaa kun vanhaa softaa on ajossa."
Alustathan vaihtuu tavallaan vähän väliä. Eihän pitkäikäisille käyttöjärjestelmille joka nyt on oikeasti sellainen varmasti vakaa alusta, ole elinkaarta enempää odotettavissa kuin 10v ja voi olla vähemmänkin. Alustan vaihtuvuus on sitten käytännössä helposti noin 6v välein. Softan elinkaareksi jos heittäisi vaikka 30v niin softan pitäisi kestää mahdollisesti sellaiset viisi siirrosta uuteen alustaan.
Vai ehdotatko kenties jotain niin typerää, että tehdään 5 kertaa se softa uudestaan tai että pitäisi ajaa noin vanhaa systeemiä rinnalla jollain ihmevirityksellä?
Et taija tuntea työkaluja joista puhun jos meinaat ettei niillä voi tehdä softaa.
Pari minuuttiako meinasit laskuttaa asiakkaalta tommosesta säädöstä? Ammattimainen softanteko vaatii kyllä testausta, dokumentointia ja muutakin.
Lisäksi ammattimaiset softaihmiset eivät yleensä jakele tuotteensa lähdekoodeja ihan noin vain. Open soursea on olemassa, mutta eipä ihan kamalasti vaikka nyt noissa taloushallinnan systeemeissä.
Tylsältähän ne varmaan kuulostaa kun tehään oikeita hommia eikä vaikka pelkkiä veppisivuja.
Pitkään on niin kauan kun pisnes tarttee. Pidempään kuin vaikka joku linukka on ollut edes olemassa.
"Pari minuuttiako meinasit laskuttaa asiakkaalta tommosesta säädöstä?"
Se nyt on se urakka mitä koodin parissa äheltää. Siinä menee sitten vähän lisää aikaa kun testaa että hommat toimii mutta noin pääpiirteissään, ei softan muokkaus tai uudelleen kääntäminen ole iso urakka.
"Lisäksi ammattimaiset softaihmiset eivät yleensä jakele tuotteensa lähdekoodeja ihan noin vain."
Juurikin jakelee. Toki bisnestä tehdessä voi sopia ehtoihin, että ylläpito hommat koodin parissa on mun/meidän jne. hommia ellei ole jostain syystä estynyt. Nykypäivänähän tuota koodiin käsiksi pääsyä jo vaaditaan. Ihan sattumaltako joku Microsoft nykyään näyttelee Windowsin lähdekoodia suurimmille asiakkaille ja valtioille..
Ammattimaiseen softan tekoon kuuluu se, että lähdekoodi kuuluu tuotteeseen mukaan. Se on kuin ostamaansa taloon saisi pohjapiirrustukset. Rakennuksilla tähän on lakejakin ja ohjelmistoille vastaavia lainsäädöntöjä jo hierotaan. Kyllä ne potilasrekisterihölmöilyt ja yhteensopimattomat järjestelmät julkishallinnossa on jo vähän opettanut jotain, että tuollaisia asioita aletaan vaatia.
Jos lähdekoodia pihdataan niin se lähinnä kertoo siitä, että se on niin järkyttävää paskaa että sitä ei uskalleta näyttää. Toki sitten jossain massajakeluohjelmistossa jossa on kehitetty vähän tekniikkaa ja halutaan suojata se että selviää patentoinnin hankaluudelta tai muuta vastaavaa niin homma toki järkevää. Räätälöidyissä ohjelmistoissa se kertoo lähinnä paskasta ohjelmasta. Tarjoaa sitten vaikka pilviratkaisua jos ei uskalla sorsaa näyttää.
"Tylsältähän ne varmaan kuulostaa kun tehään oikeita hommia eikä vaikka pelkkiä veppisivuja."
Ja ihan kuin PHP:llä tehtäisiin vain veppisivuja. WWW on nykyään sovellusalusta.
Varmaan laskuttaisit tommosesta tunnin tai pari? Halvalla menee ja sitten ihmetellään kun porukalle ei ole varaa maksaa kunnon liksoja.
Jaa että jaellaan noita sorsia? Mistäs saan Passelin ja Photoshopin sorsat? Ohan noita esimerkkejä noistakin softista joissa sorsaa tulee mukana, mutta oikeet pisnekset tehään enempi ihan muuten. Noi sorsattomat softat ovat muuten aika suosittuja.
Jos viihdesoftasta puhutaan, niin ei taida esim. peleissäkään tulla juuri koskaan sorsaa mukana ellei puhuta jostain vanhasta kaurasta.
Ohan se veppiselain sovellusalusta. Ite teen semmosia ratkaisuja joita tommosilla systeemeillä ei voi tehdä. Selaimilla siis.
"Jaa että jaellaan noita sorsia? Mistäs saan Passelin ja Photoshopin sorsat?"
Idiootti! Luitko yhtään mitä kirjoitin? Ne on massajakelusoftaa! Minä puhuin räätälöidyistä ohjelmistoista kuten esimeriksi tuotannonohjaus järjestelmistä, WWW-sivustoista ja muusta vastaavista ohjelmistoista. Mutta kyllä joihinkin suljettuihin massajakeluohjelmistoihin sorsia jaetaan. Kuten esimerkiksi Microsoftin käyttöjärjestelmät joita on otettu käyttöön lentotukialuksissa ja vastaavat ratkaisut. Kyllä ne sorsat todellakin saa mukaan (ja joku on vuotanut niitä kun minäkin uteliaisuuttani wareksin).
"Jos viihdesoftasta puhutaan, niin ei taida esim. peleissäkään tulla juuri koskaan sorsaa mukana ellei puhuta jostain vanhasta kaurasta."
