16 v koneoppilas 60 luvulla ??

1952 täytin 18 v ja pääsin koneseen . Aloitin lämmittäjänä 01.05.52 ja sitten myöhemmin 26.07.52
Moottorioppilaana.Siis piti olla tuolloin täyttänyt 18 v jotta pääsi koneseen
352585
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

Aloitit trimmarina, trimmarin piti olla 18 v.

Kone- tai moottorioppilaana sekä täkillä junkin piti olla 16 v.
Näin on!

Äänestä

...vuonna 1971 aloitin koneoppilaana. Ehkä 60-luvulla oli asiat toisin...

Äänestä

oli 182 Fmk kuukaudessa vuonna 1964. (Tervi)
Kakkosmestarin taulukkopalkka pienessä Nielsen`in Pinjassa oli 900 mk v. 1967.

Äänestä
  • Niin Oppilas otti kiinni Lämmittäjän palkan

    Äänestä

  • Lämminmies kirjoitti:

    Niin Oppilas otti kiinni Lämmittäjän palkan

    oli kuusikymmentäluvun puolivälissä 450...500 mk. Noin 2,5 kertaa suurempikuin oppilaalla.
    Noin vaan malliksi, vanhassa Jurmossakin oli kolme oppilasta.

    Äänestä

  • kuukausipalkka kirjoitti:

    oli kuusikymmentäluvun puolivälissä 450...500 mk. Noin 2,5 kertaa suurempikuin oppilaalla.
    Noin vaan malliksi, vanhassa Jurmossakin oli kolme oppilasta.

    Parempi kuin Nunnalahti olin kummasakin 1 mestarina 1961.Jurmo kulki paremmin tyhjänä kun Nunnalahti

    Äänestä

  • Lämminmies kirjoitti:

    Parempi kuin Nunnalahti olin kummasakin 1 mestarina 1961.Jurmo kulki paremmin tyhjänä kun Nunnalahti

    jurmo oli kevyempi vähäise. nunnassa 9syl kone jajurmossa vaan kasi 6500ahv.nunnn nopeus 15solmua.jurmo romutettu 18,91974

    Äänestä

  • erkki 5v kirjoitti:

    jurmo oli kevyempi vähäise. nunnassa 9syl kone jajurmossa vaan kasi 6500ahv.nunnn nopeus 15solmua.jurmo romutettu 18,91974

    Pakoventtiilit kannessa kesti vaan 310 astetta , kun paloi rikki niin meni 3 tuntia vaihdossa .Tiirinki kehui nunnan olevan Suomen nopeimmam kauppalaivan.Tyhjänä eivät meitä saaneet kiinni kun menimme perätysten M- merelle , heiltä me kolme kantta tuon matkan aikana .Tietysti tämähän oli perämiesten antamatieto. Jurmossa oli kyllä vara lisäyä vauhtia ainakin2 solmua.

    Äänestä

  • Lämminmies kirjoitti:

    Pakoventtiilit kannessa kesti vaan 310 astetta , kun paloi rikki niin meni 3 tuntia vaihdossa .Tiirinki kehui nunnan olevan Suomen nopeimmam kauppalaivan.Tyhjänä eivät meitä saaneet kiinni kun menimme perätysten M- merelle , heiltä me kolme kantta tuon matkan aikana .Tietysti tämähän oli perämiesten antamatieto. Jurmossa oli kyllä vara lisäyä vauhtia ainakin2 solmua.

    1971 Nesteen Tiiskerissä ollessani ajoi Algotin Solny vain heittäen ohitse Somalian rannikolla. Vanha,laho, 1947 rakennettu rohjo näytti Nesteen miehille taivaan merkit.. Meilläkin oli vauhtia yli 15, sanoivat styyrmannit!

    Äänestä

  • UPDATE_8210255 kirjoitti:

    1971 Nesteen Tiiskerissä ollessani ajoi Algotin Solny vain heittäen ohitse Somalian rannikolla. Vanha,laho, 1947 rakennettu rohjo näytti Nesteen miehille taivaan merkit.. Meilläkin oli vauhtia yli 15, sanoivat styyrmannit!

    algotin pontoistä sen verran.että tänään kulki ja huomenna taas ei dalnyssä tuli oltua aika keksintö.uusimmista laivoista kyseisestä varustamosta ei ole kokemusta.siirryin sitten jauho alalle(lue nielsenin sevilla sarjaan)

    Äänestä

  • erkki 5v kirjoitti:

    jurmo oli kevyempi vähäise. nunnassa 9syl kone jajurmossa vaan kasi 6500ahv.nunnn nopeus 15solmua.jurmo romutettu 18,91974

    Oli 2 - toiminen kone . Kun se kiersi 27 /r / minutti niin seisoessa selkä koneseen niin ei tiennyt kävikö se .Olihan nunna ahdettu , mutta susimikä sus.

