Olen sairastanut paniikkihäiriötä 10 vuotta suurinpiirtein. Tähän liittyy suurimmalta osin emetofobia (osentamisen pelko).
Näin talvisin se on pahimmillaan kun oksennustautia on niin paljon liikkeellä.
Olen myös huomannut,että jos on kova stressi niin oireet pahenevat, välillä on aikoja ,että pärjään ilman lääkitystä. Nyt on takana parisuhteen rikkoutuminen ja työstä irtisanominen (yt-neuvottelut). Ennen parisuhteen päättymistä oli todella vaikeaa sillä suhde oli erittäin tukahduttava, mies oli sairaalloisen mustasukkainen ja kontrolloiva.
Tähän paniikkiin kuuluu myös masennusta.
Antakaa hyvät ihmiset neuvoa, että miten pääsen tästä eteenpäin. Mitään en jaksaisi tehdä, kuljen aamut illat kylpytakki päällä, enkä jaksa edes tukkaani kammata. Välillä tuntuu, etten jaksaisi mennä edes suihkuun. Ruoka ei ole maistunut pitkään aikaan.
Näin talvisin se on pahimmillaan kun oksennustautia on niin paljon liikkeellä.
Olen myös huomannut,että jos on kova stressi niin oireet pahenevat, välillä on aikoja ,että pärjään ilman lääkitystä. Nyt on takana parisuhteen rikkoutuminen ja työstä irtisanominen (yt-neuvottelut). Ennen parisuhteen päättymistä oli todella vaikeaa sillä suhde oli erittäin tukahduttava, mies oli sairaalloisen mustasukkainen ja kontrolloiva.
Tähän paniikkiin kuuluu myös masennusta.
Antakaa hyvät ihmiset neuvoa, että miten pääsen tästä eteenpäin. Mitään en jaksaisi tehdä, kuljen aamut illat kylpytakki päällä, enkä jaksa edes tukkaani kammata. Välillä tuntuu, etten jaksaisi mennä edes suihkuun. Ruoka ei ole maistunut pitkään aikaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ymmärrän Sinua täysin... Minä itse pelkään oksentamista todella paljon ja tosiaan tämä aika vuodesta on se pahin!! Lisäksi minulla on kai myös paniikkihäiriö, ja tänään on taas tosi inhottava päivä; minulla on illalla hammaslääkäri ja pelottaa mennä. Siinä tuolissa tulee tunne että on pakko päästä pois. Oksettaa , heikottaa ja pyörryttää... Tämä ei ole kivaa... Kunpa löytäisimme avun!!
Mulla on myös kaikki mahdolliset pelot, kohtalaisen vaikee masennus ja paniikkihäiriö yhdessä kanssani.
Oon ottanut asenteen, että periksi en anna! En koskaan lähde tilanteista sillä, että pääsisin kauhusta. Jään vain niihin. Se on ihan kauheaa siinä tilanteessa, mutta ei mahdotonta. Kun pitää vaan itsensä, antaa oireiden ja kauhun tulla, se rauhottaa.
Hammaslääkärintuoli on juuri hyvä keino hallita ahdistusta. Et pääse pois, mutta toisaalta mitään ei voi edes tapahtua. Et todellakaan tule kuolemaan tai pyörtymään. Pidä se mielessäsi.