"Ei-toivotun raskauden keskeytys aiheuttaa vähemmän masennusta kuin sen jatkaminen
07.12.2005
Yhdysvaltalaistutkimuksessa on selvitetty naisten masennusriskiä ei-toivotun raskauden jälkeen. Pitkittäisleikkaustutkimuksen aineistona oli 1 247 yhdysvaltalaista 14 – 24-vuotiasta naista, jotka päätyivät ei-toivotun raskauden jälkeen aborttiin tai synnyttivät vuosina 1970 - 1992. Naisia haastateltiin useita kertoja monen vuoden aikana.
Ei-toivotun raskauden keskeyttäminen ei kohottanut merkitsevästi masennusriskiä. Sen sijaan näytti siltä, että ei-toivotun lapsen synnyttäneet naiset kärsivät todennäköisemmin masennuksesta kuin raskauden keskeyttäneet. Erityisesti masennuksesta kärsivät ennen vuotta 1980 ei-toivotun lapsen synnyttäneet naiset. Tutkimustulos viittaa siihen, että abortin kokeneiden naisten masennusta on Yhdysvalloissa suuresti liioiteltu, ehkä poliittisista syistä. Todellisuudessa on varmaan masennuksen kannalta aivan eri asia, keskeyttääkö nainen raskauden ei-toivottuna vai esimerkiksi kehityshäiriön takia. Ei-toivotun lapsen synnyttäminen vaikuttaakin koko tulevaan elämään raskauden alusta asti, joten olisi outoa, jos sillä ei olisi vaikutusta mielialaan."
http://www.verkkoklinikka.fi/?page=2635919&id=0320969
07.12.2005
Yhdysvaltalaistutkimuksessa on selvitetty naisten masennusriskiä ei-toivotun raskauden jälkeen. Pitkittäisleikkaustutkimuksen aineistona oli 1 247 yhdysvaltalaista 14 – 24-vuotiasta naista, jotka päätyivät ei-toivotun raskauden jälkeen aborttiin tai synnyttivät vuosina 1970 - 1992. Naisia haastateltiin useita kertoja monen vuoden aikana.
Ei-toivotun raskauden keskeyttäminen ei kohottanut merkitsevästi masennusriskiä. Sen sijaan näytti siltä, että ei-toivotun lapsen synnyttäneet naiset kärsivät todennäköisemmin masennuksesta kuin raskauden keskeyttäneet. Erityisesti masennuksesta kärsivät ennen vuotta 1980 ei-toivotun lapsen synnyttäneet naiset. Tutkimustulos viittaa siihen, että abortin kokeneiden naisten masennusta on Yhdysvalloissa suuresti liioiteltu, ehkä poliittisista syistä. Todellisuudessa on varmaan masennuksen kannalta aivan eri asia, keskeyttääkö nainen raskauden ei-toivottuna vai esimerkiksi kehityshäiriön takia. Ei-toivotun lapsen synnyttäminen vaikuttaakin koko tulevaan elämään raskauden alusta asti, joten olisi outoa, jos sillä ei olisi vaikutusta mielialaan."
http://www.verkkoklinikka.fi/?page=2635919&id=0320969
Vastaukset 20
Vanhimmat
pitää paikkansa.
Itselleni ei-toivottu raskaus oli niin kauhea paikka, että olisin varmaankin päätynyt itsemurhaan mieluummin kuin jatkanut raskauden loppuun ja synnytykseen saakka, ellei abortti olisi ollut mahdollinen.
Eli ei pelkästään se, että voithan aina synnyttää ja antaa lapsen pois - vaan ainakin minulla jo pelkkä raskaus oli ihan ylitsepääsemätön asia.
itse kärsin nyt ei-toivotusta raskaudesta, kyllä se pistää mielen matalaksi, raskaus on jo viikolla 23, että ei kai tässä auta ku itkiä..Miten tässä jaksaa toukokuun puoleen väliin..Lasta en itse pysty pitämään, ei elinolot ole sen vertaisia..
on silti kuolettavampaa!
Ja tää tais olla taas se pro-choice-foorumin aktiivi-ylläpitäjä-feministin tulkinta jostain kyhäämästään tutkielmasta.."vakuuttavaa" kaikessa "puolueettomuudessaan".. tirsk ;D
Abortti ahdistaa pidempään kuin keskenmeno
Abortin kokeneet naiset kärsivät viiden vuoden päästä pahemmasta ahdistuksesta kuin keskenmenon kokeneet, kertoo uusi tutkimus.
Keskenmenon kokeneet ovat ahdistuneempia noin puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. Abortin kokeneiden henkinen kärsimys kuitenkin jatkuu pidempään.
