Pureva hirviötyttö

Meidän tytöllä ei ole aikasempia koteja ollut, haettiin ite se tarhasta. Se eli siskon ja veljen kanssa pikkuhäkissä ja sen niska oli raadeltu verille. Vaikka ihmisiä koko ajan ravannu siinä edes takas, niin sitä oltiin kerran pidetty sylissä ja sekin tais olla sillon ku me tultiin sitä kattomaan. Ei koskaan oo pelänny eikä oo muutenkaan aggressiivinen ja poikien kanssa tulee mainiosti toimeen. Siinä vaan on se, että jos sormi vilahtaa vilahtaa hampaatki :( Tiedät varmaan mitä tarkotan :)

Oon vaan onnesta soikeena nyt kun kerrankin edistytään hirmuvauhtia! :) Miksen oikeasti alkanu käyttää tota etikkaa aikasemmin..

PeekaBoo kirjoitti:

Meidän tytöllä ei ole aikasempia koteja ollut, haettiin ite se tarhasta. Se eli siskon ja veljen kanssa pikkuhäkissä ja sen niska oli raadeltu verille. Vaikka ihmisiä koko ajan ravannu siinä edes takas, niin sitä oltiin kerran pidetty sylissä ja sekin tais olla sillon ku me tultiin sitä kattomaan. Ei koskaan oo pelänny eikä oo muutenkaan aggressiivinen ja poikien kanssa tulee mainiosti toimeen. Siinä vaan on se, että jos sormi vilahtaa vilahtaa hampaatki :( Tiedät varmaan mitä tarkotan :)

Oon vaan onnesta soikeena nyt kun kerrankin edistytään hirmuvauhtia! :) Miksen oikeasti alkanu käyttää tota etikkaa aikasemmin..

Lue lisää

kiva, kun edes jotain edistystä ja kuten ollaan mainittukin, että tuossa asiassa kaikki keinot on sallittua ja kaikki kannattaa käyttää ja toistaa niitä moneen kertaan.
Mikä tahansa aine kuten etikka, sitruuna tms jättää sen pahan maun jolloinka ehkä se pureminen vähenee mutta ajan kanssa. Älä anna periksi :)

viivi76 kirjoitti:

kiva, kun edes jotain edistystä ja kuten ollaan mainittukin, että tuossa asiassa kaikki keinot on sallittua ja kaikki kannattaa käyttää ja toistaa niitä moneen kertaan.
Mikä tahansa aine kuten etikka, sitruuna tms jättää sen pahan maun jolloinka ehkä se pureminen vähenee mutta ajan kanssa. Älä anna periksi :)

Lue lisää

Kyllä sitä eilen vielä revittiin ihoa rikki, vaikka maistukin pahalta. Sen jälkeen neiti yökki, näytti kieltä ja meni mököttämään koppiin. Etikkaa meni tarttumaan neidin hienoon turkkiin niin sitäkin piti sitten hinkata kaikkeen mahdolliseen :P

Tänään ei tullu kun muutama hassu naarmu! :) Sen verran hyvin on tää kokeilu alkanu, että syötetään neidille koko kuuri loppuun. En itekään aluks uskonu, että mokoma toimis, niin itsepäinen jukuri toi on. Mut nyt kun sen saa syliinkin noin helposti, niin kaipa se vähitellen tajuaa, että jos minä en pure, ei pure sekään. :)

PeekaBoo kirjoitti:

Kyllä sitä eilen vielä revittiin ihoa rikki, vaikka maistukin pahalta. Sen jälkeen neiti yökki, näytti kieltä ja meni mököttämään koppiin. Etikkaa meni tarttumaan neidin hienoon turkkiin niin sitäkin piti sitten hinkata kaikkeen mahdolliseen :P

Tänään ei tullu kun muutama hassu naarmu! :) Sen verran hyvin on tää kokeilu alkanu, että syötetään neidille koko kuuri loppuun. En itekään aluks uskonu, että mokoma toimis, niin itsepäinen jukuri toi on. Mut nyt kun sen saa syliinkin noin helposti, niin kaipa se vähitellen tajuaa, että jos minä en pure, ei pure sekään. :)

