yksinhuoltaja tai kaksinhuoltaja??

rahaa rahaa rahaa... Taas näitä äitejä mies pellolle ja sit sossuun kipin kapin et porua pukkaa et tarttis saada rahaa äijä kiusaa ja hermot menee mut kun annatte rahaa niin elämä kirkastuu ja aurinko paistaa.

rahallisesti mitenkään. Yksinhuoltajakorotuksen saa yhteishuoltajakin samoilla perusteilla kuin yksinhuoltajakin.

Yksinhuoltaja päättää lapsen asioista yksin, yhteishuollossa molemmat päätetään lapsen asioista yhdessä.

Yhteishuoltajuus !
Lapsen huolto tarkoittaa huolenpitoa ja vastuun kantamista lapsesta ja lapsen hyvinvoinnista sekä päätöksenteko-oikeutta lasta koskevissa asioissa. Lapsen huoltoa koskevia asioita säädetään Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83) ja sen 1 §:ssä on määritelty lapsen huollon tarkoitus. Huoltajan tehtävänä on turvata tässä pykälässä mainittujen tavoitteiden toteutuminen.

Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa, he molemmat ovat lapsen huoltajia. Jos vanhemmat eivät ole naimisissa tai eroavat, voidaan päättää joko toisen vanhemman yksinhuoltajuudesta tai yhteishuoltajuudesta. Huoltajuudesta voidaan sopia yhdessä kirjallisesti ja päätös vahvistutetaan sen kunnan sosiaalilautakunnalla, jossa lapsella on asuinpaikka tai päätös voidaan hakea oikeusistuimelta. Yhteishuoltajuus on nykyään yleisin huollon muoto. Lain 10 §:n mukaan lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava lapsen edun mukaisesti, eli on etsittävä kunkin lapsen yksilöllisiä tarpeita parhaiten vastaava ratkaisu.

Lapsella on periaatteessa oikeus saada huoltoa kummaltakin vanhemmaltaan (1 §). Lain 5 §:ssä on huoltajien yhteistoimintaa koskeva säädös. Yhteishuolto edellyttää vanhemmilta laajaa yhteisymmärrystä ja yksimielisyyttä lasta koskevissa päätöksissä. Huoltajat vastaavat tällöin lapsesta yhdessä ja tekevät päätökset yhdessä. Huollosta erotetulla vanhemmalla on vähän oikeuksia suhteessa lapseen eikä välttämättä esim. oikeutta saada tietoa lapsesta vaikkapa päiväkoti- tai kouluasioissa.

Huollolla ei ole suoranaista kytkentää asumiseen eikä tapaamisoikeuteen, vaan nämä kysymykset ratkaistaan erikseen. Lapsen asumisesta voidaan määrätä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, käytännössä vastuun lapsesta kantaa se vanhempi, jonka luona lapsi kulloinkin on, ellei kyse ole erityisen merkittävästä asiasta, jolloin siitä on yleensä päätettävä yhdessä. Tällaisia asioita ovat lapsen asuinpaikka, koulutuspaikka, terveydenhuollolliset toimenpiteet, sukuniemi, kieli, uskontokunta ja passin hankinta.

Yhteishuoltajuudessakaan vanhemman ei tarvitse luovuttaa lasta toiselle vanhemmalle jos tilanteessa ilmenee lapsen kannalta joitain erityisiä uhkia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin jos lasta noutava vanhempi on vahvasti päihtynyt tai käyttäytyy uhkaavasti, tai jos lapsi on sairas. Jos yhteishuoltajuus käy riitaiseksi, huollon voi purkaa.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983

Yksinhuoltajuus itsessään ei ole ongelma. Ongelmalliseksi se muodostuu, jos se tuo mukanaan muita vaikeuksia, esim. puolisoiden väliset riidat, eristäytyneisyys, sopeutumattomuus, taloudelliset vaikeudet, työttömyys, työelämän ylikuormittavuus yms. Ikävä kyllä monet näistä asioista ovat eroperheissä tuttuja.

Käsitteet yksinhuoltajuus ja yhteishuoltajuus kulkevat arkikielessä rinta rinnan ja niiden merkitykset häilyvät. Moni lähivanhempi ei edes halua häntä nimitettävän yksinhuoltajaksi, koska lapset ovat yhteishuollossa ja osittain myös sen negatiivisen leiman takia, joka sanalla yksinhuoltaja edelleenkin on.
Yhteishuollossa kummallakin huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta tietoja lapsestaan (mm. päivähoitopaikasta, koulusta, lääkäriltä). Yhteishuollossa vanhemmat päättävät yhdessä mm. lapsen terveydenhuollosta, koulutuksesta ja passista. Siinä tapauksessa, että lapsia luonaan hoitanut vanhempi kuolee, lasten huoltovelvollisuus siirtyy automaattisesti toiselle yhteishuoltajalle.

Vaikka yhteishuolto on nykyisin suositeltu huoltajuusmuoto ja suurin osa lapsista on yhteishuollossa, voi yksinhuolto olla joissakin tapauksissa paras ratkaisu. Yksinhuolto tarkoittaa oikeutta huolehtia lapsen asioista yksin, ilman että toiselta vanhemmalta tarvitsee kysyä mitään. Se taas ei välttämättä merkitse, etteikö lapsi tapaisi myös toista vanhempaansa. Lasten tapaamissopimus onkin hyvä muotoilla niin, että siitä käyvät ilmi tarkat tapaamispäivien ajankohdat ja määrät. Sopimuksen voi tehdä esim. asuinkunnan sosiaalitoimistossa lastenvalvojan kanssa. Yksinhuoltajuutta voi hakea myös myöhemmässä vaiheessa, jos siihen on riittävät perusteet ja yhteishuollosta koituu lapselle haittaa.




Edunvalvonta

Suomessa toimii Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto, jonka toiminta-ajatuksena on tukea yhden vanhemman perheitä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Liitto koostuu paikallisyhdistyksistä, joihin voi liittyä vaikkapa netin kautta. Liitto järjestää toimintaa ja jäsenille on tarjolla mm. asianajajapäivystys.

Liitto toimii monin tavoin ja yrittää mm. parantaa yksinhuoltajien opiskelumahdollisuuksia. Yksinhuoltajien ESR-rahoitteisessa etäopiskeluprojektissa kehitetään tukimallia, joka mahdollistaa yksinhuoltajien opiskelun. Yksinhuoltajilla on taloudellisia ja lastenhoidollisia ongelmia opiskelun suhteen. Opintotuki ei ota huomioon huollettavien lasten lukumäärää, edes tulorajoja määriteltäessä. Projektissa yksinhuoltajat suorittavat lukion Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa etäopiskeluna. Mukana on jo tällä hetkellä n. 80 opiskelijaa ja lisää olisi tulossa jos paikkoja olisi enemmän. Paikanpäällä koulussa ollaan vain lähiopetuspäivinä eli perjantaisin ja tietysti koejaksoina. Oppituntien ajan lapset ovat joko lähistöllä sijaitsevassa päiväkodissa tai puuhailevat ohjatusti koululla. Myös tukea vanhemmuuteen annetaan projektin puitteissa opintopiirien muodossa.

Lähde: Muuttuva Perhe nro 3/ 2001