    Äänestä

  • Lämminmies kirjoitti:

    Oli 2 - toiminen kone . Kun se kiersi 27 /r / minutti niin seisoessa selkä koneseen niin ei tiennyt kävikö se .Olihan nunna ahdettu , mutta susimikä sus.

    jurmossa 2 toiminen ja 2 tahtinen, 8-syl,diesel.Augsburg-Nurnberg6500ahv Rakennettu 1954 myyty(kreikuille)1968.romutettu 1974 Espanjassa

    Äänestä

  • erkki 5v kirjoitti:

    jurmossa 2 toiminen ja 2 tahtinen, 8-syl,diesel.Augsburg-Nurnberg6500ahv Rakennettu 1954 myyty(kreikuille)1968.romutettu 1974 Espanjassa

    koneen eteen tulee merkintä Masch.Eli suomeksi mannin kone .

    Äänestä

  • erkki 5v kirjoitti:

    koneen eteen tulee merkintä Masch.Eli suomeksi mannin kone .

    Oliko nunnassa " Hollantilainen Wersbuur" mutta epäonnistunut juttu , siinä oli läpivirtaus huuhtelu 4 pakoventtiiliä kannessa erisessä pesässä pakokaasuturpiinilla. Oliko näin?? Oliko rakennettu -59 ja romutettiin 70 luvulla Turun Aurajoessa , tuntui pahalta kun näin kampiakselia pätkittävän.
    Elikkä oli käytössä n 15 vuotta , kun jurmo sentään 20 v

    Äänestä

  • Lämminmies kirjoitti:

    Oliko nunnassa " Hollantilainen Wersbuur" mutta epäonnistunut juttu , siinä oli läpivirtaus huuhtelu 4 pakoventtiiliä kannessa erisessä pesässä pakokaasuturpiinilla. Oliko näin?? Oliko rakennettu -59 ja romutettiin 70 luvulla Turun Aurajoessa , tuntui pahalta kun näin kampiakselia pätkittävän.
    Elikkä oli käytössä n 15 vuotta , kun jurmo sentään 20 v

    Rakennusvuosi oli 1957. Werkspoorin pääkone, 5285 HP, 4 pakoventtiiliä kannessa ja keskellä jumalattoman iso polttoaineventtiili, painoi muistaakseni 72 kg. Pakoventtiilien käyttösysteemi oli lievästi sanoen outo, ei ollut keinuvipuja vaan monimutkainen vipusysteemi monen mutkan kautta. Hyvää koneessa oli, että männän pystyi haalaamaan alakautta ja että oli aina raskasöljy päällä. Ei siinä sitten muuta hyvää tainnut ollakkaan. Oli tietojeni mukaan rakennettu vain 2 kpl tuota konetyyppiä.

    Äänestä

  • eläkemesu kirjoitti:

    Rakennusvuosi oli 1957. Werkspoorin pääkone, 5285 HP, 4 pakoventtiiliä kannessa ja keskellä jumalattoman iso polttoaineventtiili, painoi muistaakseni 72 kg. Pakoventtiilien käyttösysteemi oli lievästi sanoen outo, ei ollut keinuvipuja vaan monimutkainen vipusysteemi monen mutkan kautta. Hyvää koneessa oli, että männän pystyi haalaamaan alakautta ja että oli aina raskasöljy päällä. Ei siinä sitten muuta hyvää tainnut ollakkaan. Oli tietojeni mukaan rakennettu vain 2 kpl tuota konetyyppiä.

