Lääkelaitoksen siirto Kuopioon on tietysti kipeä päätös monelle pääkaupunkiseudulla asustavalle perheelle. Siinä tuskassa on samoja piirteitä kuin niillä perheillä, jotka työn perässä ajautuivat pääkaupunkiseudulle. Valtiolla siirto on mahdollista tehdä maltilla ja työntekijöiden asemaa kunnioittavalla tavalla.
Alueellistamisessa on eräs ongelma, joka valtionhallinnossa on otettava huomioon. Valtionkeskushallinnossa ei arvosteta juurikaan maakunnissa saatua ammattitaitoa ja kokemusta. Useat valmistuvat lakimiehet ja maisterit saavat saaneet kokemusperäisen ohjeen pysytellä pääkaupunkiseudulla.
"Hakeudu ministeriöön tai keskushallintoon vaikka vahtimestariksi, niin ajan kanssa pääset uraputkeen. Jos lähdet maakuntaan, unohdut sinne eikä Sinua kukaan kaipaa". - Vanhat maakunnan virkamiehet pahoittelevat virhettään jäädä tai lähteä maakuntaan, jonne todella ovat unohtuneet. Maakunnassa "herrahissi" ei kulje.
Pääkaupungissa tutustut oikeisiin ihmisiin ja solmit henkilökohtaisia kontakteja. Olet mukana siinä "porukassa", jota seurataan. Aina valmiina tekemään sijaisuuksia, viimeisten uutisten ja tapahtumien tasolla, voit vaania luontevaa kontaktia oikein "isoon nimittäjään" jne. Maakunnassa ei riitä asioiden yleistasoinen säännösnikkarointi. Siellä joudutaan "nyrkit savessa" käytännön toimeenpanon kanssa tekemiseen. Se on vaikeaa eikä aina ruusuista, joutuu kansalaisenkin kanssa tekemisiin. On vaarallista jämähtää paikalleen. Menestyvän konsultin ohje on:
" Älä jää toteuttamaan ideoitasi, vaan kiirehdi muualle ideoimaan uusia ideoita. On suuri vaara jämähtää oman ideansa äärelle - todennäköisesti idea on ollut huono".
Valtion keskushallinnon on huolehdittava siitä, että maakuntaan haasteellisiin tehtäviin siirtyneitä arvostetaan ja heidän työnsä otetaan huomioon. Valtionhallinnossa ei saisi olla johtotason virkamiestä, jolla ei ole kokemusta julkishallinnon käytännön tehtävistä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Keskusvirastojen ja ministeriöiden käytävillä luuhaaminen ei saa olla etuoikeuttava tekijä nimitysprosessissa. Mm. hankintalaissa ei hankinnan perusteeksi riitä se, että toimittaja on tuttu ja hyväksi havaittu. Peruste syrjii muita toimittajia, jotka ehkä eivät ole tunnettuja, mutta voivat olla yhtä hyvä ja luotettavia. Sama juttu olisi oltava nimitysasioissa. Muutoin virkauraa rakentavalle virkamiehelle komennus Kuopioon on yhtä kauhea kuin karkoitus Moskovasta Siperiaan.
Alueellistamisessa on eräs ongelma, joka valtionhallinnossa on otettava huomioon. Valtionkeskushallinnossa ei arvosteta juurikaan maakunnissa saatua ammattitaitoa ja kokemusta. Useat valmistuvat lakimiehet ja maisterit saavat saaneet kokemusperäisen ohjeen pysytellä pääkaupunkiseudulla.
"Hakeudu ministeriöön tai keskushallintoon vaikka vahtimestariksi, niin ajan kanssa pääset uraputkeen. Jos lähdet maakuntaan, unohdut sinne eikä Sinua kukaan kaipaa". - Vanhat maakunnan virkamiehet pahoittelevat virhettään jäädä tai lähteä maakuntaan, jonne todella ovat unohtuneet. Maakunnassa "herrahissi" ei kulje.
Pääkaupungissa tutustut oikeisiin ihmisiin ja solmit henkilökohtaisia kontakteja. Olet mukana siinä "porukassa", jota seurataan. Aina valmiina tekemään sijaisuuksia, viimeisten uutisten ja tapahtumien tasolla, voit vaania luontevaa kontaktia oikein "isoon nimittäjään" jne. Maakunnassa ei riitä asioiden yleistasoinen säännösnikkarointi. Siellä joudutaan "nyrkit savessa" käytännön toimeenpanon kanssa tekemiseen. Se on vaikeaa eikä aina ruusuista, joutuu kansalaisenkin kanssa tekemisiin. On vaarallista jämähtää paikalleen. Menestyvän konsultin ohje on:
" Älä jää toteuttamaan ideoitasi, vaan kiirehdi muualle ideoimaan uusia ideoita. On suuri vaara jämähtää oman ideansa äärelle - todennäköisesti idea on ollut huono".
Valtion keskushallinnon on huolehdittava siitä, että maakuntaan haasteellisiin tehtäviin siirtyneitä arvostetaan ja heidän työnsä otetaan huomioon. Valtionhallinnossa ei saisi olla johtotason virkamiestä, jolla ei ole kokemusta julkishallinnon käytännön tehtävistä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Keskusvirastojen ja ministeriöiden käytävillä luuhaaminen ei saa olla etuoikeuttava tekijä nimitysprosessissa. Mm. hankintalaissa ei hankinnan perusteeksi riitä se, että toimittaja on tuttu ja hyväksi havaittu. Peruste syrjii muita toimittajia, jotka ehkä eivät ole tunnettuja, mutta voivat olla yhtä hyvä ja luotettavia. Sama juttu olisi oltava nimitysasioissa. Muutoin virkauraa rakentavalle virkamiehelle komennus Kuopioon on yhtä kauhea kuin karkoitus Moskovasta Siperiaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
60 -70 - luvulla meillä Lappalaisilla ja muilla syrjäalueen kasvateilla ei ollut vaihtoehtoja kun lähetä ruotsiin tai tänne etelään. Sinne jäivät vanhemmat ja sisarukset levisivät eri paikkakunnille etelään ja ruotsiin. Ei siinä ruikutukset auttanut, kyyti oli kylmää.
Jos maata halutaan kehittä ja pitää asuttuna muuallakin, kun Helsingin seudulla niin näitä siirtopäätöksia pitäisi tulla vahiintään kuukausittain. On kiitettävä ministeri Hyssälää suoraselkäisestä päätöksestä. Hän ei taipunut etelän herrojen painostuksen alla, vaan pani kansakunnan edun yksityisen edun edelle.
Tekijänsä löytää!
Kun esim. Perlos lähti taannoin Ylöjärveltä Kiinaan ja Unkariin, olisi pitänyt muuttaa työn perässä. Mutta eipä paljon puhuttu siitä, miten myyt velkaisen asuntosi Metsäkylästä Ylöjärveltä, opettelet kiinankielen ja teet työtäsi yuani-palkoilla? Kyllä nyt urputetaan, vaikka asiallisesti palkattua pitkäkestoista työtä löytyy ihan kotonurkilta savon murteella. Hävetkää.