Lue lisää

...Sillä kokemukseni mukaan sitä voi vielä tarvita :). On kiva kuulla, että teillä alkaa yhteiselo luistamaan. Itselläni oli vielä muutama kuukausi taanne kaksi ongelmaeläintä (tai niin minä luulin). Vasta eläinten oltua meillä kolme vuotta selvisi, että ne onkin tarhahillerin ja kesyhillerin risteytyksiä ja siksi todella vaistojensa varassa olevia yksilöitä. Olin ostanut ne eläinkaupasta fretteinä eli minua petkutettiin. Jos olisin tiennyt tuon hilleri-puolen olemassaolon, olisin osannut käsitellä ja suhtautua eläimiin ihan eri lailla. Pureminen oli todella rajua ja äkillistä, vieraat karttoivat meitä, sillä ei meille voinut tulla, kun vieraat revittiin heti verille yms. Itse pärjäsin joten kuten niiden kanssa, koska "kuuluin laumaan". Varaudu siis tämän puolen esilläoloon koko eläimen elinajan...niin minullakin kävi. Nyt he ovat jo poissa ja tilalla oikeita frettejä...eron kyllä huomaa jo sokeakin, kun sen kerran läpikäy.

Minni kirjoitti:

...Sillä kokemukseni mukaan sitä voi vielä tarvita :). On kiva kuulla, että teillä alkaa yhteiselo luistamaan. Itselläni oli vielä muutama kuukausi taanne kaksi ongelmaeläintä (tai niin minä luulin). Vasta eläinten oltua meillä kolme vuotta selvisi, että ne onkin tarhahillerin ja kesyhillerin risteytyksiä ja siksi todella vaistojensa varassa olevia yksilöitä. Olin ostanut ne eläinkaupasta fretteinä eli minua petkutettiin. Jos olisin tiennyt tuon hilleri-puolen olemassaolon, olisin osannut käsitellä ja suhtautua eläimiin ihan eri lailla. Pureminen oli todella rajua ja äkillistä, vieraat karttoivat meitä, sillä ei meille voinut tulla, kun vieraat revittiin heti verille yms. Itse pärjäsin joten kuten niiden kanssa, koska "kuuluin laumaan". Varaudu siis tämän puolen esilläoloon koko eläimen elinajan...niin minullakin kävi. Nyt he ovat jo poissa ja tilalla oikeita frettejä...eron kyllä huomaa jo sokeakin, kun sen kerran läpikäy.

Lue lisää

Mullakin oli ennen näitä hirvityksiä tarhahillerin ja fretin risteymä, eläinkaupasta ostettu myös, ei kai liene vielä samasta.. :) Tämä poika tosin oli unelmaelukka, ei purrut, antoi runsaasti pusuja ja oli todella kiltti. Tosin vieraisiin suhtauduttiin varauksella/väkivaltasesti. Muuta eroa en kyllä näihin meidän freetupoikiin siinä huomannu kuin että tää hilleripoju todella nuoli paljon kasvoja, nuoli aina ja kaikkialta ja piti kokoajan olla nuolemassa ja se oli kamalan pienikokoinen. Näiden frettipoikien emokin olis ollu sitä isompi. En ilman tota kokemusta olis uskaltanu tätä meidän tyttöä edes hakea :)

PeekaBoo kirjoitti:

Mullakin oli ennen näitä hirvityksiä tarhahillerin ja fretin risteymä, eläinkaupasta ostettu myös, ei kai liene vielä samasta.. :) Tämä poika tosin oli unelmaelukka, ei purrut, antoi runsaasti pusuja ja oli todella kiltti. Tosin vieraisiin suhtauduttiin varauksella/väkivaltasesti. Muuta eroa en kyllä näihin meidän freetupoikiin siinä huomannu kuin että tää hilleripoju todella nuoli paljon kasvoja, nuoli aina ja kaikkialta ja piti kokoajan olla nuolemassa ja se oli kamalan pienikokoinen. Näiden frettipoikien emokin olis ollu sitä isompi. En ilman tota kokemusta olis uskaltanu tätä meidän tyttöä edes hakea :)

