Ekonomi Jukka Davidsson:
Ovatko eläkerahamme todella tallella ja missä määrin?
Lisäksi vakuutusyhtiöillä on edessään rankka sopeutuminen kansainväliseen kilpailuun. Vahinkovakuutusyhtiöiden omistuksessa on kuitenkin lakisääteisiä eläkkeistä huolehtivia eläkevakuutusyhtiöitä. Niiden rahastot ovat erittäin suuria ja säännöstelyn alaisia. vakuutusyhtiöt joutuvat lainaamaan kertyneistä eläkemaksuista suurimman osan ns. TEL - takaisinlainauksena 9 %:n korolla maksajille turvaavaa vakuutta vastaan (pankkien taseiden ulkopuoliset vastuusitoumukset 1991 olivat 176,3 mrd mk, lukuun pitää vielä lisätä eläketurvakeskuksen myöntämät takaukset). Myöhemmin korkojen noustessa on vakuutusyhtiöiden rahastoilta vaadittavan tuoton alhaisuus antanut mahdollisuuksia edullisiin liiketoimiin. Merkittävää nimittäin on, että kaikkiin varoihin ei liity takaisinlainausoikeutta.
Takaisinlainaus ei alunperinkään ole koskenut kaikkia varoja, mutta merkittävämpää on, että yrityksen lopettaessa toimintansa tai mennessä konkurssiin, jää vakuutusyhtiölle eläkkeiden maksuvelvollisuus ja sitä varten rahastot, joihin ei enää kenelläkään ole takaisinlainausoikeutta. Tällaisia varoja, jotka ovat periaatteessa vapaasti sijoitettavissa saattaa olla jopa kolmannes työeläkevakuutusyhtiöiden rahastoista.'' (viite 1.)
Toisin sanoen, mitä enemmän yrityksiä kaadetaan sitä enemmän varoja siirtyy vapaasti sijoitettavaksi eli eläkeyhtiön hallituksen päätettäväksi. Varojahan tarvittiin kymmeniä, satoja miljardeja markkoja pankkien omien kiinteistöjen hautaamiseksi eläkevaroihin ja valtion ulkomaisten lainojen konvertoimiseksi julkisen sektorin sisäiseksi lainanotoksi. Tämä mahdollisuus käytettiinkin täysimittaisesti hyväksi. Pankit kaatoivat noin 42.400 yritystä. Omaisuutta haalittiin näistä ja muista ryhmistä ainakin noin 250 - 300 miljardia markkaa.
http://www.promerit.net/isanmaan_ryostajat.html
Ovatko eläkerahamme todella tallella ja missä määrin?
Lisäksi vakuutusyhtiöillä on edessään rankka sopeutuminen kansainväliseen kilpailuun. Vahinkovakuutusyhtiöiden omistuksessa on kuitenkin lakisääteisiä eläkkeistä huolehtivia eläkevakuutusyhtiöitä. Niiden rahastot ovat erittäin suuria ja säännöstelyn alaisia. vakuutusyhtiöt joutuvat lainaamaan kertyneistä eläkemaksuista suurimman osan ns. TEL - takaisinlainauksena 9 %:n korolla maksajille turvaavaa vakuutta vastaan (pankkien taseiden ulkopuoliset vastuusitoumukset 1991 olivat 176,3 mrd mk, lukuun pitää vielä lisätä eläketurvakeskuksen myöntämät takaukset). Myöhemmin korkojen noustessa on vakuutusyhtiöiden rahastoilta vaadittavan tuoton alhaisuus antanut mahdollisuuksia edullisiin liiketoimiin. Merkittävää nimittäin on, että kaikkiin varoihin ei liity takaisinlainausoikeutta.
Takaisinlainaus ei alunperinkään ole koskenut kaikkia varoja, mutta merkittävämpää on, että yrityksen lopettaessa toimintansa tai mennessä konkurssiin, jää vakuutusyhtiölle eläkkeiden maksuvelvollisuus ja sitä varten rahastot, joihin ei enää kenelläkään ole takaisinlainausoikeutta. Tällaisia varoja, jotka ovat periaatteessa vapaasti sijoitettavissa saattaa olla jopa kolmannes työeläkevakuutusyhtiöiden rahastoista.'' (viite 1.)
Toisin sanoen, mitä enemmän yrityksiä kaadetaan sitä enemmän varoja siirtyy vapaasti sijoitettavaksi eli eläkeyhtiön hallituksen päätettäväksi. Varojahan tarvittiin kymmeniä, satoja miljardeja markkoja pankkien omien kiinteistöjen hautaamiseksi eläkevaroihin ja valtion ulkomaisten lainojen konvertoimiseksi julkisen sektorin sisäiseksi lainanotoksi. Tämä mahdollisuus käytettiinkin täysimittaisesti hyväksi. Pankit kaatoivat noin 42.400 yritystä. Omaisuutta haalittiin näistä ja muista ryhmistä ainakin noin 250 - 300 miljardia markkaa.
http://www.promerit.net/isanmaan_ryostajat.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
SUOMI ON YKS SAATANAN APINOJEN PLANEETTA.
.....tapporahaa yrittäjistä. Ja sen teki yksimielinen eduskunta!
vai oliko jotkut eri mieltä?