Menin Fergusonin huoltokäynnille erääseen tuttuun maalaistaloon. Samalla piti vaihtaa se vanha ongelmaosa muualtakin, eli vetovarsi, joka oli katkennut hankmon painosta nostovarren reiän kohdalta.
-Tilalle saapuessani oli tilan päärapun edessä harmaa Commer Cob ja arvasin että taas on “kirjakauppias” liikkellä.
-Siinä työskennellessäni tilan isäntä saapui sinne riihelle ja kutsui taukokahville tupaan, kun on tuo harvinainen vieraskin nyt tullut käymään.
-Tuvassa kravattikaulainen herrasmies esitteli pirtinpöydälle asettamiaan
kirjoja sulavasti ja kertoili, miten ihania lukuelämyksiä ostaja voisi kokea tilaamalla niitä jopa osamaksulla.
-Erikoistarjouksena oli tietosanakirja Encyklopedia Fennica 90.000 hakusanallaan ja 10 osallaan.
-Vasta 1. osa oli valmis ja pöydällä esiteltävänä. Sehän ei ollut ongelma. --Jos allekirjoittaa sopimuksen, niin posti tuo aina uuden osan sitä mukaa kun ne valmistuvat. Riittää kun laittaa pienen summan osamaksuna postitoimistossa tilisiirtona joka kuukausi.
-Jaa, ei se poika nyt ole kotona kun se on koulussa, mutta tuossa voisi olla pojalle paljon luettavaa, arveli isäntä.
Kauppias naulitsi silmänsä minuun ja kysyi, halusinko tiedon lähteille?
-Sanoin, että vaimoni on opettaja ja meillä on saatavissa kaikki tarvittava tieto myös kotioloihin ihan viran puolesta koululaitoksen kirjastosta.
Hän yllättyi ja suhtautuikin minuun senkoommin kuin ruttotautiseen.
Kun kauppias mainitsi, että tietosanakirjan tilaajat saavat monet uudet numerot Siionin lastenlehteä lisäetuna postitse, niin penkillä istunut vanhaemäntä sanoi että: “Väinö!, tilaa nyt se kirja pojalle!”
Sain sitten myöhemmin työni päätökseen liiterissä ja isäntä kysyi ja arveli minulta kysyen, etä tuliko hän tehneeksi hyvät kaupat?!
----------------
Kertomusta lyhennetty internet-sopivaksi
----------------
Tässä rasvakouran poika selaa isänsä muistelmia.
-Tilalle saapuessani oli tilan päärapun edessä harmaa Commer Cob ja arvasin että taas on “kirjakauppias” liikkellä.
-Siinä työskennellessäni tilan isäntä saapui sinne riihelle ja kutsui taukokahville tupaan, kun on tuo harvinainen vieraskin nyt tullut käymään.
-Tuvassa kravattikaulainen herrasmies esitteli pirtinpöydälle asettamiaan
kirjoja sulavasti ja kertoili, miten ihania lukuelämyksiä ostaja voisi kokea tilaamalla niitä jopa osamaksulla.
-Erikoistarjouksena oli tietosanakirja Encyklopedia Fennica 90.000 hakusanallaan ja 10 osallaan.
-Vasta 1. osa oli valmis ja pöydällä esiteltävänä. Sehän ei ollut ongelma. --Jos allekirjoittaa sopimuksen, niin posti tuo aina uuden osan sitä mukaa kun ne valmistuvat. Riittää kun laittaa pienen summan osamaksuna postitoimistossa tilisiirtona joka kuukausi.
-Jaa, ei se poika nyt ole kotona kun se on koulussa, mutta tuossa voisi olla pojalle paljon luettavaa, arveli isäntä.
Kauppias naulitsi silmänsä minuun ja kysyi, halusinko tiedon lähteille?
-Sanoin, että vaimoni on opettaja ja meillä on saatavissa kaikki tarvittava tieto myös kotioloihin ihan viran puolesta koululaitoksen kirjastosta.