Pelit on edelleen massajakelusoftaa ja Suurin osa tehdyistä ohjelmistoista on räätälöityjä ohjelmistoja. Peleissä kyllä on ollut suuntausta lähdekoodin avaamiseen ollut jo jonkin aikaa, ja jos ostat vaikka pelienginen pelin tekoa varten niin ihan satavarmasti tulee sorsat mukana.
Nykyäänhän peliengineitä on saatavilla yleensä tuplalisensoinnilla. GPL lisenssillä saa ilmaiseksi joka sitten pakottaisi pelinkin koodin avaamiseen mutta pisnestä tehdään niin, että jos pelin lähdekoodi halutaan sulkea niin ostetaan lisenssi suljettuun toteutukseen.
Tietokoneilla pelaaminen sitten on vahvasti siirtymässä selainpohjaiseksi ja isomman budjetin pelit siirtyy konsoleille. Koska tietokoneiden alustat alkaa olla heterogeenisempiä niin on odotettavissa parin vuoden päästä indie pelien yleistymistä lähdekoodeineen, etenkin kun niitä peliengineitäkin saa ilmaiseksi. Itseasiassa, nykyään on jo paljon tälläisiä pelejä.
Sellaisten pelien kysyntäkin on oletettavasti muutenkin kasvussa joihin saa lähdekoodit, koska peliharrastajat nykyään kiroaa sitä kuinka vanhoja pelejä on vaikea saada toimimaan. Ja uusia binääreitä saa mistään kun ei ole lähdekoodeja.
Yhdelle taholle räätälöidyssä softassa sorsan pihtaamisen tärkein syy taitaa olla vanha kunnon vendor lock-in. Kun sorsat on softatoimittajalla niin asiakkaan on usein mahdoton muuttaa tai laajentaa systeemiä ilman alkuperäistä softatoimittajaa, joten kassavirta softatoimittajalle on lähes varma. Ainoat tavat irrottautua 'niskalenkistä' lienevät tehdä koko sydeemi uusiksi (kallista) tai yrittää neuvotella sorsat myös asiakkaalle (kallista, jos softafirma haluaa jatkaa rahastuslinjaa).
Meinaan kun nimittelet noin kovasti? Toivottavasti hermo pitää paremmin asiakkaiden kanssa. :)
Meillä saa tietenkin noihin räätälöityihin softiin sorsat mukaan, mutta se maksaa aika reilusti lisää eikä aika moni halua niitä ostaa juuri sen vuoksi. Tämähän se on se softapisneksen kulmakivi, että osataan hinnoitella oikein. Sehän se onkin oikein, että asiakas saa sorsattoman paketin hyvin halvalla ja ostaa useimmiten sen kun se riittää heille. Jos sorsaa haluaa, niin sitten se tietää lisää rahaa. Silti muuten tehdään tällä .NET:llä paljon halvemmalla softa sorsat kuin joku tarjoaa vastaavaa jollain heikommalla välineellä tehtynä.
Peleissä on ollut suuntausta avata lähdekoodia sieltä vanhemman tekniikan päästä. Uusissa softissa ja vaikka nyt konsolipeleissä semmosia sorsia ei paljoa mietitä.
Saahan ne sorsat antaa ilmattekskin, mutta siinä ei firmalla mene sitten niin kovin hyvin jos niin tekee.
"Sehän se onkin oikein, että asiakas saa sorsattoman paketin hyvin halvalla ja ostaa useimmiten sen kun se riittää heille. Jos sorsaa haluaa, niin sitten se tietää lisää rahaa."
Sama duuni molemmissa, mutta hyvin halpa ja toinen hyvin kallis. Miksi? Jos suljettu sorsa on niin sairaan halpa niin miten firmasi pysyy pystyssä?
"Silti muuten tehdään tällä .NET:llä paljon halvemmalla softa sorsat kuin joku tarjoaa vastaavaa jollain heikommalla välineellä tehtynä."
Universaali Faktako?
"Saahan ne sorsat antaa ilmattekskin, mutta siinä ei firmalla mene sitten niin kovin hyvin jos niin tekee."
Miten teillä sitten voi mennä niin loistavasti kun suurin osa ottaa sen 'hyvin halvan' paketin?
>"Silti muuten tehdään tällä .NET:llä paljon halvemmalla softa sorsat kuin joku tarjoaa vastaavaa jollain heikommalla välineellä tehtynä."
"Universaali Faktako?"
Taitaa kyllä .NET:n "halpuus" tulla siitä, että ohjelmoivat sillä enemmän joten se on heille tutumpi. Tuo .NET mainostaja jättää hienosti kertomatta sen, että kyllä ne käyttöliittymät saa piirrettyä C :lla ja Javalla ohjelmoidessakin.
Kun sorsa on suljettu, asiakas tilaa myös muutokset meitä. Tosin yleensä se menee niin, että vaikka ostavat sorsatkin, niin jatko ostetaan meiltä. Kun sorsaa ei anneta asiakkaalle, asiakkaasta tuntuu siltä, että ostaminen lisää vaihtoehtoja.
Halpa paketti muuten on tosiaan yksikön halvempi kuin kilpailijan tuote, mutta tolla .NET:llä tehtynä se vie kolme yksikköä vähemmän työaikaa, sen tekeminen. Siksi homma on paljon kannattavampaa kuin muilla.
"Kun sorsaa ei anneta asiakkaalle, asiakkaasta tuntuu siltä, että ostaminen lisää vaihtoehtoja."
Ei vain tunnu vaan tosiaan lisää - voi vapaasti vaihtaa toimittajaa. Mutta tuskin kannattaa maksaa koska löytyy softatoimittajia, joiden tapa on antaa aina sorsat mukaan.
"Halpa paketti muuten on tosiaan yksikön halvempi kuin kilpailijan tuote, mutta tolla .NET:llä tehtynä se vie kolme yksikköä vähemmän työaikaa, sen tekeminen."