Lue lisää

...Turun Suikkilassa sijaitsevasta eläinkaupasta. Liikkeen nimeä en mainitse, mutta jokainen joka sieltä on eläimensä ostanut, tietää mistä liikkeestä puhun. He tuottivat usean pentueen (n. 12kpl. kerrallaan) Ruotsista. Naaras, jonka heiltä ostin oli yli vuoden urosta vanhempi ja välissä heillä oli ehtinyt olla jo ainakin yksi muukin pentue. Liki jokainen eläin, jotka tunnen ja on tuolta hankittu, ovat juuri aiemmin kuvailemani tyyppisiä "hirviöitä" eli linja on heillä pysynyt tiiviisti tuona ei-toivottuna yhdistelmänä. Nykyään he eivät enään "frettejä" myy, sillä taisivat itsekin ymmärtää, että nuo eivät kuulu lemmikeiksi.

Minni kirjoitti:

...Turun Suikkilassa sijaitsevasta eläinkaupasta. Liikkeen nimeä en mainitse, mutta jokainen joka sieltä on eläimensä ostanut, tietää mistä liikkeestä puhun. He tuottivat usean pentueen (n. 12kpl. kerrallaan) Ruotsista. Naaras, jonka heiltä ostin oli yli vuoden urosta vanhempi ja välissä heillä oli ehtinyt olla jo ainakin yksi muukin pentue. Liki jokainen eläin, jotka tunnen ja on tuolta hankittu, ovat juuri aiemmin kuvailemani tyyppisiä "hirviöitä" eli linja on heillä pysynyt tiiviisti tuona ei-toivottuna yhdistelmänä. Nykyään he eivät enään "frettejä" myy, sillä taisivat itsekin ymmärtää, että nuo eivät kuulu lemmikeiksi.

Lue lisää

Tämän mun elukkani ostin -95 Helsingin keskustasta kaupasta, joka nyt on jo mennyt konkurssiin. Emo oli vuokrattu turkistarhasta ja isä tais olla omistajan oma fretti. Pentu oli 6 viikkonen kun sen sain, se oli ensimmäinen, joka lähetettiin maailmalle. Tietääkseni siellä teetettiin vain se yksi pentue. Olisi muuten kiva kuulla, jos jollain oli meidän Akun sisaruksia ja kuinka kauan ne tallasivat olohuoneiden mattoja vai tallaavatko edelleen? :)

PeekaBoo kirjoitti:

Tämän mun elukkani ostin -95 Helsingin keskustasta kaupasta, joka nyt on jo mennyt konkurssiin. Emo oli vuokrattu turkistarhasta ja isä tais olla omistajan oma fretti. Pentu oli 6 viikkonen kun sen sain, se oli ensimmäinen, joka lähetettiin maailmalle. Tietääkseni siellä teetettiin vain se yksi pentue. Olisi muuten kiva kuulla, jos jollain oli meidän Akun sisaruksia ja kuinka kauan ne tallasivat olohuoneiden mattoja vai tallaavatko edelleen? :)

Lue lisää

entinen Tunnelin eläinkauppa? Tuo kauppa ei varsinaisesti ole mennyt konkurssiin vaan sen omistajalla on nyt toinen eläinkauppa myöskin Helsingin keskustassa, Kalevankadulla. Siellä ei kyllä enää frettejä ole.

hilleri kirjoitti:

entinen Tunnelin eläinkauppa? Tuo kauppa ei varsinaisesti ole mennyt konkurssiin vaan sen omistajalla on nyt toinen eläinkauppa myöskin Helsingin keskustassa, Kalevankadulla. Siellä ei kyllä enää frettejä ole.

Lue lisää

Ei. Kapteenin Eläinkauppa. Kai sen nyt voi sanoa, kun on konkassa :) Jos joku muistaa.. iso arapapukaija, joka aina pulisi vieraille ja keskellä kauppaa oli valtava terraario, jossa oli krokotiili (tai joku sellanen).

Pitääpäs kokeilla tätäkin! Pelkällä etikalla olen kyllä lattioita pessyt, mutta tällä ei ole ollut vaikutusta. Pitää kokeilla tuota etikka-valkopippuriseosta!

hilleri kirjoitti:

Pitääpäs kokeilla tätäkin! Pelkällä etikalla olen kyllä lattioita pessyt, mutta tällä ei ole ollut vaikutusta. Pitää kokeilla tuota etikka-valkopippuriseosta!

mä olen pessyt kloritella tms. hieman desinfioivalla aineella. Sen jälkeen tosin laatikot saa huuhdella todella huolella.

Tuossa etikkavalkopippuriseoksessa kannattaa pitää freetut lukittuna sen aikaa kun seoksen antaa vaikuttaa. Meillä nimittäin hajusta huolimatta yrittivät nuolla sitä tahnaa ja se olisikin ollut ikävämpää.

Mä olen tuon tahnan jälkeen miedolla pesuaineella vielä pyyhkinyt lattiat, ettei sitä etikkaa jäisi nuoltavaksi asti :)

Olis helpompaa ymmärtää se pureminen, jos tämä meidän tyttö pelkäisi. Välillä se säikähtää ja peruuttaa vähän, pinkasee piiloon ja kurkkii sieltä, mut yleensä ottaen se ei pelkää. Pojat on meillä kesyjä, joten se matkii ja oppii niiltä paljon. Aluks käytettiin hanskoja, kun alko tulla jo epätoivonen olo, ja hanskojen kanssa tyttö tuli nätisti syliin ja viihty sylissä, se seuraili vierellä ja roikku lahkeissa (niin kuin pojatkin tekee). Mutta annapas paljaan sormen vilahtaa vähänkin.. Ja meillä sama juttu ton näpäytyksen kanssa yleensä: tyttö raivostuu vaan enemmän. Joskus kun näpäytin ja huusin sille ison EIIIIH! niin pinkas piiloon, odotti sen aikaa, et käännyin kattomaan muualle ja syöksy ja puras nilkasta.. :( Samoin jos rankasi eikä päässy puremaan mua tai miestä, niin sitten lähintä poikaa nappastiin nenästä. Tää on kyllä onneks jo jääny melkeen kokonaan pois :)

Tänään meillä päästiin taas iso askel eteenpäin! Tosin vähän taas pureksittiin, mut eipä vuotavia haavoja tullu. Alku kiukuttelujen jälkeen neiti pari kertaa halus ihan ite syliin (tosin tais siellä sylissä haista tosi pahalle, kun piti yökkiä..). Ja nyt ei esitetty loukkaantunutta vaikka pari kertaa näpäytin nenälle. Kyllä se tästä vielä.. :) Sääliks vähän käy poikia, kun ne ei tahdo päästää tyttöä syliin (ne haluu sinne ite.. :P) ja sitten tulee se "YÄÄH! SÄ HAISET PAHALLE!" -ilme ja sitten aletaan raapia "hajua pois" kädestä..

PeekaBoo kirjoitti:

Olis helpompaa ymmärtää se pureminen, jos tämä meidän tyttö pelkäisi. Välillä se säikähtää ja peruuttaa vähän, pinkasee piiloon ja kurkkii sieltä, mut yleensä ottaen se ei pelkää. Pojat on meillä kesyjä, joten se matkii ja oppii niiltä paljon. Aluks käytettiin hanskoja, kun alko tulla jo epätoivonen olo, ja hanskojen kanssa tyttö tuli nätisti syliin ja viihty sylissä, se seuraili vierellä ja roikku lahkeissa (niin kuin pojatkin tekee). Mutta annapas paljaan sormen vilahtaa vähänkin.. Ja meillä sama juttu ton näpäytyksen kanssa yleensä: tyttö raivostuu vaan enemmän. Joskus kun näpäytin ja huusin sille ison EIIIIH! niin pinkas piiloon, odotti sen aikaa, et käännyin kattomaan muualle ja syöksy ja puras nilkasta.. :( Samoin jos rankasi eikä päässy puremaan mua tai miestä, niin sitten lähintä poikaa nappastiin nenästä. Tää on kyllä onneks jo jääny melkeen kokonaan pois :)

Tänään meillä päästiin taas iso askel eteenpäin! Tosin vähän taas pureksittiin, mut eipä vuotavia haavoja tullu. Alku kiukuttelujen jälkeen neiti pari kertaa halus ihan ite syliin (tosin tais siellä sylissä haista tosi pahalle, kun piti yökkiä..). Ja nyt ei esitetty loukkaantunutta vaikka pari kertaa näpäytin nenälle. Kyllä se tästä vielä.. :) Sääliks vähän käy poikia, kun ne ei tahdo päästää tyttöä syliin (ne haluu sinne ite.. :P) ja sitten tulee se "YÄÄH! SÄ HAISET PAHALLE!" -ilme ja sitten aletaan raapia "hajua pois" kädestä..

Lue lisää

on toiminut niin erilaiset keinot jokaisella eläimellä, että huh :)

Tuon tarhahillerin kohdalla on tarvittu erityisesti lempeyttä ja pitkäjänteisyyttä, kun uudelleen haettu sitä luottamusta takaisin.

Tämän nuorimmaisen kanssa ollaan oltu samoilla linjoilla, neiti kun oli pentuna varsin arka ja säikky.

Uroksen kanssa siinä teini-iässä oltiin helisemässä puremisen kanssa. Ilkeyttä tai pelkoa se pureminen ei ollut, kunhan haki paikkaansa laumassa. Pitkään yritettiin kieltämistä, nenälle näpäyttämistä jne...kaikki ne yleiset keinot. Lopulta auttoi se,kun purin takaisin. Pari kertaa purin takaisin ja herra oppi siitä. Enää ei poika pure kuin totaalisessa sekopäähepuli-kohtauksessa jos kätensä erehtyy lähelle laittamaan :)

Miina kirjoitti:

on toiminut niin erilaiset keinot jokaisella eläimellä, että huh :)

Tuon tarhahillerin kohdalla on tarvittu erityisesti lempeyttä ja pitkäjänteisyyttä, kun uudelleen haettu sitä luottamusta takaisin.

Tämän nuorimmaisen kanssa ollaan oltu samoilla linjoilla, neiti kun oli pentuna varsin arka ja säikky.

Uroksen kanssa siinä teini-iässä oltiin helisemässä puremisen kanssa. Ilkeyttä tai pelkoa se pureminen ei ollut, kunhan haki paikkaansa laumassa. Pitkään yritettiin kieltämistä, nenälle näpäyttämistä jne...kaikki ne yleiset keinot. Lopulta auttoi se,kun purin takaisin. Pari kertaa purin takaisin ja herra oppi siitä. Enää ei poika pure kuin totaalisessa sekopäähepuli-kohtauksessa jos kätensä erehtyy lähelle laittamaan :)

Lue lisää

Tiedän että aihe on jo erittäin vanha, mutta kyselen ihan mielenkiinnosta, että miten olette saaneet tarhahillerinne ja onko teillä ollut suhteita tarhalle ennen kun otitte tarhaajaan yhteyttä? Miltä tarhoilta kannattaa kysellä jos tahtoo tarhahillerinpennun lemmikiksi? Tekevätkö tarhurit hyvin yhteistyötä ostajan kanssa/ovatko innokkaita myymään pentuja lemmikeiksi?

Kiitos!

Näätänen kirjoitti:

Tiedän että aihe on jo erittäin vanha, mutta kyselen ihan mielenkiinnosta, että miten olette saaneet tarhahillerinne ja onko teillä ollut suhteita tarhalle ennen kun otitte tarhaajaan yhteyttä? Miltä tarhoilta kannattaa kysellä jos tahtoo tarhahillerinpennun lemmikiksi? Tekevätkö tarhurit hyvin yhteistyötä ostajan kanssa/ovatko innokkaita myymään pentuja lemmikeiksi?

Kiitos!

Lue lisää

Tarhaajat ovat täysiä roistoja.