Huostaanotto
Liitteenä seuraavat kantelupäätöslyhennelmät:
1. Sosiaali- ja terveyslautakunnan huomion kiinnittäminen virka-avun antamista koskevassa asiassa
2. Sosiaali- ja terveyslautakunnan huomion kiinnittäminen velvollisuuteen tehdä päätös huostaanotetun lapsen yhteydenpidon rajoittamisesta, käsityksen ilmaisu huostaanoton tarpeesta
3. Kaupunginhallituksen, perusturvalautakunnan ja sen alaisten viranhaltijoiden huomauttaminen arkistointisäännösten vastaisesta toiminnasta sekä laiminlyönneistä ja menettelyvirheistä lastensuojeluasiassa ym.
4 Puuttellisin perustein laadittu kiireellinen huostaanotto
Liitteet
Huostaanotto_1.pdf
Huostaanotto_2.pdf
Huostaanotto_3.pdf
Huostaanotto_4.pdf
Sivun vastuuhenkilö: Jarno Virtanen
Huostaanotto_1.pdf
ESLH-2003-04438/SO-11
22.10.2003
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HUOMION KIINNITTÄMINEN VIRKA-AVUN
ANTAMISTA KOSKEVASSA ASIASSA
Lääninhallitus kiinnitti sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen
viranhaltijoiden huomiota siihen, ettei sosiaaliviranomaisella ole
oikeutta tutkia toisen kunnan sosiaaliviranomaisen tekemiä
huostaanottopäätöksiä tai estää niiden täytäntöönpanoa.
Sosiaaliviranomaisella on velvollisuus tarpeellisen virka-avun
antamiseen toisen kunnan sosiaaliviranomaiselle.
Kyseisessä tapauksessa käräjäoikeus oli määrännyt lapsen
asumaan 31.7.2003 saakka vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona.
Lapsen virallinen asuinosoite oli määrätty äidin luokse.
Vanhemmilla oli ollut yhteishuoltajuus. Käytännössä lapsi oli
asunut äitinsä luona ja tavannut isäänsä sovittuina ajankohtina.
Lapsen asuinpaikan perusturvalautakunta A otti lapsen
kiireellisesti huostaan äidin luota 11.3.2003 ja sijoitti hänet
asumaan isänsä luokse. Huostaanottopäätöksessä 11.3.2003
myös päätettiin ryhtyä valmistelemaan varsinaista huostaanottoa,
mutta huostaanoton valmisteluun, kuten asianosaisten
kuulemiseen tms. ei asiakirjojen mukaan ryhdytty. Äidin kanssa
sovittiin yhteydenpidosta lapsen kanssa.
Lapsen ollessa tapaamassa äitiään 4.4. – 6.4.2003, tämä
matkusti lapsen kanssa toiseen kuntaan B tuttavaperheen luokse.
Äiti ei palauttanut lasta sovitusti isän luokse 6.4.2003, vaan hän
teki väestörekisteritoimistolle 7.4.2003 muuttoilmoituksen itsensä
ja lapsen osalta ilmoittaen uudeksi osoitteekseen tuttava perheen
osoitteen kunnassa B.
Perusturvalautakunta A otti lapsen toistamiseen kiireellisesti
huostaan 7.4.2003 ja päätti sijoittaa hänet isänsä luokse.
Perusturvalautakunta A pyysi 7.4.2003 virka-apua kunnan B
sosiaaliviranomaiselta lapsen huostaanoton täytäntöönpanemiseksi.
Kunnan B sosiaaliviranomainen ei katsonut
voivansa täyttää virka-apupyyntöä, koska lapsen asuinpaikka oli
muutettu 7.4.2003 kuntaan B ja koska 7.4.2003 tehdyn kiireellisen
huostaanoton perustelut olivat kunnan B sosiaaliviranomaisen
mielestä sekavat.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
22 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon viranomaisella on
oikeus saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi
tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta.
Kotikuntalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 104/1993)
mukaan väestökirjaviranomaisten tekemät ratkaisut henkilön
kotipaikasta eivät oikeudellisesti sido muiden hallinnonalojen
viranomaisia, vaan viranomaiset ratkaisevat itsenäisesti
kotikuntalain perusteella asianomaisen kotikunnan.
Huoltajien olisi tullut päättää lapsen asuinpaikan muutoksesta
lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 5 §:n
mukaan yhdessä. Äidin muutettua yksipuolisesti lapsen
kotipaikkaa, lääninhallitus katsoi, ettei asuinpaikan muutos
estänyt perusturvalautakunnan A toimivaltaa
huostaanottoasiassa.
Kunnan B sosiaaliviranomainen ei ole myöskään ollut
toimivaltainen tutkimaan perusturvalautakunnan A tekemiä
huostaanottopäätöksiä tai estämään niiden täytäntöönpanoa.
Viranhaltijan tekemään kiireelliseen huostaanottopäätökseen voi
vaatia sosiaalihuoltolain 45 §:n mukaisesti oikaisua sosiaalilautakunnalta,
jonka päätöksestä voi hakea sosiaalihuoltolain
46 §:n mukaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelle.
Muutoksenhakuviranomainen voi lastensuojelulain 38 §:n
2 momentin mukaan kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai
määrätä sen keskeytettäväksi.
Huostaanotto_2.pdf
ESLH-2003-05942/So-18
24.6.2004
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HUOMION KIINNITTÄMINEN
VELVOLLISUUTEEN TEHDÄ PÄÄTÖS HUOSTAANOTETUN LAPSEN
YHTEYDENPIDON RAJOITTAMISESTA, KÄSITYKSEN ILMAISU HUOSTAANOTON
TARPEESTA
Kantelija kanteli siitä, ettei hän ollut saanut muutoksenhakukelpoista
päätöstä huostaanotettujen lastensa yhteydenpidon
rajoittamisesta, vaan tapaamisia oli rajoitettu laittomasti.
Lääninhallitus kiinnitti kunnan sosiaalilautakunnan huomiota
siihen, että mikäli lapsen huoltaja ei hyväksy tehtyä suunnitelmaa
huostaanotettujen lastensa yhteydenpidon osalta, hänellä on
oikeus saada yhteydenpidon rajoittamisesta muutoksenhakukelpoinen
päätös.
Kantelija kanteli myös siitä, ettei hän ollut saanut sosiaalitoimesta
apua perheelleen, vaikka oli useasti tuonut ilmi lastensa
oirehdintaa. Lisäksi kantelija katsoi, että sosiaalitoimi oli jättänyt
kaksi hänen lapsistaan heitteille 2.6.2003 lähtien. Kanteluasiakirjoista
kävi ilmi kantelijan lasten pitkään jatkunut
lastensuojelun tarve ja mahdollisen huostaanoton tarve. Perhettä
oli tuettu pääasiassa lastensuojelun avohuollon tukitoimin.
Koska huostaanottopäätösten tekeminen on kunnan sosiaalilautakunnan
toimivallassa, ei lääninhallitus sinällään voinut ottaa
kantaa siihen, olisiko kantelijan lapset tullut ottaa kunnan
sosiaalilautakunnan huostaan jo aikaisemmin kuin kesällä 2003.
Lääninhallitus kuitenkin ilmaisi käsityksenään, että asiakirjojen
perusteella kantelijan lasten kohdalla olisi tullut harkita
huostaanottoon ryhtymistä jo aikaisemmin kuin kesällä 2003.
Lisäksi lääninhallitus ilmaisi näkemyksenään, että perheen
kahden lapsen kohdalla olisi tullut harkita kiireellistä
huostaanottoa 2.6.2003 alkaen.
Huostaanotto_3.pdf
ESLH-2004-01128/SO-18
30.6.2004
KAUPUNGINHALLITUKSEN, PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA SEN ALAISTEN
VIRANHALTIJOIDEN HUOMAUTTAMINEN ARKISTOINTISÄÄNNÖSTEN
VASTAISESTA TOIMINNASTA SEKÄ LAIMINLYÖNNEISTÄ JA
MENETTELYVIRHEISTÄ LASTENSUOJELUASIASSA YM.
