Terveyskeskuslääkärit ja lapset asiakkaana

En ihmettele lasten kokemaa lääkärikammoa enää ollenkaan. Aamulla olin pojan kanssa korvajälkitarkastuksessa. Tutkimus jäi valitettavasti kesken, "kovakouraiseen korvatutkimukseen" hermostunut poikani alkoi rimpuilla ja huutaa siihen malliin, että minulta paloi päreet ja käveltiin ulos kesken kaiken. En siis hermostunut poikaani, vaan lääkäriin.

Onko ainoa mahdollisuus saada lapsiystävällistä palvelua ilman loppuiän traumoja asioida yksityisillä lääkäriasemilla? Mitäs kokemuksia muilla julkisesta terveydenhuollosta eri toten lasten näkökulmasta? Ko. terveysasemallakin on pari-kolme vuotta takaperin ollut mukavia lääkäreitä, mutta nykyisen omalääkärin vastaanotolle ei tee mieli enää lastaan viedä. Ilmeisesti julkiselle puolelle otetaan kaikki kynnelle kykenevät, jotta virka saadaan täytettyä. Lääkäri voi toki olla kuinka pätevä hyvänsä lääketieteellisessä mielessä, mielellään olisi osattava myös hieman psykologiaa käsitelläkseen pikkuasiakkaitansa huomioon ottavaisemmin.

Sama toimenpide toisen lääkärin tekemänä kuukausi aiemmin lähinnä vain nauratti poikaa ja kaikki meni mallikkaasti. Ja silloin tilanne oli akuutti ja korva kipeänä eikä mikään jälkitarkastus!
11976
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

> mielellään olisi osattava myös hieman psykologiaa käsitelläkseen pikkuasiakkaitansa huomioon ottavaisemmin.

Ei olisi pahitteeksi vaikka isompiakin asiakkaita vastaan ottaessaan muistuisi myös niitä psykologian perusasioita mieleen.
Tiedämmehän myös tämänkin puolen suuren vaikutuksen terveyteen ja tervehtymiseenkin, josta lääkärin luulisi olevan kiinnostunut.

Jostain syystä aihe ei vain tahdo kiinnostaa lääkäreitä.
Joskus vaikuttaisi olevan jopa päin vastoinkin.

Äänestä
  • Oliskos siinä kuitenkin jotain psykoloogista mukana. Ehkä tämä lääkäri on epävarma omasta toimintakyvystään/ tiedoitaan ja taidoistaan. Kätkee sen yrmeyden ja kiireen taakse. Lääkärinkin tarvis, varsinkin nuoren, muistaa: harjoitus tekee lääkärinkin, pelkkä koulu ei sitä teen. Kuuntele asiakkaita, vaihda mielipiteitä, älä ole pelottava, luotasityöntävä siellä pöytäsi suojassa.
    Kaikessa iässä huomioi yksilöllisesti, niinhän koulutuksessa opetetaan, vai eikö?

    Äänestä

  • omalääkärit markkinoitiin kirjoitti:

    Oliskos siinä kuitenkin jotain psykoloogista mukana. Ehkä tämä lääkäri on epävarma omasta toimintakyvystään/ tiedoitaan ja taidoistaan. Kätkee sen yrmeyden ja kiireen taakse. Lääkärinkin tarvis, varsinkin nuoren, muistaa: harjoitus tekee lääkärinkin, pelkkä koulu ei sitä teen. Kuuntele asiakkaita, vaihda mielipiteitä, älä ole pelottava, luotasityöntävä siellä pöytäsi suojassa.
    Kaikessa iässä huomioi yksilöllisesti, niinhän koulutuksessa opetetaan, vai eikö?

    koulu todellakin oli tehnyt lääkärin!

    Positiivinen kokemus vastaanotolla nuoren mieslääkärin luona, negatiivinen kokemus nyt vanhemman naislääkärin luona.

    Äänestä

"hermostunut poikani alkoi rimpuilla ja huutaa siihen malliin, että minulta paloi päreet ja käveltiin ulos kesken kaiken"

JA EIKUN ULOS LÄÄKÄRISTÄ!
Näistä lapsista saadaan just niitä nysveröitä, jotka ei kunnioita mitään auktoriteettejä kun äitikin opettaa pienestä pitäen, että pois vaan niistä tilanteista jotka ei heti mene oman pillin mukaan. Näistä lapsista saadaan niitä tulevaisuuden kalapuikkolapsia, jolta menee heti hermot ruokajonossa jos joku sanoo, että ei saa ottaa neljättä kalapuikkoa ja armeijassa sama homma, kun aletaan käskeä ja ei ihan oo kivaa, niin pois vaan paikalta eli kotiin takaisin itkemään äidin helmoihin.

Jotain vois koittaa kestää niin selviäis sitten niitä tulevaisuuden hiukka isommistakin haasteista ja ongelmista, kun joka paikasta ei vaan voi kävellä pois!!!

Äänestä
  • Pitäisikö siis tyynesti katsoa vierestä, kun omaa 4-vuotiasta lasta sattuu ja pitää väkivalloin paikallaan, kun ressukka kiljuu apua? En tiedä sun kasvatusmetodeistasi, mutta lienet joku lastesi hakkaaja tai muu vastaava, kun kerran pitää kestää jotain? Ja lääkärissä oltiin isin eikä äidin kanssa.

    Äänestä

  • wefwefqwd kirjoitti:

    Pitäisikö siis tyynesti katsoa vierestä, kun omaa 4-vuotiasta lasta sattuu ja pitää väkivalloin paikallaan, kun ressukka kiljuu apua? En tiedä sun kasvatusmetodeistasi, mutta lienet joku lastesi hakkaaja tai muu vastaava, kun kerran pitää kestää jotain? Ja lääkärissä oltiin isin eikä äidin kanssa.