(Vain yksi kilpailija?) Mihin systeemiin vertaat .nettiä? Oletko oikeasti testannut ja miten, meinaan että on aika vaikea poistaa vääristävät tekijät - tottumus, kokemus, ennakkoluulot jne...
Aina löytyy niitä toimittajia jotka antavat sorsaa mukaan, mutta ovat ainakin meidän hommissa niin paljon kalliimpia, että yleensä asiakkaat eivät ole kiinnostuneet niistä.
Ohan noita kilpailijoita. Esmes nyt tohon c :n päällä toimivaan ratkaisuun verrattaessa on aika kivasti tietoa kilpailijan entisiltä työntekijöiltäkin. Sitten taas kun on saanut nähä kilpailijoidenkin tekemiä tarjouksia niin hintaerot ovat aika selviä meidän hyväksi.
Muilla kun tuppaa menemään liikaa aikaa säätämiseen eikä pelkästään toiminnallisuuden tekemiseen.
käyttiksiä monellakin kielellä eikä pelkästään C tai C , noitten kielien käyttämiseen painaa enempi historialliset syyt kun mikään muu.... kysehän on kirjastoista.
Windowsin koodi on myös Pascal-yhteensopivaa ainakin API-kutsujen osalta. Mikä sekin lienee historiallinen jäänne. C-kielestäkin on useita versioita. Borlandin C:llä tehty koodi ei välttämättä käänny Microsoftin C-kääntäjällä jne.
Kuitenkin sanoisin, ettei käyttöjärjestelmän ohjelmointiin sovellu mikä tahansa kieli.
Nopeimmat käyttikset tehdään tietysti assembly-kielellä. Windowsissa assemblyllä on tehty vain joitain laiteajureita. Käyttöjärjestelmän ohjelmointiin tarvitaan hyvin laitetason ohjelmointiin sopiva ja nopeasti suoritettava kieli. Jokin käyttöliittymä voidaan sitten tehdä siihen sopivalla kielellä, vaikka tulkittavalla C#:lla tai Visual Basicilla.
C:ssä on tosiaankin hyvänä puolena, että heti kun on saatu jonkinlainen kääntäjä aikaiseksi, joka kääntää C:n syntaksin koneen binääriksi voi sanoa koneen olevan laitetasolla ohjelmoitav´ssa. Sillä pääsee käsiksi portteihin ja osoitteisiin ihan bittitasolla. Lisäksi on käytettävissä suuri joukko kirjastoja ja valmiita ohjelmia.
Useinhan tuo C-kääntäjä tehdään siten, että ensin tehdään hyvin alkeellinen C-kääntäjä, joka vain kääntää syntaksin binääriksi ilman mitään optimointeja. Sitten sillä alkeellisella C-kääntäjällä tehdään varsinainen kääntäjä optimoijineen ym. hienouksineen. Ja kun on C-kääntäjä käytettävissä, on helppo tehdä koneelle Unix käyttöjärjestelmä, joka on kirjoitettu C:llä. Tarvitaan vain hieman laiterajapintojen viilausta.
C on tosi hyvä kieli tommoseen. Suurinta osaa softahommissa tehtävistä ohjemista ei vaan tehä nykyisin laiteläheisesti. Sulautettujenkin puolella alkaa olla ihan hyvin ratkasuja joissa voidaan tehdä homma ihan hyvin jollain .NET:llä tai Javalla eikä se ole mikään ongelma.
Nykyään ohjelmointi on paljon sitä, että tehdään joku ratkasu johonkin eikä teho ole este koska raudan saa päivitettyä todella paljon tehokkaammaksi jo parin työpäivän hinnalla. Pikkukuluja jossain vähänkin suuremmassa hommassa.
"C-kielestäkin on useita versioita. Borlandin C:llä tehty koodi ei välttämättä käänny Microsoftin C-kääntäjällä jne."
Väärin. C-kielestä ei ole eri versiota. Kääntäjissä kyllä voi olla bugeja tai omia ominaisuuksia joilla saa tehtyä koodia yhteensopimattomaksi.
"Nykyään ohjelmointi on paljon sitä, että tehdään joku ratkasu johonkin eikä teho ole este koska raudan saa päivitettyä todella paljon tehokkaammaksi jo parin työpäivän hinnalla."
Massajakelusoftassa tämä ei kuitenkaan päde. Viimeisimmässä Tietokone -lehdessä oli esimerkiksi artikeli siitä mihin kannettavan tietokoneen akku kuluu ja kuorma siinä koneella kyllä todellakin syö paljon akkua.
Itseasiassa, jos softa on optimoitu suorituskyvyltään riittävän nopeaksi ja se minimissään toimii sopivissa muistivaatimuksissa (esim. 300MHz prosessori ja 64Mt muistiavaruus kokonaisuudessaan kirjastoineen) niin tästä eteenpäin paras mittari hyötysuhteelle on energiankulutus. Optimoidessa kun joutuu aina valitsemaan muistinkulutuksen ja kellojaksojen välillä niin tähtäämällä energiankulutuksen minimointiin saadaan parasta laatua tältä osin.
Kannattaa muistaa myös se, että tietokoneet ei juurikaan enää nopeudu nykyaikana. Jos ongelmaa ei voi ratkoa kuin sarjallisesti niin 2GHz prosessoreista ei oikein löydy mitään mikä vastaisi 20GHz versioita näistä, että saa 10x nopeammaksi.
Laitteistonläheisten juttujen lisäksi C on paras kieli kirjastojen ohjelmointiin. Niitä C kielisiä kirjastoja kun voi kutsua mistä vain, matalalla tasolla koodin suoritusajasta menee suurin osa kellojaksoista ja tarvittaessa voi sitä rautaakin käskyttää vaivattomammin.
Tossa .NET:ssä kun on niin hyvät kirjastot jo valmiiksi, että sitä voi keskittyä tuottavaan työhön sen sijaan, että koodailisi kirjastoja.
Aina sitä voi ajatella kauniisti, että softa toimisi siinä koneessa jossa on 64 megaa rammia, mutta käytännössä homma menee niin, että yli viisi vuotta vanhojen koneiden omistajat ostavat softaa äärimmäisen harvoin ja kymmenen vuotta vanhojen masiinoiden käyttäjät eivät osta käytännössä koskaan. Silloin niille ei kannata mitään tehdäkään. Ei sitä massajakelusoftaakaan. Ei tämä ole mitään hyväntekeväisyyttä.
Ilmaissoftien tekijät ovat asia erikseen. Nehän tekevät harrastajille jotka piiskaavat viimeisiä irti niistä koneista jotka eivät kelpaa enää muille.
Noi ominaisuudet just tekee sen, että kääntäminen toisella voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sinänsähän olet oikeassa, että esmes syntaksi on aikasta samaa, mutta tiijän semmosenkin C:n yhdelle koneelle missä ainoa tietotyyppi on unsigned char ja structejakaan ei ole olemassa.
Periaatteessa semmoselle vois kääntää minkä tahansa softan jos muisti riittäisi kohdelaitteessa, mutta käytännössä taitaa olla niin, että vaikka nyt pelkästään structien puuttuminen voi johtaa siihen, että koodia olisi melkein mahdotonta saada toimimaan ilman äärimmäisen raskaita muutoksia. Puhumattakaan siitä, että muut tietotyypit ovat nekin pikkasen hankalia tehä.
"Aina sitä voi ajatella kauniisti, että softa toimisi siinä koneessa jossa on 64 megaa rammia, mutta käytännössä homma menee niin, että yli viisi vuotta vanhojen koneiden omistajat ostavat softaa äärimmäisen harvoin ja kymmenen vuotta vanhojen masiinoiden käyttäjät eivät osta käytännössä koskaan."
Minä tarkoitin, että kone toimii 64Mt muistiavaruudessa kirjastoineen. Minimivaatimukseksi voisi silloin katsoa olevan 128Mt kone, sillä onhan koneessa muutakin kuin se yksi softa. Ja tuo olisi ehdoton minimi. Jos sitten tekee koneella jotain muutakin niin tarvisi joa olla joku 256Mt muistia.
Softat kyllä on yleensä ilmaisia. Rahahan otetaan jostain muusta asiasta kuten palvelusta mihin softa on tehty. En minä ainakaan ole maksanut mitään esimerkiksi Googlen ohjelmistoista. Parempi toimivuus tarkoittaa enemmän asiakkaita. Ei kuluttajaa välttämättä kiinnosta ostaa uutta tietokonetta sitä varten jos vaikka käyttää ensisijaisesti puhelinta asioiden hoitoon mutta puhelimeen voi sitten tulla tietokoneelta ajettava oheissofta.
Kirjastoja kyllä nykyänä harvemmin tarvitsee koodata koska valmiina löytyy joka lähtöön kirjastoja. C kuitenkaan ei ole nykypäivänä sovellusten tekoon. Jos haluaa laatua niin voi ihan hyvin käyttää C :aa.
"Sinänsähän olet oikeassa, että esmes syntaksi on aikasta samaa, mutta tiijän semmosenkin C:n yhdelle koneelle missä ainoa tietotyyppi on unsigned char ja structejakaan ei ole olemassa."
Onhan noita sulautettuja vehjeitä ja ties mitä erikoista rautaa. C kielen standardi kyllä sanoo ihan suoraan mitä siinä on ja epästandardeista jutuista ei tarvitse välittää. Ei C:ssä ole tietotyyppien suhteen mitään ongelmaa.
No ei se PC:kään ole mikään standardi tietokone. MS:llä ja Borlandilla oli ainakin aikoinaan omat tapansa miten C-kielessä tehtiin input ja output ja myös DOS:n interruptien määrittely oli kääntäjissä erilainen. Ja kaikenlaisia osoitteiden near ja far määrittelyjäkin oli. Nykyäänhän 32-bittisistä ohjelmista ne ovat jo kadonneet. Näitähän ei ole ilmeisesti määritelty ANSI:n standardi C:ssä.
Jostain projektin resurssien käsittelystä tai yleensä projektiympäristön määrittelystä tässä ei kannata edes puhuakaan.
Sulautetuissahan on melkein jokaisella valmistajalla oma tapansa tehdä kääntäjä C:lle. Hupaisimpia esimerkkejä on jotkut 80251 controllerin C:hen tehdät PL/M-kielet mukaiset lisäykset. Tähän on tietysti historialliset syynsä, koska PL/M oli aikoinaan Intelin prosessorien ohjelmointikieli.
"No ei se PC:kään ole mikään standardi tietokone."
Kaikki henkilökohtaiset tietokoneet on PC:itä.
"MS:llä ja Borlandilla oli ainakin aikoinaan omat tapansa miten C-kielessä tehtiin input ja output ja myös DOS:n interruptien määrittely oli kääntäjissä erilainen."
En tiedä kuinka vanhoista jutuista puhut mutta C kieli standardoitiin 80-luvun lopulla ja sitä aiemmin kielen määritteli K&R:n kirja. C-kielessä ei ole ikinä ollut mitään keskeytyksiä mutta stdin/stdout kyllä on ihan standardoitu. Älä sekoita kääntäjien ominaisuuksia kieleen!
"Ja kaikenlaisia osoitteiden near ja far määrittelyjäkin oli."
Tämä on jotain muinaishistoriaa, 16-bittisellä laitteella ja epästandardeja ominaisuuksia.