    Oliko siinä turpo ? . Kun läksin siinä niin meillä oli 4 oppilasta , bunkrauksen jålkeen kun olimme jättäneet luotsin sanoin 3 mestarille sitten yöllä 2 mestari käynistää raskasöljyseparaattorin niin hän sanoi ei voida kun se moottorimies joka sen osaa niin on toisessa vahdissa . Että tällaista oli meno NESTEEN lippulaivassa 12.05.62 kun pestasin päälle

    Äänestä

  • Lämminmies kirjoitti:

    Oliko siinä turpo ? . Kun läksin siinä niin meillä oli 4 oppilasta , bunkrauksen jålkeen kun olimme jättäneet luotsin sanoin 3 mestarille sitten yöllä 2 mestari käynistää raskasöljyseparaattorin niin hän sanoi ei voida kun se moottorimies joka sen osaa niin on toisessa vahdissa . Että tällaista oli meno NESTEEN lippulaivassa 12.05.62 kun pestasin päälle

    En ihan tarkkaan kaikkea muista 35 vuotta on pitkä aika, mutta ei sitä risukasaa sylinterin kansilla unohda koskaan. Kyllä siinä muistaakseni oli turbot, merkkiä en muista. Nuo hevosvoimat ( 5285 HP) jotka kerroin ovat MKL:n meripalveluotteesta, merimieskirjan mukaan siinä oli 7200 Hp Toinen on kai akseli heppoja ja toinen indikoituja.
    Minun siinä ollessa ainakin vahtimiehet osasivat separit. Oli 3 mestaria, sähkö, sorvari, tunkki, 5 moottorimiestä, 1 opis

    Äänestä

  • eläkemesu kirjoitti:

    En ihan tarkkaan kaikkea muista 35 vuotta on pitkä aika, mutta ei sitä risukasaa sylinterin kansilla unohda koskaan. Kyllä siinä muistaakseni oli turbot, merkkiä en muista. Nuo hevosvoimat ( 5285 HP) jotka kerroin ovat MKL:n meripalveluotteesta, merimieskirjan mukaan siinä oli 7200 Hp Toinen on kai akseli heppoja ja toinen indikoituja.
    Minun siinä ollessa ainakin vahtimiehet osasivat separit. Oli 3 mestaria, sähkö, sorvari, tunkki, 5 moottorimiestä, 1 opis

    näin se menee kun aihe on oikea,kaikkea sitä poruhka muistista kaivelee.kiva.jatketaan taas tuonnempana.

    Äänestä

  • erkki 5v kirjoitti:

    näin se menee kun aihe on oikea,kaikkea sitä poruhka muistista kaivelee.kiva.jatketaan taas tuonnempana.

    Sanoin kun tämä reissu on tehty niin jokamies osaa käynistää seperin. Siinä nimittäin oli ensimmäin näkemäni automaattisepari . Lukkovesiputkistoa ei kait ollu koskaan puhdistettu.
    Polttoainepumppu se vasta laite oli ( luulen siinä olevan senkoneen kulminaatio) . Polttoaineen työsylinteri pystyi syöttämään 4 eri työsylinteriin polttoainetta 2 syl. eteen ja 2 sylt. taaksepäin.

    Äänestä

  • Lämminmies kirjoitti:

    Parempi kuin Nunnalahti olin kummasakin 1 mestarina 1961.Jurmo kulki paremmin tyhjänä kun Nunnalahti

    Olin Jurmossa kaksi reissua.Toukokuusta heinäkuulle 1961.Käytiin Mustalla Merellä.Olin yhden
    reissun uuffarien kallena ja toisen reissun villenä.Kallena ollessani tein kierroksen konehuonee-
    ssa,opastajanani oli silloinen ensimmäinen mestari.Hän esitteli minulle koneen ja sen toiminnat,
    koska minulla oli silloin kiinnostusta siirtyä koneeseen,mikä kylläkin sitten vaihtui täkille.Tuli
    vain mieleeni,että olisitkohan sinä se sama ensimmäinen mestari,joka minulle konehuone kierro-
    ksen järjesti. Matti Salo [email protected]

    Äänestä

  • exmerenmies kirjoitti:

    Olin Jurmossa kaksi reissua.Toukokuusta heinäkuulle 1961.Käytiin Mustalla Merellä.Olin yhden
    reissun uuffarien kallena ja toisen reissun villenä.Kallena ollessani tein kierroksen konehuonee-
    ssa,opastajanani oli silloinen ensimmäinen mestari.Hän esitteli minulle koneen ja sen toiminnat,
    koska minulla oli silloin kiinnostusta siirtyä koneeseen,mikä kylläkin sitten vaihtui täkille.Tuli
    vain mieleeni,että olisitkohan sinä se sama ensimmäinen mestari,joka minulle konehuone kierro-
    ksen järjesti. Matti Salo [email protected]

    Pestasin ulos 11.10.62 , Miksi Tuli huono Konepäälikkö.

