Ihana elämä ollut mulla. Isäni kuoli viime syyskuussa autokolarissa, parasystäväni teki marraskuussa itsemurhan ja poikaystäväkin petti mua mun parhaan kaverin kanssa uutenavuotena ja nyt minulla on ollut useita irtosuhteita ja oon ihan hukassa. Minulla on paljon ystäviä ja olen sillei aika suosittu koulussa jne, mutta silti en vaan jaksa tätä kaikkea enää selvinpäin. Olen viimeiset kaksi kuukautta juhlinut ja ravannut juhlissa ja vetänyt jopa viinaa koulun vessassakin. Olen siis lukion kolmanella luokalla. Lintsaan koulusta ja arvosanat ovat täysin tippuneet.Elämäni on ihan säpäleinä. Haluan saada entiset asiat takaisin, mutta toisaalta en välitä enää mistään mitään. Tätini laittoi minut terapiaan ja olen käynyt sukulaisten mieliksi siellä, mutta en vaan kaipaa kuitenkaan sitä apua. ähh oon ihan pihalla, mutta onneksi tänään on kunnon bileet et saa taas vetää pään täyteen... Oisko kelläkään mitään järkevää neuvoa ja kommenttia mulle tai jos jollain olis ollut mun kaltainen tilanne...
En ole alkoholisti
vaan aivan hukassa!
6453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tee tämä testi.
http://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit
Unohtui linkki.
tapaus joten ei sul ole toivoa
Olet todennäköisesti vielä shokissa, viinalla pystyy torjumaan aika tehokkaasti tunteita joita ei pysty käsittelemään.
Ei sinun väkipakolla minnekään terapiaan tarvitse mennä jos siltä ei tunnu, ihmisillä on monia eri tapoja selviytyä vaikeuksista.
Vaikka kuulostaa banaalilta niin elämä jatkuu kaikesta huolimatta jos ei sitä itse lopeta ja sinä olet vielä nuori vaikkei siltä tunnu.
Se välittäminenkin tulee takaisin ennemmin tai myöhemmin vaikka tuntuisi täysin mahdottomalta nyt.
joku päivä kaikki tuntuu taas tärkeeltä, mutta nyt en ainakaan siihen usko.
Muutama vuosi päälle 30 ikää, ja olen ihan romuna alkoholin takia, ja enemmän riippuvainen siitä mitä vedestä tai ruuasta.
Töistä potkut kun olin kännissä töissä. Vähän vaikea tässä hahmottaa että miten tästä kierteestä pääsisi irti.
Se klisee tulee nyt, eli sä oot sen verran nuori, että sulla tuo riippuvuus ei varmaan vielä ole fyysistä, vaan pakenet pahaa mieltä alkoholin avulla.
Älä prkl. missään nimessä päästä sitä niin pahaksi, että elimistöstä tulee fyysisesti riippuvainen alkoholista. Se tapahtuu nopeammin, mitä uskoisitkaan.
Sen jälkeen sitten alkaakin jo mielessä liikkua ajatukset, että yritänkö olla onnellinen jatkamalla juomista, kunnes kuolen siihen, vai lopetanko elämäni samantien.
En halua että kukaan nuori joutuu siihen pisteeseen!
Tsemppiä, ja mikä mulla joskus auttaa, kun tekee mieli alkoholia, yritä syödä jotakin hyvää. Se vähän vie alkoholinhimoa ainakin minulla.
Viis siitä jos tulee muutama kilo lisää, niistä on helpompi päästä eroon kuin alkoholiongelmasta.