Käytännössä noi ero aiheuttaa sen, että softa ei käänny noin vaan. Jos kääntäjien ominaisuuksia käytetään, ja niitähän käytetään, niin silloin homma lakkaa toimimasta ihan noin vaan toisaalla.
"Käytännössä noi ero aiheuttaa sen, että softa ei käänny noin vaan."
Kyllä kääntyy mikäli kääntäjälle kelpaa standardinmukainen koodi.
"Jos kääntäjien ominaisuuksia käytetään, ja niitähän käytetään, niin silloin homma lakkaa toimimasta ihan noin vaan toisaalla."
Ei mikään pakota käyttämään mitään erikoisominaisuuksia, eikä laadukkaassa softassa sisäisesti käytetä mitään erikoisjuttua muuten kuin pakon edest' niin, että ne eristetään muusta koodista jotta kääntämiset on helppoja.
"Kaikki henkilökohtaiset tietokoneet on PC:itä."
Olen minä MAC:ja ja Unix työasemiakin käyttänyt. Ja C-ohjelmat Unix-asemalla on kyllä hieman erilaisia PC:hen verrattuna.
"En tiedä kuinka vanhoista jutuista puhut mutta C kieli standardoitiin 80-luvun lopulla ja sitä aiemmin kielen määritteli K&R:n kirja."
K&R:n kirjassa on määritelty C:n syntaksi. Se tosin ei riitä kuin konsoli-sovellusten tekoon, mutta pääseehän sillä alkuun.
"C-kielessä ei ole ikinä ollut mitään keskeytyksiä mutta stdin/stdout kyllä on ihan standardoitu. Älä sekoita kääntäjien ominaisuuksia kieleen! "
Tarkoitin inputilla ja outputilla IO-avaruutta ja portteja, missä laitteet sijaitsevat. ANSI C:hän ei tunne sellaista käsitettä ollenkaan. Useimmitenhan se on piilotettu kokonaan käyttöjärjestelmän taakse. Et ole ilmeisesti tehnyt koskaan ohjelmia Windowsin kernel modessa.
"Tämä on jotain muinaishistoriaa, 16-bittisellä laitteella ja epästandardeja ominaisuuksia."
No otetaan sitten sellaisia ominaisuuksia, jotka on vieläkin käytössä. Ihan nämä windowsin aliohjelman kutsut:
Milloin käytetään CALLBACK:iä tai __cdecl:a.
Eli siis milloin aliohjelma kutsu tehdään PASCAL:in konventiolla ja milloin C/C :n konventiolla.
Win16:ssa toi CALLBACK oli FAR PASCAL ja Win32:ssahan CALLBACK on __stdcall.
PASCAL:in aliohjelman kutsu konventio kuitenkin.
"Olen minä MAC:ja ja Unix työasemiakin käyttänyt."
Mac on Applen PC. Ja kyllähän ne Unix työasematkin voi olla henkilökohtaisia jos ei ihan tolkuton hintalappu ole.
"K&R:n kirjassa on määritelty C:n syntaksi. Se tosin ei riitä kuin konsoli-sovellusten tekoon, mutta pääseehän sillä alkuun."
Niin. Ja onhan noita kirjastoja ja käyttöjärjestelmän API sitten millä tehdään GUI:t ja muut multimediat.
"Tarkoitin inputilla ja outputilla IO-avaruutta ja portteja, missä laitteet sijaitsevat."
Eipä näitä nykypäivänä sovelluksia ohjelmoidessa tarvitse. Jollain ajurilla voi olla eri juttu.
"Useimmitenhan se on piilotettu kokonaan käyttöjärjestelmän taakse."
Niin on ja pitääkin olla.
"Milloin käytetään CALLBACK:iä tai __cdecl:a."
Käytetään sitä mikä ABI:ssa on käytössä. Win32:lle käännettäessä se on stdcall. Ja tuotakaan asiaa ei tarvitse miettiä pätkääkään koska se on Win32 -kääntäjässä defaulttina.
Jostain syystä menet kokoajan johonkin oudon matalantason detaljeihin kokoajan joilla vaan ei ole merkitystä.
"Jostain syystä menet kokoajan johonkin oudon matalantason detaljeihin kokoajan joilla vaan ei ole merkitystä. "
Muistutan nyt kuitenkin, että ketjun aiheena on miten käyttöjärjestelmät tehdään.
Sinä se tunnut joka ketjussa puhuvan jostain multiplatform webbi-sovelluksesta. Mitä kukin ohjelmoinnin tasolla sitten ymmärtää.
"Muistutan nyt kuitenkin, että ketjun aiheena on miten käyttöjärjestelmät tehdään."
Tässä ketjun haarassa puhutaan C:n versioista.
>pieraisin sen sitten PHP:llä
No kun pieret noita kieliä, niin kerro edes YKSI järkevä syy käyttää tuollaista hidasta skriptikieltä. Ja älä sitten ehdota sitä, että asiakas mukamas sitten yht'äkkiä siirtyisi alustasta toiseen.
"No kun pieret noita kieliä, niin kerro edes YKSI järkevä syy käyttää tuollaista hidasta skriptikieltä. Ja älä sitten ehdota sitä, että asiakas mukamas sitten yht'äkkiä siirtyisi alustasta toiseen."
Jos asiakas ei siirry alustasta toisee niin toisella asiakkaalla saattaa olla toinen alusta ja samaa koodia on kiva hyödyntää uudestaan. PHP on oikein mainio yksinkertaisiin juttuihin, niihin missä joku Java alkaa olla sitä kuin tekisi hiekkakakkuja kaivinkoneella.
>Ammattimaiseen softan tekoon kuuluu se, että
>lähdekoodi kuuluu tuotteeseen mukaan.
Hah. No johan pomppas!
Et ole varmaan ikinä työskennellyt isommissa firmoissa. Mutta onnea valitsemallasi tiellä - eli pellen tiellä. Älä nyt suutu; tai saahan sitä tuollainen suuttuakkin...
Niinku Tietotunaattori? Ammattitaitoisesti tehdyt softat muuten myös toimivat.
eivät yleensä julkaise noita lähdekoodejaan. Tällaisia ovat esim. Adobe, Microsoft suurelta osin, Electronic Arts, Oracle ja Google esim. hakukoneensa osalta.
Aika ammattimaisia firmoja. Voit varmaan sanoa, että kutistuvat, mutta ovat päässeet suuriksi suljetulla koodilla ja kutistumistakaan ei ihan noin vain niele. Semmonen on yleensä haaveilua.
Kotimaisista taitaa toi F-Secure olla suljettua koodia käyttävä, samoin kuin toi Remedy ja todella todella moni muu suomalainen it-putka.
Oikeestaan on vaikeempaa kertoa niitä firmoja, jotka ovat kunnolla tuottavia ja käyttelevät avointa koodia. Applellakin on omat juonensa sen ns. avoimen koodin kanssa. Ei ole ihan sitä se.
Suljetulla koodilla voi tehä ja tehään paljon toimivaa softaa.
Nämä tekee kaikki massajakelusoftaa. Räätälöityjä ohjelmistoja tehtäessä tilanne on eri.
Samaten Comptelin, Trainer's Housen (Ex-Satama), Solteqin ja Digian jotka kaikki tekevät enemmän tai vähemmän räätälöityä softaa. Jotain julkista koodia noilta löytyy, mutta pisnes tehään sillä suljetulla. Maailmalta löytyy valtavat määrät lisää esimerkkejä siitä kuinka ihan ammattimaiset firmat eivät tee öpen söyrseä mutta tekevät kivaa tulosta. No, taantumaa kun pukkaa niin siinä menee aika moni putka tappiolle muutenkin.
Jotain nyrkkipajoja löytyy, joissa sorsaa lykitään mukaan, mutta aika pientä on.
Aina voi arvostella sitä miten laadukasta työtä nää tekee, mutta softankin tason määrää lopulta kokonaisuus ja sen näkee aika kivasti laskutuksen määrässä ja voitollisuudessa josta noilta kaikilta löytyy ihan kivasti näyttöä.
TietoEnator ei anna koodeja mukaan mutta ne nyt tekee muutenkin paskaa softaa. Suomalaisista räätälöityjä ratkaisuja tekeviä suuryrityksiä en tiedä mutta keskisuurta tiedän missä sorsaa annetaan mukaan. Mutta edelleenkin, se kertoo ammattimaisuudesta että annetaan piirrustukset mukaan. Olkoot kyse rakennuksesta tai ohjelmistosta. Jos softa on ammattimaisesti tehty, ei pitäisi olla lähdekoodissa olla hävettävää.
Jos sitä lähdekoodia ei laiteta mukaan niin kyse on joko siitä, että käytetään Jonkun Muun tekemää softakomponenttia jossa käyttösopimus kieltää tämän tai sitten halutaan suojata omaa tekniikkaa ja välttää patentoinnin hankaluudet. Massajakelusoftassa toimii myös usein mutta tähän on sitten ihan muita syitä, kuten esimerkiksi kopioinnin rajoitukset.
Muissa tapauksissa tapauksissa tarvisi jotain perusteita että mitä ammattitaitoa siinä on jos lähdekoodi on niin surkeaa että sitä ei voida näyttää?
Lähdekoodia ei laiteta mukaan siksi, että ilman sitä toimittajaa on hankalampi vaihtaa.
Softaporukka ei vaan yleensä tykkää siitä, että asiakkaalta voi laskuttaa asioista vähän enempi. Eipä kai se palkkakaan ole niin tärkeä sen tarkia?
"Lähdekoodia ei laiteta mukaan siksi, että ilman sitä toimittajaa on hankalampi vaihtaa."
Ja se pitäisi laittaa mukaan siksi, että olisi jotain luottamusta siihen softaan ja toimittajaan. Kyllä se ylläpito sieltä samasta paikasta hommataan ja sopimukseenkin voi tehdä ehdon, että ylläpito pitää hankkia softan toimittajalta ellei tämä ole syystä tai toisesta estynyt. Olkoot kyseessä sitten jonkinlainen kiire että kaikkea ei pysty tekemään (esimerkkeinä vaikka y2k tai valuuttamuunnos euroihin), konkurssi, kuolemantapaukset ja jne.
Tarpeetonta epäluottamuksen tekemistä ja paskamaisuutta. Epäluotettavuus on ammattitaidottomuutta.
Tietysti tässä nyt jätetään softan ostajalle mahdollisuus ylläpitää ITSE omaa softaansa jos tähän on kykenevä mutta eikö tälle nyt pitäisi olla ihan oikeuskin siihen ostamaansa softaan? Käytännössä juuri mitään ei kuitenkaan voisi tehdä ilman ohjelmointitaitoja joiden hankkimiseen menee aikaa, että eipä pitäisi näkyä tuloksessa sekään.
Ohjelman kääntäminen ilman muokkauksia saattaa vähän tietotekniikkaa tuntevalta onnistuakin mutta pitäisi sekin mahdollisuus jättää ellei tosiaankin hoida hommaa niin, että ylläpidosta maksetaan jatkuvasti. Muuten pitäisi käytännössä pystyä lupaamaan jonkinlaista toimivuustakuuta N aikaa koska softasta on maksettu iso määrä rahaa että ihan perävalotakuulla homma ei käy ja ei siitäkään hyvä seuraisi jos 100000€ softa laukeaisi 2v kuluttua kun serveri menee uusiksi tms.