    Kyllä pitäis! Onhan se nyt selvä, että jos korva on tulehtunut, niin siihen sattuu. Minkähänlaiset jonot lääkäreihin oliskaan, jos potilaat ensin viedään jäätelökioskille ja tikkarikauppaan, ennen kuin voidaan mitään tehdä. Aika pieni ja nopea homma tollanen korvatähystys kuitenkin on. Ja ennen kaikkea lapsen parhaaksi.

    Äänestä

  • wefwefqwd kirjoitti:

    Pitäisikö siis tyynesti katsoa vierestä, kun omaa 4-vuotiasta lasta sattuu ja pitää väkivalloin paikallaan, kun ressukka kiljuu apua? En tiedä sun kasvatusmetodeistasi, mutta lienet joku lastesi hakkaaja tai muu vastaava, kun kerran pitää kestää jotain? Ja lääkärissä oltiin isin eikä äidin kanssa.

    Niin jos siis neuvoa kysyt niin vastaus on KYLLÄ. Ihan kahdestakin syystä: lapsen etu, jota sinäkin varmaan ajattelet, olisi ollut, että korva olisi tullut tarkastettua. Kai varasit ajan esim jollekin sellaiselle yksityislääkärille, jolle olisit voinut varata vaikka tupla-ajan, niin lääkäri olisi ehtinyt maanittelamaan lasta toimenpiteeseen. No toki teit sen, koska ajattelet lapsesi parasta. Toinen seikka, ei yhtään vähäpätöisempi, on, että minkälaisen mallin annoit lapsellesi kun aikuisena ja vielä lapsen omana isänä "poltit päreesi" ja lähdit kesken lääkärin toimenpiteen??? Mistä IHMEESTÄ sinulle tuli tässä tai MISSÄÄN YHTEYDESSÄ mieleen LASTEN HAKKAAMINEN??????? En pysty käsittämään. Lasten on syytä opetella myös KESTÄMÄÄN erinäisiä epämiellyttäviä tilanteita. Tämä oli kuitenkin lapsen hyvinvointia edistävä toimenpide, josta veit lapsesi kesken kaiken pois. Siitä tässä vain kysymys.

    Äänestä

  • wefwefqwd kirjoitti:

    Pitäisikö siis tyynesti katsoa vierestä, kun omaa 4-vuotiasta lasta sattuu ja pitää väkivalloin paikallaan, kun ressukka kiljuu apua? En tiedä sun kasvatusmetodeistasi, mutta lienet joku lastesi hakkaaja tai muu vastaava, kun kerran pitää kestää jotain? Ja lääkärissä oltiin isin eikä äidin kanssa.

    "mielellään olisi osattava myös hieman psykologiaa käsitelläkseen pikkuasiakkaitansa huomioon ottavaisemmin."

    -----

    Taitaa sulta nyt itseltä puuttua psykologian ja vähänn muutkin taidot. Huhuh, mitä kielenkäyttöä.

    Äänestä

On totisesti tullut käytettyä terveyskeskuslääkäritä kun on ollut korvatulehduskierrelapsia. Kaikennäköistä on tapahtunut ja lapset on itkeneet ja nauraneet. Ei vaan ole koskaan tullut mieleenkään lähteä kesken lääkärikäynnin saatikka alkaa syyttämään lääkäriä jos homma ei aina mene ihan putkeen. Lapset on arvaamattomia. Välillä saavat hepuleita, mutta aina on homma hoidettu.

Äänestä
  • Itse myös useamman lapsen vanhempana nähnyt monenlaista lääkäriä.

    Jos mahdollista, toki valitsen mieluusti "lapsiystävällisen" lääkärin kokemukseen perustuen. Ei ne lapset hepulia saa, kun vastaanottotilanne tutkimuksineen hoidetaan "oikein".

    Äänestä

Meillä ainakin meni "hermot" korvatulehduskierteessä ja yksityinen puoli sai yhden asiakkaan lisää. Pelkästään 3h odottelut ja sen päälle arvostelut "palvelun käyttämisestä" ennen kuin edes tutkittiin alkoi riittämään.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


fqetrhthgr kirjoitti:

En ihmettele lasten kokemaa lääkärikammoa enää ollenkaan. Aamulla olin pojan kanssa korvajälkitarkastuksessa. Tutkimus jäi valitettavasti kesken, "kovakouraiseen korvatutkimukseen" hermostunut poikani alkoi rimpuilla ja huutaa siihen malliin, että minulta paloi päreet ja käveltiin ulos kesken kaiken. En siis hermostunut poikaani, vaan lääkäriin.

Onko ainoa mahdollisuus saada lapsiystävällistä palvelua ilman loppuiän traumoja asioida yksityisillä lääkäriasemilla? Mitäs kokemuksia muilla julkisesta terveydenhuollosta eri toten lasten näkökulmasta? Ko. terveysasemallakin on pari-kolme vuotta takaperin ollut mukavia lääkäreitä, mutta nykyisen omalääkärin vastaanotolle ei tee mieli enää lastaan viedä. Ilmeisesti julkiselle puolelle otetaan kaikki kynnelle kykenevät, jotta virka saadaan täytettyä. Lääkäri voi toki olla kuinka pätevä hyvänsä lääketieteellisessä mielessä, mielellään olisi osattava myös hieman psykologiaa käsitelläkseen pikkuasiakkaitansa huomioon ottavaisemmin.

Sama toimenpide toisen lääkärin tekemänä kuukausi aiemmin lähinnä vain nauratti poikaa ja kaikki meni mallikkaasti. Ja silloin tilanne oli akuutti ja korva kipeänä eikä mikään jälkitarkastus!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu