Konnan

Ensin salmonellasta (aihetta on sivuttu täällä
ennenkin):

Suomessa sairastuu joka vuosi muutama kymmen/sata
ihmistä salmonellaan
(http://www.ktl.fi/ttr/gen/rpt/kkrptmr_0.html).
Muistaakseni viime vuonna (eikä sitä
edellisenäkään?) yksikään näistä tapauksista ei
johtunut matelijaperäisestä tartunnasta, vaan
olivat kaikki ruokaperäisiä (esim. ulkomailla
huonosti kypsennetystä ruuasta saatuja).
Lisätietoa aiheesta
http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/tartunta.htm
l

Salmonella on tapetilla aina enemmän kuin esim.
calicivirukset ja muut suolistopatogeenit sen
vuoksi, että salmonellasta lääkärillä on
ilmoitusvelvollisuus (niin Salmonella Typhistä
kuin Salmonella Paratyphistä).

"Lavantauti on Salmonella typhi -bakteerin
aiheuttama vakava yleisinfektio, johon kuolevuus
oli ennen antibioottiaikaa n. 10 %. Lavantauti
leviää saastuneen veden, maidon ja toisinaan
muiden elintarvikkeiden välityksellä.

Suomessa lavantautia tavataan keskimäärin viisi
tapausta vuodessa. Tartunta on useimmiten saatu
trooppisiin maihin tehdyllä matkalla.
Lavantautiendeemisiä alueita on Etelä- ja Väli-
Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä.
Rokotus ei vähennä elintarvikehygienian
merkitystä taudin ehkäisemisessä. "
http://www.ktl.fi/oppaita/roko/rok_lavantauti.htm

Salmonellanlevittäjinä matelijoita ei siis
kannata liioitella. "Kissat, koirat ja hevosetkin
ovat kyllä vähintään yhtä suuri sairausriski kuin
matelijat, ne vain kantavat erilaisia
taudinaiheuttajia. Koirat kantavat suolinkaisia,
joiden vaeltavat toukkamadot saattavat aiheuttaa
lapsissalarva migrans-taudin (sokeutta,
maksavaivoja yms.), kissat kantavat toksoplasma-
loista, joka aiheuttaa Suomessakin vuosittain
kymmeniä keskenmenoja ihmisille ja hevoset
kantavat suolistonsa normaalifloorassa
jäykkäkouristusbakteeria aivan kuten matelijat
salmonellaa..." (eläinlääkäri Johanna Raulio,
Herpetomania 3/2000, Postilaatikko). Että
pikemminkin, kuin luopuisin
liskostani/konnastani/käärmeestni, en ottaisi
kissaa/koiraa/hevosta (jos nyt hiukan
kärjistetään).

Salmonella tarttuu VAIN JA AINOASTAAN SUUN KAUTTA
(ei silmään roiskuneesta akvaterraariovedestä
tms. tms.) eli ennaltaehkäisyyn maalaisjärkeä =
taaperot ja herpit erikseen. Lapset eivät
muutenkaan aina osaa asianmukaisesti käsitellä
käärmeitä (kuolevat, jos saavat esim. liian
rajusta puristusotteesta vakavia ruhjeita ja
mustelmia), liskoja (häntä saattaa pudota siitä
kiinniotettaessa) tai kilpikonnia (kaikki
matelijat kärsivät turhasta räpläämisestä, vaikka
eivät osaa sitä ÄÄNEEN sanoakaan).

Sitten konnan sairastumisesta:

Kun konna on saanut vetoa, sen hengitys usein
alkaa vinkumaan (sen kuulee ihan selvästi).
Lisäksi konnalle saattaa tulla ns. RNS eli runny
nose syndrome (eli nuha) ja sen yleisimpiä
oireita ovat "räkä"kuplat nenästä ja suusta.

Toinen jonkinverran yleinen vaiva maakonnilla
(jota omistajakaan ei aina huomaa) on
kilpivaurio. Se siis esiintyy kilvessä ja sen
tunnistaa vaaleista tai vaaleankeltaisista
läikistä (ensin aivan pieneen pisteenkokoisista
alueista, jotka hoitamattomana laajenevat
selvemmin nähtäviksi).

Monet yleisimmin maakonnien elämään
osuvat "sairaudet" ovat traumoja (eli haavoja tai
muita aiheutuneita vammoja), joita useimpia,
pienimpi ainakin, voi hoitaa aivan kotikonstein
(Betadinella putsaus ja sitten Terra Poly Vetiä
tai Betadine tahnaa päälle, sama hoito paristi
päivässä muutaman päivän ajan ja pitää haavakohta
puhtaana).

Lisäkjsi on mahdollista, että maakonnalla on
matoja, varsinkin, jos se on ulkomailta tuotu
(stressaantunut) ja jos liikkeestä ostettu (mutta
liike ei ole sitä madottanut). Kaikki "uudet"
tulokkaat kannattaa siis madottaa (ohjeet saa
aasiantuntevalta eläinlääkäriltä).