Hän yllättyi ja suhtautuikin minuun senkoommin kuin ruttotautiseen.
Kun kauppias mainitsi, että tietosanakirjan tilaajat saavat monet uudet numerot Siionin lastenlehteä lisäetuna postitse, niin penkillä istunut vanhaemäntä sanoi että: “Väinö!, tilaa nyt se kirja pojalle!”
Sain sitten myöhemmin työni päätökseen liiterissä ja isäntä kysyi ja arveli minulta kysyen, etä tuliko hän tehneeksi hyvät kaupat?!
----------------
Kertomusta lyhennetty internet-sopivaksi
----------------
Tässä rasvakouran poika selaa isänsä muistelmia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ennen maaseudulla, jotkut eivät lähteneet huushollista kulumallakaan, vaikka kuinka yritti vääntää, ettei tarvita kirjasarjaa.
Meillekin tuli kirjakauppias, kun päästiin siskon kanssa oppikouluun, kauppasi Tiedon portaita ja isäni ei suostunut ostamaan moista teosta, niin myyjä oikein veti herneen nenään, kun oli tottunut saamaan kaupan kaikille muille, joiden lapset olivat päässeet samaiseen kouluun ja tokaisi isälleni; että "otatteko TE vastuun lapsenne koulumenestyksestä". Isäni ei kuitenkaan ostanut tuota kirjasarjaa ja olimme siskoni kanssa kärki oppilaita, siskoni jopa koulun primus.
Näinhän se meni. Kun pääsin oppikouluun kesäkuun alussa v.-69 niin jo ennen juhannusta oli Tiedon Portaita kauppaava mies meille kirjasarjaa tarjoamassa. Kirjasarja oli meille jo aiemmin hankittu eikä kauppoja näinollen syntynyt. Kuitenkin kaveripiiriin syntyi sinä kesänä useampiakin sarjoja. Siellä ne kirjat piha-aitassa nykyään ovat. Ainoat asiat mitä niistä kouluvuosina haettiin olivat ihmisen anatomiaan liittyvät ja kupasta ja tippurista kertovat jutut.
Ei siis mikään turha hankinta!
kulkukauppiaat. Kerran tein kotona jotain paperitöitä ja katselin kuinka naapuriin meni auto. Samassa naapurin isäntä soitti ja kyseli lainaan omatekoista raskaskasta tielanaa, kun olisi peltoa pitänyt tasailla. Lupailin lanan lainaan, ja ennenkuin lopettelin puhelun, tokaisi naapurin isäntä, että taas tuli joku h---tin kulkukauppias.
No, hetken päästä kuului auton ääni, mutta pidin itsestään selvänä että se on nyt se kauppias tulossa meillekin, enkä viitsinyt vaivautua avaamaan ovea. Kuuntelin kun joku koputteli ensin joka ovea ja kun kukaan ei tullut avaamaan, tuli aina yhden oven kerrallaan kolkutellen porstuaa kohren. Lopulta kun mies koputteli sitä viimeistä ovea, tokaisin napakasti vastaukseksi "painu v---ttuhun!"
Eihän se mies siitä lannistunut vaan astui porstuaan, ja koska olin selin en tietty nähnyt kuka tuli, joten kysyin mieheltä että "onkos tulijalla jotain vikaa kuullun ymmärtämisessä".
Vaan miehen sinnikkyys alkoi ihmetyttää ja lopulta kun katsoin taakseni, siinä seisoi roteva maalaispoliisi virka-asussaan! Kyllä meinaan hävetti, ja se kauppias tuli vasta hieman myöhemmin, mutta ei viihtynyt kauaa, kun näki että minulla oli "korkea-arvoisia vieraita".
Kun sitten toivuin hieman häpeästä ja uskalsin kysyä millä asialla konstaapeli liikkui, ei vastaus ollut mitenkään iloinen yllätys, kylän keskustaajamaan viikonlopuksi jättämäni Jalo-yhdistelmä oli palanut poroksi....