Kantelija oli otettu sosiaalilautakunnan huostaan vuonna 1980 ja
huostaanotto oli jatkunut hänen täysi-ikäisyyteensä saakka
vuoteen 1987. Kantelija ei ollut tiennyt olleensa huostaanotettuna,
vaan oli ollut siinä käsityksessä, että hän oli ollut sopimusluontoisesti
sijoitettuna eri sukulaisten luokse. Vasta tammikuussa
2004 kantelija oli saanut tietää huostaanotostaan.
Kantelija oli pyytänyt jäljennöksiä itseään koskevista
sosiaalihuollon asiakirjoista ensimmäisen kerran syksyllä 2003.
Tammikuussa 2004 kantelijalle on ilmoitettu, että asiakirjat ovat
pääosin kadonneet sosiaalilautakunnan hallusta tuntemattomalla
tavalla. Myös kantelijan äitiä koskevat sosiaalihuollon asiakirjat ja
osa kantelijan siskoa koskevista asiakirjoista olivat kadonneet.
Asiakirjoja olisi tullut säilyttää vähintään 25 vuotta niihin tehdystä
viimeisestä merkinnästä.
Lääninhallitus katsoi, ettei kantelijaa, hänen äitiään ja hänen
sisartaan koskevia sosiaali- ja huoltokertomuksia ollut säilytetty
arkistosäännösten mukaisesti, minkä johdosta lääninhallitus antoi
kyseisen kunnan kaupunginhallitukselle, perusturvalautakunnalle
ja asiakirjojen säilyttämisestä vastanneille viranhaltijoille
huomautuksen.
Lääninhallitus katsoi, että kyseisessä tapauksessa oli tapahtunut
menettelyvirhe siltä osin, kuin kantelijaa ei oltu kuultu
päätettäessä hänen sijaishuoltonsa muuttamisesta vuonna 1986.
Samoin velvollisuus sijaishuollon muuttamista koskevan
päätöksen tekemiseen oli laiminlyöty. Lisäksi kantelijan
huostassapidon aikana ainakin vuosina 1986-1987 oli tapahtunut
laiminlyöntejä hänen huoltonsa suhteen. Oli myös otaksuttavaa,
ettei kantelijalle ollut järjestetty lainkaan jälkihuoltoa. Näiden
laiminlyöntien ja menettelyvirheiden osalta lääninhallitus antoi
kyseisen kunnan perusturvalautakunnalle ja sen alaisille asian
käsittelyyn osallistuneille viranhaltijoille huomautuksen.
Lääninhallitus kiinnitti perusturvalautakunnan ja sen alaisten asian
käsittelyyn osallistuneiden viranhaltijoiden huomiota myös
julkisuuslain säännöksiin asiakirjapyynnön käsittelyajasta, sillä kantelijan asiakirjapyyntöön ei ollut vastattu julkisuuslain
mukaisessa määräajassa.
Lääninhallitus kiinnitti sosiaalityön johtajan huomiota tarkkuuteen
laadittaessa viranomaiselta pyydettäviä selvityksiä ja lausuntoja,
sillä hänen lääninhallitukselle laatimassaan selvityksessä
kantelijan kantelun johdosta oli virheellisyyksiä.
Koska kyseisessä tapauksessa sosiaalitoimessa vuosina
1977-1988 laadituissa kantelijaa ja hänen perhettään koskevissa
sosiaalihuollon asiakirjamerkinnöissä oli ilmennyt puutteita,
lääninhallitus saattoi perusturvalautakunnan ja sen alaisten
viranhaltijoiden tietoon käsityksensä, että sosiaalihuollon
asiakaskertomukset tulisi laatia huolellisesti kaikista asiakkaaseen
liittyvistä toimenpiteistä.
Huostaanotto_4.pdf
ESlH-2007-05130/So-18
5.9.2007
LÄÄNINHALLITUKSEN HUOMAUTUS PERUSTURVALAUTAKUNNALLE JA SEN ALAISILLE
SOSIAALITOIMEN VIRANHALTIJOILLE PUUTTEELLISIN PERUSTEIN LAADITUN
KIIREELLISEN HUOSTAANOTTOPÄÄTÖKSEN TOIMEENPANEMISEN JOHDOSTA.
Lääninhallitus huomautti kunnan perusturvalautakuntaa ja sen alaisia
sosiaalityöntekijöitä ja johtavaa sosiaalityöntekijää kiireellisen huostaanottopäätöksen
toimeenpanosta ilman riittäviä päätökseen kirjattuja perusteita.
Lastensuojelulain 16 §:n mukaisesti sosiaalilautakunnan on
otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet
lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti
vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti
terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun
kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavilla
käyttäytymisellään, jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia
tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi,
ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
Lain 18 §:n mukaan, jos lapsi on 16 §:ssä mainitusta syystä välittömässä
vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton ja sijaishuollon tarpeessa,
voidaan hänet ottaa sosiaalilautakunnan huostaan alistamatta
päätöstä hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Kiireellinen huostaanotto
lakkaa viimeistään 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä sanottuna
aikana oteta 17 §:ssä tarkoitettuna huostaanottoasiana käsiteltäväksi.
Kantelun tapauksessa oli kyse perheestä, jossa on ollut pitkittynyt
huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyvä riita. Lasten kiireellisen huostaanoton
perustelujen yhteydessä kerrotaan käräjäoikeuden päätöksistä
lasten tapaamisiin liittyen sekä noutomääräyksestä, joka oli pantu toimeen
noin kuukausi ennen kiireellisen huostaanoton toimeenpanoa.
Perusteluissa mainitaan myös tuon ajankohdan jälkeen toteutumatta
jääneet määrätyt tapaamiset ja että lasten äidillä ja isällä on eri käsitys
lasten halukkuudesta tapaamiseen. Äidin todetaan perusteluissa esittäneen
koululle vaatimuksen olla luovuttamatta lasta isälle. Lapsi oli äidin
toimesta ilmoitettu sairaaksi ja sittemmin kaksi päivää poissaolevaksi
matkan vuoksi. Perusteluissa todetaan viimeisimmän lastensuojeluilmoituksen
tulleen 13.4. (kiireellinen huostaanotto 25.5.). Ilmoituksen
syyksi todetaan huoltajan mielenterveysongelmat.
Sijoitus tehtiin isän luo perustellen, että se vähiten järkyttää ja vahingoittaa
lapsia. Lääninhallituksen kunnalta pyytämässä selvityksessä
korostetaan, että huostaanoton syynä on nimenomaan äidin toiminta ja
sen vaikutukset lapsiin, ei tapaamisriita ja että äidin olosuhteita ei yrityksistä
huolimatta ole pystytty selvittämään.
Lääninhallitus katsoi, että päätökseen kirjatuissa perusteluissa ei ilmene
lastensuojelulain 18 §:n tarkoittamaa välitöntä vaaraa tai että lapset
muutoin juuri tuolloin olisivat olleet kiireellisen sijaishuollon tarpeessa.
Kiireellinen huostaanotto on perusteltua tehdä esimerkiksi väkivaltatilanteissa,
lapsen heitteillejättötilanteissa, vanhemman ollessa siinä määrin päihtynyt ettei kykene huolehtimaan lapsesta tai sairaus uhkaa
välitttömästi lapsen turvallisuutta.
Liitteenä seuraavat kantelupäätöslyhennelmät:
1. Sosiaali- ja terveyslautakunnan huomion kiinnittäminen virka-avun antamista koskevassa asiassa
2. Sosiaali- ja terveyslautakunnan huomion kiinnittäminen velvollisuuteen tehdä päätös huostaanotetun lapsen yhteydenpidon rajoittamisesta, käsityksen ilmaisu huostaanoton tarpeesta
3. Kaupunginhallituksen, perusturvalautakunnan ja sen alaisten viranhaltijoiden huomauttaminen arkistointisäännösten vastaisesta toiminnasta sekä laiminlyönneistä ja menettelyvirheistä lastensuojeluasiassa ym.
4 Puuttellisin perustein laadittu kiireellinen huostaanotto
Liitteet
Huostaanotto_1.pdf
Huostaanotto_2.pdf
Huostaanotto_3.pdf
Huostaanotto_4.pdf
Sivun vastuuhenkilö: Jarno Virtanen
Huostaanotto_1.pdf
ESLH-2003-04438/SO-11
22.10.2003
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HUOMION KIINNITTÄMINEN VIRKA-AVUN
ANTAMISTA KOSKEVASSA ASIASSA
Lääninhallitus kiinnitti sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen
viranhaltijoiden huomiota siihen, ettei sosiaaliviranomaisella ole
oikeutta tutkia toisen kunnan sosiaaliviranomaisen tekemiä
huostaanottopäätöksiä tai estää niiden täytäntöönpanoa.
Sosiaaliviranomaisella on velvollisuus tarpeellisen virka-avun
antamiseen toisen kunnan sosiaaliviranomaiselle.
Kyseisessä tapauksessa käräjäoikeus oli määrännyt lapsen
asumaan 31.7.2003 saakka vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona.
Lapsen virallinen asuinosoite oli määrätty äidin luokse.
Vanhemmilla oli ollut yhteishuoltajuus. Käytännössä lapsi oli
asunut äitinsä luona ja tavannut isäänsä sovittuina ajankohtina.
Lapsen asuinpaikan perusturvalautakunta A otti lapsen
kiireellisesti huostaan äidin luota 11.3.2003 ja sijoitti hänet
asumaan isänsä luokse. Huostaanottopäätöksessä 11.3.2003
myös päätettiin ryhtyä valmistelemaan varsinaista huostaanottoa,
mutta huostaanoton valmisteluun, kuten asianosaisten
kuulemiseen tms. ei asiakirjojen mukaan ryhdytty. Äidin kanssa
sovittiin yhteydenpidosta lapsen kanssa.
Lapsen ollessa tapaamassa äitiään 4.4. – 6.4.2003, tämä
matkusti lapsen kanssa toiseen kuntaan B tuttavaperheen luokse.
Äiti ei palauttanut lasta sovitusti isän luokse 6.4.2003, vaan hän
teki väestörekisteritoimistolle 7.4.2003 muuttoilmoituksen itsensä
ja lapsen osalta ilmoittaen uudeksi osoitteekseen tuttava perheen
osoitteen kunnassa B.
Perusturvalautakunta A otti lapsen toistamiseen kiireellisesti
huostaan 7.4.2003 ja päätti sijoittaa hänet isänsä luokse.
Perusturvalautakunta A pyysi 7.4.2003 virka-apua kunnan B
sosiaaliviranomaiselta lapsen huostaanoton täytäntöönpanemiseksi.
Kunnan B sosiaaliviranomainen ei katsonut
voivansa täyttää virka-apupyyntöä, koska lapsen asuinpaikka oli
muutettu 7.4.2003 kuntaan B ja koska 7.4.2003 tehdyn kiireellisen
huostaanoton perustelut olivat kunnan B sosiaaliviranomaisen
mielestä sekavat.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
22 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon viranomaisella on
oikeus saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi
tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta.
Kotikuntalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 104/1993)
mukaan väestökirjaviranomaisten tekemät ratkaisut henkilön
kotipaikasta eivät oikeudellisesti sido muiden hallinnonalojen
viranomaisia, vaan viranomaiset ratkaisevat itsenäisesti
kotikuntalain perusteella asianomaisen kotikunnan.
Huoltajien olisi tullut päättää lapsen asuinpaikan muutoksesta
lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 5 §:n
mukaan yhdessä. Äidin muutettua yksipuolisesti lapsen
kotipaikkaa, lääninhallitus katsoi, ettei asuinpaikan muutos
estänyt perusturvalautakunnan A toimivaltaa
huostaanottoasiassa.
Kunnan B sosiaaliviranomainen ei ole myöskään ollut
toimivaltainen tutkimaan perusturvalautakunnan A tekemiä
huostaanottopäätöksiä tai estämään niiden täytäntöönpanoa.
Viranhaltijan tekemään kiireelliseen huostaanottopäätökseen voi
vaatia sosiaalihuoltolain 45 §:n mukaisesti oikaisua sosiaalilautakunnalta,
jonka päätöksestä voi hakea sosiaalihuoltolain
46 §:n mukaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelle.
Muutoksenhakuviranomainen voi lastensuojelulain 38 §:n
2 momentin mukaan kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai
määrätä sen keskeytettäväksi.
Huostaanotto_2.pdf
ESLH-2003-05942/So-18
24.6.2004
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HUOMION KIINNITTÄMINEN
VELVOLLISUUTEEN TEHDÄ PÄÄTÖS HUOSTAANOTETUN LAPSEN
YHTEYDENPIDON RAJOITTAMISESTA, KÄSITYKSEN ILMAISU HUOSTAANOTON
TARPEESTA
Kantelija kanteli siitä, ettei hän ollut saanut muutoksenhakukelpoista
päätöstä huostaanotettujen lastensa yhteydenpidon
rajoittamisesta, vaan tapaamisia oli rajoitettu laittomasti.
Lääninhallitus kiinnitti kunnan sosiaalilautakunnan huomiota
siihen, että mikäli lapsen huoltaja ei hyväksy tehtyä suunnitelmaa
huostaanotettujen lastensa yhteydenpidon osalta, hänellä on
oikeus saada yhteydenpidon rajoittamisesta muutoksenhakukelpoinen
päätös.
Kantelija kanteli myös siitä, ettei hän ollut saanut sosiaalitoimesta
apua perheelleen, vaikka oli useasti tuonut ilmi lastensa
oirehdintaa. Lisäksi kantelija katsoi, että sosiaalitoimi oli jättänyt
kaksi hänen lapsistaan heitteille 2.6.2003 lähtien. Kanteluasiakirjoista
kävi ilmi kantelijan lasten pitkään jatkunut
lastensuojelun tarve ja mahdollisen huostaanoton tarve. Perhettä
oli tuettu pääasiassa lastensuojelun avohuollon tukitoimin.
Koska huostaanottopäätösten tekeminen on kunnan sosiaalilautakunnan
toimivallassa, ei lääninhallitus sinällään voinut ottaa
kantaa siihen, olisiko kantelijan lapset tullut ottaa kunnan
sosiaalilautakunnan huostaan jo aikaisemmin kuin kesällä 2003.
Lääninhallitus kuitenkin ilmaisi käsityksenään, että asiakirjojen
perusteella kantelijan lasten kohdalla olisi tullut harkita
huostaanottoon ryhtymistä jo aikaisemmin kuin kesällä 2003.
Lisäksi lääninhallitus ilmaisi näkemyksenään, että perheen
kahden lapsen kohdalla olisi tullut harkita kiireellistä
huostaanottoa 2.6.2003 alkaen.
Huostaanotto_3.pdf
ESLH-2004-01128/SO-18
30.6.2004
KAUPUNGINHALLITUKSEN, PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA SEN ALAISTEN
VIRANHALTIJOIDEN HUOMAUTTAMINEN ARKISTOINTISÄÄNNÖSTEN
VASTAISESTA TOIMINNASTA SEKÄ LAIMINLYÖNNEISTÄ JA
MENETTELYVIRHEISTÄ LASTENSUOJELUASIASSA YM.
Kantelija oli otettu sosiaalilautakunnan huostaan vuonna 1980 ja
huostaanotto oli jatkunut hänen täysi-ikäisyyteensä saakka
vuoteen 1987. Kantelija ei ollut tiennyt olleensa huostaanotettuna,
vaan oli ollut siinä käsityksessä, että hän oli ollut sopimusluontoisesti
sijoitettuna eri sukulaisten luokse. Vasta tammikuussa
2004 kantelija oli saanut tietää huostaanotostaan.
Kantelija oli pyytänyt jäljennöksiä itseään koskevista
sosiaalihuollon asiakirjoista ensimmäisen kerran syksyllä 2003.
Tammikuussa 2004 kantelijalle on ilmoitettu, että asiakirjat ovat
pääosin kadonneet sosiaalilautakunnan hallusta tuntemattomalla
tavalla. Myös kantelijan äitiä koskevat sosiaalihuollon asiakirjat ja
osa kantelijan siskoa koskevista asiakirjoista olivat kadonneet.
Asiakirjoja olisi tullut säilyttää vähintään 25 vuotta niihin tehdystä
viimeisestä merkinnästä.
Lääninhallitus katsoi, ettei kantelijaa, hänen äitiään ja hänen
sisartaan koskevia sosiaali- ja huoltokertomuksia ollut säilytetty
arkistosäännösten mukaisesti, minkä johdosta lääninhallitus antoi
kyseisen kunnan kaupunginhallitukselle, perusturvalautakunnalle
ja asiakirjojen säilyttämisestä vastanneille viranhaltijoille
huomautuksen.
Lääninhallitus katsoi, että kyseisessä tapauksessa oli tapahtunut
menettelyvirhe siltä osin, kuin kantelijaa ei oltu kuultu
päätettäessä hänen sijaishuoltonsa muuttamisesta vuonna 1986.
Samoin velvollisuus sijaishuollon muuttamista koskevan
päätöksen tekemiseen oli laiminlyöty. Lisäksi kantelijan
huostassapidon aikana ainakin vuosina 1986-1987 oli tapahtunut
laiminlyöntejä hänen huoltonsa suhteen. Oli myös otaksuttavaa,
ettei kantelijalle ollut järjestetty lainkaan jälkihuoltoa. Näiden
laiminlyöntien ja menettelyvirheiden osalta lääninhallitus antoi
kyseisen kunnan perusturvalautakunnalle ja sen alaisille asian
käsittelyyn osallistuneille viranhaltijoille huomautuksen.
Lääninhallitus kiinnitti perusturvalautakunnan ja sen alaisten asian
käsittelyyn osallistuneiden viranhaltijoiden huomiota myös
julkisuuslain säännöksiin asiakirjapyynnön käsittelyajasta, sillä kantelijan asiakirjapyyntöön ei ollut vastattu julkisuuslain
mukaisessa määräajassa.
Lääninhallitus kiinnitti sosiaalityön johtajan huomiota tarkkuuteen
laadittaessa viranomaiselta pyydettäviä selvityksiä ja lausuntoja,
sillä hänen lääninhallitukselle laatimassaan selvityksessä
kantelijan kantelun johdosta oli virheellisyyksiä.
Koska kyseisessä tapauksessa sosiaalitoimessa vuosina
1977-1988 laadituissa kantelijaa ja hänen perhettään koskevissa
sosiaalihuollon asiakirjamerkinnöissä oli ilmennyt puutteita,
lääninhallitus saattoi perusturvalautakunnan ja sen alaisten
viranhaltijoiden tietoon käsityksensä, että sosiaalihuollon
asiakaskertomukset tulisi laatia huolellisesti kaikista asiakkaaseen
liittyvistä toimenpiteistä.
Huostaanotto_4.pdf
ESlH-2007-05130/So-18
5.9.2007
LÄÄNINHALLITUKSEN HUOMAUTUS PERUSTURVALAUTAKUNNALLE JA SEN ALAISILLE
SOSIAALITOIMEN VIRANHALTIJOILLE PUUTTEELLISIN PERUSTEIN LAADITUN
KIIREELLISEN HUOSTAANOTTOPÄÄTÖKSEN TOIMEENPANEMISEN JOHDOSTA.
Lääninhallitus huomautti kunnan perusturvalautakuntaa ja sen alaisia
sosiaalityöntekijöitä ja johtavaa sosiaalityöntekijää kiireellisen huostaanottopäätöksen
toimeenpanosta ilman riittäviä päätökseen kirjattuja perusteita.
Lastensuojelulain 16 §:n mukaisesti sosiaalilautakunnan on
otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet
lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti
vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti
terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun
kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavilla
käyttäytymisellään, jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia
tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi,
ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
Lain 18 §:n mukaan, jos lapsi on 16 §:ssä mainitusta syystä välittömässä
vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton ja sijaishuollon tarpeessa,
voidaan hänet ottaa sosiaalilautakunnan huostaan alistamatta
päätöstä hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Kiireellinen huostaanotto
lakkaa viimeistään 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä sanottuna
aikana oteta 17 §:ssä tarkoitettuna huostaanottoasiana käsiteltäväksi.
Kantelun tapauksessa oli kyse perheestä, jossa on ollut pitkittynyt
huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyvä riita. Lasten kiireellisen huostaanoton
perustelujen yhteydessä kerrotaan käräjäoikeuden päätöksistä
lasten tapaamisiin liittyen sekä noutomääräyksestä, joka oli pantu toimeen
noin kuukausi ennen kiireellisen huostaanoton toimeenpanoa.
Perusteluissa mainitaan myös tuon ajankohdan jälkeen toteutumatta
jääneet määrätyt tapaamiset ja että lasten äidillä ja isällä on eri käsitys
lasten halukkuudesta tapaamiseen. Äidin todetaan perusteluissa esittäneen
koululle vaatimuksen olla luovuttamatta lasta isälle. Lapsi oli äidin
toimesta ilmoitettu sairaaksi ja sittemmin kaksi päivää poissaolevaksi
matkan vuoksi. Perusteluissa todetaan viimeisimmän lastensuojeluilmoituksen
tulleen 13.4. (kiireellinen huostaanotto 25.5.). Ilmoituksen
syyksi todetaan huoltajan mielenterveysongelmat.
Sijoitus tehtiin isän luo perustellen, että se vähiten järkyttää ja vahingoittaa
lapsia. Lääninhallituksen kunnalta pyytämässä selvityksessä
korostetaan, että huostaanoton syynä on nimenomaan äidin toiminta ja
sen vaikutukset lapsiin, ei tapaamisriita ja että äidin olosuhteita ei yrityksistä
huolimatta ole pystytty selvittämään.
Lääninhallitus katsoi, että päätökseen kirjatuissa perusteluissa ei ilmene
lastensuojelulain 18 §:n tarkoittamaa välitöntä vaaraa tai että lapset
muutoin juuri tuolloin olisivat olleet kiireellisen sijaishuollon tarpeessa.
Kiireellinen huostaanotto on perusteltua tehdä esimerkiksi väkivaltatilanteissa,
lapsen heitteillejättötilanteissa, vanhemman ollessa siinä määrin päihtynyt ettei kykene huolehtimaan lapsesta tai sairaus uhkaa
välitttömästi lapsen turvallisuutta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.laaninhallitus.fi/lh/etela/sto/home.nsf/pages/860CF38E32377FD4C2256F1F0039E466?opendocument
Huostaanoton tai sijaishuollon järjestämisen laiminlyönti
Liitteenä seuraavat kantelupäätöslyhennelmät:
1. Huomautus perusturvalautakunnalle laiminlyönneistä järjestää sijaishuolto ja kirjata ylös tehdyt lastensuojelutoimenpiteet, huomion kiinnittäminen velvollisuuteen vastata muistutukseen
2. Sosiaali- ja terveyslautakunnan huomion kiinnittäminen velvollisuuteen tehdä päätös huostaanotetun lapsen yhteydenpidon rajoittamisesta, käsityksen ilmaisu huostaanoton tarpeesta
3. Huomautus kahden kunnan sosiaalilautakunnille ja niiden viranhaltijoille lapsen kiireellisessä lastensuojeluasiassa
4. Huomautus sosiaalilautakunnalle laiminlyönnistä järjestää sijaishuolto
Liitteet
Huostaanotto_sijaishuolto_1.pdf
Huostaanotto_sijaishuolto_2.pdf
Huostaanotto_sijaishuolto_3.pdf
Huostaanotto_sijaishuolto_4.pdf
Sivun vastuuhenkilö: Pia Leikasto
http://www.laaninhallitus.fi/lh/etela/sto/home.nsf/pages/E717797B0977503DC2256F1F0039C37A?opendocument