Hei! Anteeksi kun kerron tämän:
Olin vuosi sitten hyvin hoikka: 175cm/43kg.
NYT: 176cm/57kg!!!!! Eli RUMA, SUURI... läski... tankki. Harrastin balettia ja pidin itseni hoikkana pitkään. Aina olin hoikka. =( Ei mulla ollut vaihtoehtoja silloin kun mua yritettiin viedä hoitoon koska joidenkin mielestä olin muka liian laiha.. joten mut todellakin pakotettiin syömään liikaa. Mutta nyt se on loppu. Mä en tarvitse kuin alle 1000kaloria vuorokaudessa. Sekin on kyllä paljon. Laskin että jos 2kk:n ajan syön melko vähän ja liikun melko reippaasti niin paino laskee takaisin sinne 43-44kg:n missä se olikin ja SILLOIN olin todellakin itseeni tyytyväinen, toisin kuin nyt. Olin hyvä ja treenannut kiinteä kroppainen tyyppi.
Oksetan itseäni, ja muitakin. Kun katson peiliin niin en tunne itseäni enää omaksi itsekseni, mulla ei ole mitään jäljellä muuta kuin muistot siitä minkälainen olen ollut. Moni kehui mua silloin että olen hyvännäköinen ja treenannu . . Enää ei kehuta! Ei läskiä nuorta ihmistä voi kehua koska läski on vitun ruma läski ja paska läski jolla ei ole yhtään itsekuria eikä järkeekään! JOO... kun menin syömään niitä "OIKEITA RUOKIA" ja herkkuja on tietenkin ollut joskus liikaakin. Läskiä niistä on kertynyt monta kiloa ja lisää tulisi ellen lopettaisi syömistä kokonaan. Pystyin olemaa vuosi sitten niin vähällä ravinnolla että itseki ihmetyttää miten silloin jaksoin tehdä niin paljon treeniä joka päivä ja aina lisää ja lisää. No joo tiedän kyl että ajattelette nyt että tää on säälittävän läskipaskan epäonnistuneen "wannabe-anorektikon" turha,paska tilitys, mut ei se mitään mä tiedän sen itsekin että olen luuseri ja ihan mitättömyys. MUTTA VIELÄ MÄ ONNISTUN TÄSSÄ SANOTTE MITÄ SANOTTE! =) Kesällä olen taas hoikka ja itsensä kontrolloinut. Olenkohan sairas? =) Ehkä, eihän sitä tiedä vaikka olisinkin.. Ei mulla muuta enää ole kuin tämä laihuuden tavoittelu.
Sori kaikki kiroilut ja muut tekstin ilkeämieliset sanat. En mä ilkeä ole enkä paha. En halua pahottaa kenenkään herkkää mieltä. Mulla on vaan niin äärimmäisen paha olo tämän takia. Tuntuu etten jaksaisi enää mutta kai se on pakko jaksaa kun mulla on paljon vastuuta monissa asioissa!!
Terveisin: Yksi 16 vuotias, anoreksiasta "selvinnyt".. no en selvinnyt ole varmana, ja tietysti takaisin laihuuteen pyrin kesään mennessä. -Taas laihtumaan-
Toivon kaikille teille sairastuneille ja muillekin kohtalotovereille kaikkea hyvää ja jaksamista! Nähdään ja hymyillään jos huvittaa.
Olin vuosi sitten hyvin hoikka: 175cm/43kg.
NYT: 176cm/57kg!!!!! Eli RUMA, SUURI... läski... tankki. Harrastin balettia ja pidin itseni hoikkana pitkään. Aina olin hoikka. =( Ei mulla ollut vaihtoehtoja silloin kun mua yritettiin viedä hoitoon koska joidenkin mielestä olin muka liian laiha.. joten mut todellakin pakotettiin syömään liikaa. Mutta nyt se on loppu. Mä en tarvitse kuin alle 1000kaloria vuorokaudessa. Sekin on kyllä paljon. Laskin että jos 2kk:n ajan syön melko vähän ja liikun melko reippaasti niin paino laskee takaisin sinne 43-44kg:n missä se olikin ja SILLOIN olin todellakin itseeni tyytyväinen, toisin kuin nyt. Olin hyvä ja treenannut kiinteä kroppainen tyyppi.
Oksetan itseäni, ja muitakin. Kun katson peiliin niin en tunne itseäni enää omaksi itsekseni, mulla ei ole mitään jäljellä muuta kuin muistot siitä minkälainen olen ollut. Moni kehui mua silloin että olen hyvännäköinen ja treenannu . . Enää ei kehuta! Ei läskiä nuorta ihmistä voi kehua koska läski on vitun ruma läski ja paska läski jolla ei ole yhtään itsekuria eikä järkeekään! JOO... kun menin syömään niitä "OIKEITA RUOKIA" ja herkkuja on tietenkin ollut joskus liikaakin. Läskiä niistä on kertynyt monta kiloa ja lisää tulisi ellen lopettaisi syömistä kokonaan. Pystyin olemaa vuosi sitten niin vähällä ravinnolla että itseki ihmetyttää miten silloin jaksoin tehdä niin paljon treeniä joka päivä ja aina lisää ja lisää. No joo tiedän kyl että ajattelette nyt että tää on säälittävän läskipaskan epäonnistuneen "wannabe-anorektikon" turha,paska tilitys, mut ei se mitään mä tiedän sen itsekin että olen luuseri ja ihan mitättömyys. MUTTA VIELÄ MÄ ONNISTUN TÄSSÄ SANOTTE MITÄ SANOTTE! =) Kesällä olen taas hoikka ja itsensä kontrolloinut. Olenkohan sairas? =) Ehkä, eihän sitä tiedä vaikka olisinkin.. Ei mulla muuta enää ole kuin tämä laihuuden tavoittelu.
Sori kaikki kiroilut ja muut tekstin ilkeämieliset sanat. En mä ilkeä ole enkä paha. En halua pahottaa kenenkään herkkää mieltä. Mulla on vaan niin äärimmäisen paha olo tämän takia. Tuntuu etten jaksaisi enää mutta kai se on pakko jaksaa kun mulla on paljon vastuuta monissa asioissa!!
Terveisin: Yksi 16 vuotias, anoreksiasta "selvinnyt".. no en selvinnyt ole varmana, ja tietysti takaisin laihuuteen pyrin kesään mennessä. -Taas laihtumaan-
Toivon kaikille teille sairastuneille ja muillekin kohtalotovereille kaikkea hyvää ja jaksamista! Nähdään ja hymyillään jos huvittaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
JOU!!!!!
--------------------------------------------------Mulle kävi yhtä huonosti! Vituttaa.
-------------------------------------------------
-Aloin laihduttamaan jälleen.
-------------------------------------------------
-Laihdutan itseni reilusti alipainon puolelle. Toivottu bmi 14.
-------------------------------------------------
-Lisään liikuntaa ja vähennän ruoka-annokset max. 800 k/ päivä.
-------------------------------------------------
-Kesäksi hyvä kroppaiseksi! Vaikka ennen kesää olenkin jo hoikka.
------------------------------------------------
Hei. Luin kirjoituksesi ja totesin itsekseni että on sinullakin rankkaa. Toivottavasti paranet vaikket sitä haluaisikaan tekstisi perusteella. Itse haluan parantua vaikka välillä syömishäiriö ottaa kovemman otteen minusta ja pistää minut pimeään nurkkaan yksinäni. Voimia!
moi, minäkin olen yksi epäonnistunut wannabe-anorektikko. En ole koskaan ollut noin laiha kuin sinä (kadenhdin). Nyt olen suurinpiirtein samankokoinen kuin sinä ja olen muka parantunut. Henkinen parantuminen onkin paljon vaikeampaa, mutta en enää jaksa/pysty kontrolloimaan syömistäni. Inhoan itseäni ja läskejäni. Ja toivon sulle jaksamista ja parantumista. Se on vaikeaa, mutta mä toivon, että yrität. Mäkin yritän. Mutta älä yritä pliis, enää laihduttaa. Nojoo, tiedän, ihan turhia sanoja...