Aika kumma asiakas se semmonen on, joka ei voi hankkia vastaavaa palvelinta hajonneen tilalle. Eiköhän ongelma ole silloin ihan muualla kuin siinä, saako koodin muunnettua uudelle alustalle.
Meillä ei ole koodissa mitään hävettävää ja joskus käydään sitä asiakkaan kanssa läpikin vaikka sorsaa ei niille anneta.
"Aika kumma asiakas se semmonen on, joka ei voi hankkia vastaavaa palvelinta hajonneen tilalle."
Kyllä ne palvelimet ohjelmistoineen kymmenessä vuodessa muuttuvat aika paljon.
"... ei siitäkään hyvä seuraisi jos 100000€ softa laukeaisi 2v kuluttua kun..."
Jos asiakas ei pysty parin vuoden päästä pistämään ympäristöä uuteen koneeseen, niin silloin vika on asiakkaassa.
Kuvittele olevasi asiakas. Toinen softafirma antaa sorsat (A) mukaan ja toinen ei (B). Hinta on molemmilla sama ja kaikki muukin firmoissa (kokemus, osaaminen, aikataulu, vakavaraisuus...) näyttää samalta.
Kumman kanssa teet sopimuksen? (A vai B)
(Vastaa kysymykseen, äläkä yritä selittää jotain paskaa kuinka Teidän firma niin paljon parempi tai jotain .net lässytystä.)
"Jos asiakas ei pysty parin vuoden päästä pistämään ympäristöä uuteen koneeseen, niin silloin vika on asiakkaassa."
Ympäristöt voi vanheta ja tulla legacyksi joten softat pitää ylläpitää nykyiseen ympäristöön eikä asentaa uuteen serveriin mitään vanhoja käyttiksiä joissa yhteensopivuutta ei luvata.
...niin tietenkin siltä joka antaa enempi.
Meillä asia ei ole noin, joten omaa kokemusta noin hävityistä kaupoista ei oikeastaan ole. Siksi on pikkasen vaikeeta sanoa tarkemmin tommosista tilanteista.
Meitin softat saa kyllä pelittään kymmenenkin vuoden kuluttua sen aikaisissa ympäristöissä ellei nyt ihan vaihdeta kasibittisiin palvelimiin.
Voihan noita yhteensopivuusskenaarioita maalailla vaikka mille systeemille kun aikaa kuluu tarpeeks.
"Meitin softat saa kyllä pelittään kymmenenkin vuoden kuluttua sen aikaisissa ympäristöissä ellei nyt ihan vaihdeta kasibittisiin palvelimiin."
Ei mitenkään välttämättä jos koodit on suljettu ja sitä ei ole kukaan muokkaamassa ajanmukaiseksi.
Asennuspakettiin kuuluu systeemit joilla asennuksen voi tehä kunhan rautaa löytyy ja kyllä sitä löytyy kymmenenkin vuoden päästä.
"Asennuspakettiin kuuluu systeemit joilla asennuksen voi tehä kunhan rautaa löytyy ja kyllä sitä löytyy kymmenenkin vuoden päästä."
Siinä raudan ja ostetun softan välillä on myös läjä softaa minkä pitäisi olla yhteensopivaa raudan sekä se ostetun softan kanssa. Lisäksi tässä välissä voi olla toinenkin välikerros minkä päälle softa on tehty.
Näissä yhteensopivuudet hajoilee kun rauta ei aina ole yhteen sopivaa sen päällä olevan softan kanssa ja uudet versiot välikerroksista ei sitten aina ole yhteensopivaa sen räätälöidyn softan kanssa. Ja nuo muuttuu tunnetusti kokoajan. Niin rauta kuin ne välikerrokset siinä softassa.
Siis ymmärrät että sorsan mukaan antaminen on KILPAILUETU. Joten ennen pitkään B on suurissa vaikeuksissa, (mutta B:n onneksi se voi hetkessä vaihtaa strategiaansa).
Toisaalta jos on niin että B myy reippaaseen alihintaan (=kilpailuetu) ja lypsää rahat korkoineen myöhemmin, niin se pärjää ehkä paremmin kuin A.
Oikeastaan kaikki on kiinni siitä tajuaako asiakas B:een vedätyksen (ja muut riskit - B menee konkkaan jne)
"Meillä asia ei ole noin, joten omaa kokemusta noin hävityistä kaupoista ei oikeastaan ole."
Mikä oli syy(t) hävittyihin kauppoihin?
Ollaan meinaan napattu noita kilpailijan hommia kuleksimasta kun asiakas on voinut ettiä tekijää valmiiseen sorsaan. Laajentajaa jne.
Me myydään softa yleensä normaaleilla kustannuksilla normaalikatteella halvemmalla kun ei tarvii laittaa sitä toimittajanvaihtoriskiä päälle.
Noissa hävityissä syy on lähinnä muualla kuin softahommissa.
Ei oo ongelma semmonen.
Mutta kun pitäisi olla yhteensopivaa rautaa. Jos softa olisi tehty aikoinaan vaikka Digitalin Alphalle ja WinNT:lle ja niin mitenkäs sen softan saisi toimimaan sitten vaikka x86:ssa ja uudemmassa käyttiksessä? Tuohan katosi aika äkkiä markkinoilta. Windows XP Itaniumit katosi myös nopeasti ja yllättäen. Debian 2.x:lle käännetyt softat särkyivät todella herkästi aikoinaan, arkkitehuurista riippumatta. DirectX 6 softat lakkasi toimimasta yllättäen. Itse olen saanut työasemasoftaa hajoamaan jopa ihan Windows 2000->XP siirroksessa jotka sentään ovat hyvin pitkälle yhteensopivia. IE6 ActiveX härpäkkeet on hajonneet IE7:ssa, Suse 6:lle tehdyt softat hajosi herkästi Suse 7:n siirryttäessä..