    Äänestä

  • AALTO = Hyvä kirjoitti:

    Pestasin ulos 11.10.62 , Miksi Tuli huono Konepäälikkö.

    Nunnalahti romutettiin vasta 80 luvulla sillä otin siitä valokuvia Naantalissa joskus 1985 kun se
    makas jäissä siellä Luonnonmaan puolella lähellä missä romutettiin vanhoja venäläisiä paatteja.

    Äänestä

  • Sword kirjoitti:

    Nunnalahti romutettiin vasta 80 luvulla sillä otin siitä valokuvia Naantalissa joskus 1985 kun se
    makas jäissä siellä Luonnonmaan puolella lähellä missä romutettiin vanhoja venäläisiä paatteja.

    nunnalahti


    BU Aliaga 15.3.78 (grain hulk from 1977)

    Äänestä

  • miramar index kirjoitti:

    nunnalahti


    BU Aliaga 15.3.78 (grain hulk from 1977)

    Re: Nunnalahti
    Superb shot, thanks for sharing!

    Actually she was not broken up in 1977...

    - 22.8.1977: Towed from Turku, Finland to Naantali, Finland for use as a grain storage vessel

    - 24.11.1977 Registered as grain storage lighter / barge without engines and deleted from the Finnish ship register

    - 1987: Sold to Eckhardt & Co., Hamburg and resold to Oge Gemi Sokum Ticaret A.S. for demolition at Aliaga, Turkey. Left Naantali in tow of tug KORAL on Dec. 23

    - Feb 8, 1988 broke from tow while seven miles south of Les Hanois Lighthouse, Guernsey, in position 49.20 N, 03.11 W. French tug ABEILLE LANGUEDOC managed to get line on board with help of a helicopter and took the barge in tow for Cherbourg. Towage continued from Cherbourg on Feb. 23 by icebreaker PERKUN and arrived finally on March 15 at Aliaga for scrapping.

    SOURCE: THE FINNLINES FLEET 1947-1997 by MATTI PIETIKÄINEN

    Äänestä

  • UPDATE_8210255 kirjoitti:

    1971 Nesteen Tiiskerissä ollessani ajoi Algotin Solny vain heittäen ohitse Somalian rannikolla. Vanha,laho, 1947 rakennettu rohjo näytti Nesteen miehille taivaan merkit.. Meilläkin oli vauhtia yli 15, sanoivat styyrmannit!

    ex marieholm kulki 17,25 ainakin lokin mukaan, joka oli pilssissä pääkoneen keulapuolella pääkone oli10 pyttynen manni

    Äänestä

  • eläkemesu kirjoitti:

    Rakennusvuosi oli 1957. Werkspoorin pääkone, 5285 HP, 4 pakoventtiiliä kannessa ja keskellä jumalattoman iso polttoaineventtiili, painoi muistaakseni 72 kg. Pakoventtiilien käyttösysteemi oli lievästi sanoen outo, ei ollut keinuvipuja vaan monimutkainen vipusysteemi monen mutkan kautta. Hyvää koneessa oli, että männän pystyi haalaamaan alakautta ja että oli aina raskasöljy päällä. Ei siinä sitten muuta hyvää tainnut ollakkaan. Oli tietojeni mukaan rakennettu vain 2 kpl tuota konetyyppiä.

    Jurmo kulki paremmin kuin Nunnalahti TYHJÄNÄ , kun Nunna yritti ottaa kiinni ja pakokaasut nousi yli 320 astetta silloin vettiilit paloi ja meni 3 tuntia vaihtamiseen . kun tuo oli tapahtunut 3 kertaan , luopuivat kilpailusta. syyskuussa 1962 Kiilistä - Istabuliin

    Äänestä

  • mukaan näin kirjoitti:

    Re: Nunnalahti
    Superb shot, thanks for sharing!

    Actually she was not broken up in 1977...

    - 22.8.1977: Towed from Turku, Finland to Naantali, Finland for use as a grain storage vessel

    - 24.11.1977 Registered as grain storage lighter / barge without engines and deleted from the Finnish ship register

    - 1987: Sold to Eckhardt & Co., Hamburg and resold to Oge Gemi Sokum Ticaret A.S. for demolition at Aliaga, Turkey. Left Naantali in tow of tug KORAL on Dec. 23

    - Feb 8, 1988 broke from tow while seven miles south of Les Hanois Lighthouse, Guernsey, in position 49.20 N, 03.11 W. French tug ABEILLE LANGUEDOC managed to get line on board with help of a helicopter and took the barge in tow for Cherbourg. Towage continued from Cherbourg on Feb. 23 by icebreaker PERKUN and arrived finally on March 15 at Aliaga for scrapping.

    SOURCE: THE FINNLINES FLEET 1947-1997 by MATTI PIETIKÄINEN

    Vuosi sitten oli juttua Werskpoor dieseleistä. Muistaakseni ne suuremmat olivat "Storkkeja". Kannessa oli tosiaan 4-pakoventtiiliä,joita hoiti kaksi keinuvipua,risukasalta kansi näytti kun ne venttiilit olivat vesijäähdytteisiä. "Laksida Leaderissä" (Vaasa Leader) oli tämä 6-cyl.Stork/HOTLO 75/150 Diesel Power BHP 7500 at r.p.m.118, matkavauhti 16 solmua.

    Äänestä

  • Rautapolvi kirjoitti:

    Vuosi sitten oli juttua Werskpoor dieseleistä. Muistaakseni ne suuremmat olivat "Storkkeja". Kannessa oli tosiaan 4-pakoventtiiliä,joita hoiti kaksi keinuvipua,risukasalta kansi näytti kun ne venttiilit olivat vesijäähdytteisiä. "Laksida Leaderissä" (Vaasa Leader) oli tämä 6-cyl.Stork/HOTLO 75/150 Diesel Power BHP 7500 at r.p.m.118, matkavauhti 16 solmua.

    Kyllä Nunnalahdessa oli Werkspoorin kone. Pakoventtiilien käyttösysteemi oli ihan erilainen kuin Storkissa, jossa se muistutti edes hiukan keinuvipusysteemiä. Tuollainen Storkki oli myös vanhassa Finn Alpinossa. Nunnan koneen pakoventtiileitä käytettiin monimutkaisella vetotanko/ vipusysteemillä, jonka kyllä muistaa jos on Nunnan koneessa seilannut.

    Äänestä

  • Rautapolvi kirjoitti:

    Vuosi sitten oli juttua Werskpoor dieseleistä. Muistaakseni ne suuremmat olivat "Storkkeja". Kannessa oli tosiaan 4-pakoventtiiliä,joita hoiti kaksi keinuvipua,risukasalta kansi näytti kun ne venttiilit olivat vesijäähdytteisiä. "Laksida Leaderissä" (Vaasa Leader) oli tämä 6-cyl.Stork/HOTLO 75/150 Diesel Power BHP 7500 at r.p.m.118, matkavauhti 16 solmua.

    http://www.youtube.com/watch?v=yCDIAjPaC9Q&feature=related

    Koneen ongelma oli ne pakoventtiilit - yhtenään niitä sai vaihdella ja oli sitten yhden moottorimiehen vakijobi niitä hioskella, kunnes Hellan Topi teki siihen vanhasta pulsaattoripesukoneesta koneen, jolla se hiominen olikin jo helpompaa - jäi se edestakainen liike koneen hoidettavaksi. Välillä painoi jalalla poljinta, joka nosti venttiililautasen ylös sen verran, että sai lisää hiomatahnaa ja öljyä väliin.

    Äänestä

  • Werkspoor kirjoitti:

    Kyllä Nunnalahdessa oli Werkspoorin kone. Pakoventtiilien käyttösysteemi oli ihan erilainen kuin Storkissa, jossa se muistutti edes hiukan keinuvipusysteemiä. Tuollainen Storkki oli myös vanhassa Finn Alpinossa. Nunnan koneen pakoventtiileitä käytettiin monimutkaisella vetotanko/ vipusysteemillä, jonka kyllä muistaa jos on Nunnan koneessa seilannut.

    Kerro , OLEELLINEN tuon laivan polttoainepumpusta ??.
    Muuten kun olin siinä laivassa oli 4 moottorioppilasta , syy kun moottorimiehiä ei ollut listalla .

    Äänestä

  • KESÄ 1962 kirjoitti:

    Kerro , OLEELLINEN tuon laivan polttoainepumpusta ??.
    Muuten kun olin siinä laivassa oli 4 moottorioppilasta , syy kun moottorimiehiä ei ollut listalla .