Tutkimuksen mukaan abortin läpikäyneillä oli paljon ahdistusta, syyllisyydentunteita, häpeää ja helpotusta. Heidän piti ponnistella ollakseen ajattelematta aborttia. He olivat myös ahdistuneempia kuin kaikki naiset keskimäärin.
Tutkimus käsitti 40 keskenmenon saanutta ja 80 abortin kokenutta naista. Heitä haastateltiin ja pyydettiin täyttämään kyselykaavakkeet 10 päivää, puoli vuotta, kaksi vuotta ja viisi vuotta raskauden päättymisen jälkeen.
Tarkoituksena oli arvioida naisten tuntemuksia, stressiä, ahdistusta ja elämänlaatua tapahtuneen jälkeen.
Tutkimus julkaistiin BMC Medicine-lehdessä.
tehty john hopkinsin yliopistossa.
yllättäen linkki puuttuu :)
tuo kyselylomakkeiden jakelu keskenmenon saaneille, mistäköhän ne tietää, että tuo saa keskenmenon... Pakkoväkeä ottaa päähän kun ei voi enää masennuksella uhkailla aborttiin meneviä naisia :D
naisesta, kunhan synnyttää, muusta viis.
20-vuotta.
Eipä ole syyllisyydentunteita ilmaantunut.
päättymisen jälkeen. Ihan kuten tuossa lukikin:
"Tutkimus käsitti 40 keskenmenon saanutta ja 80 abortin kokenutta naista. Heitä haastateltiin ja pyydettiin täyttämään kyselykaavakkeet 10 päivää, puoli vuotta, kaksi vuotta ja viisi vuotta raskauden päättymisen jälkeen."
tiedettiin, että raskus päättyy? Tuskin kukaan lomakkeita lähtee hakemaan kun saa keskenmenon..
että seuraavaa neuvola-aikaa ei tarvi???
sanovat, saat keskenmenon huomenna, täytä tämä lappu kymmenen päivän päästä ja sitten puolen vuoden, jne. Okkei...
tietysti sen JÄLKEEN kun ilmoittaa että kesken meni..ja kai niille jotain jälkitarkastuksiakin voidaan tehdä, joissa se ilmenee vaikkei neuvolaan saakka vielä ois ilmottatunukaan!
on uhannu .. kerrotaan vaan mitä tutkimuksista on käyny ilmi.. ja se masennushan ei oo suinkaan ainoo henkinen jälkiseuraamus. Mutta ilmeisesti liian kiusallista PAKKOväelle jotka ei pysty kattoon peiliin ja miettiin mihin lapsensa PAKOTTAA...
muuttuu usein raskauden edistyessä toivotuksi raskaudeksi, ja lapsi saattaa olla synnyttyään hyvin rakastettu. Näin voi käydä sekä lapsen äidin että isän kohdalla.
Jos äiti kokee lapsensa vielä tämän synnyttyäkin ei-toivotuksi, niin silloin tietysti on masennus ymmärrettävistä syistä lähellä.
Usein yllätysraskaus koetaan alussa ei-toivotuksi, mutta yleensä lapsen vanhemmat onneksi muuttavat mielensä raskauden aikana.
On paha, että tänne kirjoittelee nuoria naisia, joilla saattaa olla kokemuksia aborteista, mutta joilla ei ole mitään kokemusta normaalisti loppuunviedystä raskaudesta ja äitiydestä.
"On paha, että tänne kirjoittelee nuoria naisia, joilla saattaa olla kokemuksia aborteista, mutta joilla ei ole mitään kokemusta normaalisti loppuunviedystä raskaudesta ja äitiydestä. "
Voi hyvänen aika, tämä on abortti-, ei äitiyspalsta!!!
mutta abortinkin tajuaa kunnolla vasta sen jälkeen, kun on itse saanut lapsia. Täytyy olla vähän laajemmat näkemykset, kuin mitkä pelkkä omaan napaan tuijottaminen tuo.
Puolella abortin tehneistä ON JO ennen sitä ollut lapsia. Ja suurella osalla lopuista tulee olemaan myöhemmin.
Täälläkin taitaa olla niitä naisia, jotka ovat abortin kokeneet ja sen jälkeen toivottua lasta odottaneet ja sen saaneet.
Kyllä minä tajusin aborttiin mennessäni mitä siellä tapahtuu. Ja olin sitä ennen kokenut synnytyksen, joten oli laajat näkemykset. Jos ei ole mahdollista tehdä lasta tai antaa sitä adopitioon, niin silloin on aivan sama onko synnyttänyt vai ei. Epävarmoille naisille pitäisi antaa aikaa miettimiseen ja tukea, ettei tule "jälkilöylyjä". Abortti kannattaa tehdä vain jos on 100% varma asiasta.