Tunnetusti mikä tahansa käyttis ei mihin tahansa rautaan mene. Kaupan hyllyllä myydään paljon tietokoneita Windows Vistalla mihin ei Windows XP esimerkiksi sovi. Lopputulos on se, että softan toimittajan pitäisi pystyä takaamaan toimivuus tulevaisuudessakin kun asiakas ostaa uuden koneen ja sen kanssa yhteensopivan käyttiksen. Mitä kalliimmasta softasta on kyse niin kriittisempää on, että se varmasti toimii.
Eli: Millä tavalla toimivuus on nyt ollaan takaamassa? Onko joku tukisopimus, annetaanko sorsa mukaan vai millä tavalla se toimivuus sille 100000€ softalle varmistetaan vuosiksi eteenpäin? Jos 100000€ softa hajoaa ennen aikojaan niin kyllä tuollaisissa onnistuu jo oikeusteitsekin asiaa hoitamaan.
"Ollaan meinaan napattu noita kilpailijan hommia kuleksimasta kun asiakas on voinut ettiä tekijää valmiiseen sorsaan. Laajentajaa jne."
Näin valinnan vapaus ja kilpailu toimii! Ajattele, jos niitä sorsia ei olisi ollut, niin te ette olisi napanneet mitään.
Muuten, kuinkas ne koodit on nyt? Otitteko vapaat sorsat kokonaan pois kuleksimasta vai onko vain teidän tekemä osa suljettu vai koko hoidon sorsat yhä asiakkaalla?
"Me myydään softa yleensä normaaleilla kustannuksilla normaalikatteella halvemmalla kun ei tarvii laittaa sitä toimittajanvaihtoriskiä päälle."
Siis myytte normihinnalla ja sorsat saa mukaan ylihinnalla, vai? Silloin teillä ei ole mitään kilpailuetua vaan päinvastoin. Ja jos asiakkaalla on vähänkin järkeä, niin se ei ole tuollaisen firman kanssa missään tekemisissä. (Joo, tiedän että ei niillä usein ole sitä järkeä.)
Noin yleisesti ottaen tämä koodin hallussapito toimittajalla on selvästi kilpailua rajoittava tekijä, joten voi olla mahdollista että se joskus tullaan kieltämään lailla (vrt. kytkykauppa jota se muistuttaa). Tietenkin laki olisi vain näihin 'räätälöityihin' tilaaja-toimittaja tyyppisiin koodeihin, ei massajakelusoftiin.
Mukava homma, että muut julkistavat sorsiaan. Saavat kilpailua aikaan.
Meidän ratkaisu on semmonen, että asiakkaalla on tottakai jatkossakin vähintään samat sorsat kuin ennenkin, mutta meidän toteutuksen ollenkaan kaikkea lähdekoodia ei sinne tietenkään noin vaan anneta.
Silleen se vaan menee, että asiakas kun saa paketin ilman sorsia halvemmalla kuin kilpailijalta sorsan kanssa niin arvaa vaan kumpaa ottavat.
Nyt kuitenkin on niin, että suljettua koodia ei ole kielletty ja sillä mennään pisneksissä. Jos tommonen tilaajakohtanen raja tulisi niin kait pitäs toimittaa softa pariin paikkaan niin olisi sitten massaa.
"Mukava homma, että muut julkistavat sorsiaan. Saavat kilpailua aikaan."
Niin, toiset yrittävät tuoda alalle rehellistä kilpailua, toiset rajoittaa sitä kaikin keinoin.
"Meidän ratkaisu on semmonen, että asiakkaalla on tottakai jatkossakin vähintään samat sorsat kuin ennenkin, mutta meidän toteutuksen ollenkaan kaikkea lähdekoodia ei sinne tietenkään noin vaan anneta."
Mikähän lisenssi siinä oli? Saattaa kieltää tuollaisen. Joka tapauksessa on ainakin moraalisesti kusipäistä toimintaa muuttaa avoin systeemi suljetuksi. Ja asiakas ei tainnut ymmärtää että systeemistä tuli (osittain) suljettu, eikä sitä että on nyt pässinä teidän narussa.
"Nyt kuitenkin on niin, että suljettua koodia ei ole kielletty ja sillä mennään pisneksissä."
Älä yleistä, ei kaikki 'mene' suljetulla.
"Jos tommonen tilaajakohtanen raja tulisi niin kait pitäs toimittaa softa pariin paikkaan niin olisi sitten massaa."
Arvasin, että olet heti keksimässä porsaanreikiä eli toimimaan lain henkeä vastaa. Taas kusipäinen ajatusmalli.
Koska näytät diggailevan noita kusipäisiä toimintamalleja tosi kybällä, niin voit funtsia minkä se sinusta tekee.
Muuten, tämä keskustelu vahvisti harvinaisen selkeästi sitä ennakkoluuloani että MS/suljettu-koodi-fanit ovat moraaliltaan kehittymättömiä pikku paskiaisia, kiitos siitä.
Kyllä meitä vastaan saa kilpailla ihan normaalisti. Ei kai sitä kukaan kiellä.
Eipä lisenssit kiellä meidän ratkaisua kun se on hoidettu silleen, että meidän omat systeemit on ihan erillisiä palikoita jommosten käyttöä ei tommosissa lisensseissä kielletä.
Ei kaikki tee suljetulla mutta me mennään silleen kun on parasta hoitaa homma. Hyvä malli ollutkin.
Ei tässä mitään porsaanreikiä keksitä. Jos käytetään moduleita joita jaellaan useampaan paikkaan niin semmonen on hyvä pisnes.
Vai meni sulla normaalista liiketoiminnasta herne nenään? Koitas miettiä vähän, tehdäänkö maailmassa pisnestä ideologialla vai millä?