    Jos nyt oikein muistan niin siinä oli samantapaiset rivipumput kuin vanhoissa Mannin koneissa. Raskasöljy oli satamassakin aina päällä, ei vaihdettu dieselille. Mun aikana oli vain yksi opis.

    Äänestä

  • malliksi: kirjoitti:

    http://www.youtube.com/watch?v=yCDIAjPaC9Q&feature=related

    Koneen ongelma oli ne pakoventtiilit - yhtenään niitä sai vaihdella ja oli sitten yhden moottorimiehen vakijobi niitä hioskella, kunnes Hellan Topi teki siihen vanhasta pulsaattoripesukoneesta koneen, jolla se hiominen olikin jo helpompaa - jäi se edestakainen liike koneen hoidettavaksi. Välillä painoi jalalla poljinta, joka nosti venttiililautasen ylös sen verran, että sai lisää hiomatahnaa ja öljyä väliin.

    Hieno homma, kun vähän vihjasee lähes 1/2-vuosisadan takaisia juttuja niin kohta on sivuilla kuvaa ja ääntä, esim.tuo Storkki edellisessä selostuksessa,ym.laivakuvia.
    Muuten siinä "Liiderissä" oli neitsytmatkalla motorien lisäksi 3 "smörjäriä". Aika harvinaista moottorialuksessa.

    Äänestä

  • Nunnassa kirjoitti:

    Jos nyt oikein muistan niin siinä oli samantapaiset rivipumput kuin vanhoissa Mannin koneissa. Raskasöljy oli satamassakin aina päällä, ei vaihdettu dieselille. Mun aikana oli vain yksi opis.

    Koitan tässä laittaa ylös oman mielimuistini. Nokka-akseli (pumpunkohdalla ) kaksinkertaisella kierrosluvulla .
    Siitä johtuen sama pumpun työmäntä syötti 2/kertaa työmännän kanssa . Siksi siinä oli vaihtaja , toiseen ( vastakkaiseen työsylinteriin )
    Takakäynille , nokka-akselia siirrettiin akselinsuunnassa ( niinkuin MAN - pumpuissa ).
    Porttukalin rannikolla joudun kerra tuota pumppua "korjaamaa " ( Joku oli vaan laittanut paineputkeen Cu - tiivisteen , eihän se kauan kestänyt )

    Äänestä

  • Werkspoor kirjoitti:

    Kyllä Nunnalahdessa oli Werkspoorin kone. Pakoventtiilien käyttösysteemi oli ihan erilainen kuin Storkissa, jossa se muistutti edes hiukan keinuvipusysteemiä. Tuollainen Storkki oli myös vanhassa Finn Alpinossa. Nunnan koneen pakoventtiileitä käytettiin monimutkaisella vetotanko/ vipusysteemillä, jonka kyllä muistaa jos on Nunnan koneessa seilannut.

    En ollut kauaa Nunnassa , vaan kun viimeisenkerran kävin Nunnassa makasi se Turun Aurajoessa vastapäätä Suomen joutsenta . Kampiakseli oli poltettu poikki . Kävin hytissäni , oli viellä paikoillaan.
    Tehtiinkä Nunnasta " Viljavarasto " ?? Naantaliin ?? Tämä joskus 1970 luvulla ??
    Muistan kun läksimme Kiilin Telakalta , niin Sillalta soitettiin jonkinajan kuluttua " Pääkone pyörii väärinpäin "
    Arvasin heti ja käskin Sähkön kytkeä KierroslukuGeneraattori toisin päin .
    Hyvä telakointi ainoastaan 1 männänrengas väärinpäin ( ilmoitti Konepäälikkö minulle ) ( Jorma Tiirinki )

    Äänestä

Mukava huomata, että lähes 80-kymppinen setä jaksaa kertoilla hauskoja tarinoita merenkulkukokemuksistaan täällä suomi24:lla!! Näitä on hauska lueskella! Maailma oli tuolloin varmasti erilainen kuin nykyään. Laivoissa oli tylpät keulat jne...ei ollut mitään AIS:seja ja eikä GPS:siä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lämminmies kirjoitti:

1952 täytin 18 v ja pääsin koneseen . Aloitin lämmittäjänä 01.05.52 ja sitten myöhemmin 26.07.52
Moottorioppilaana.Siis piti olla tuolloin täyttänyt 18 v jotta pääsi koneseen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu