Perjantai, 23.01.09 16:42
Finnair Oyj Lehdistötiedote Finnairin lentäjät ajavat mittavia vaatimuksiaan työtaistelulla
Lehdistötiedote
23.1.2009
Finnairin lentäjät ajavat mittavia vaatimuksiaan työtaistelulla
Finnairin lentäjiä edustava Suomen Liikennelentäjäliitto SLL on päättänyt
käynnistää työtaistelun edistääkseen tes-neuvottelutavoitteidensa
saavuttamista. Työtaistelutoimet näkyvät lentäjien järjestäytyneenä
kieltäytymisenä työstä, mikäli työvuoroa ei ole merkitty vuorolistaan. Jo tämän
seurauksena Finnairin lentoja saattaa jäädä lentämättä huomisesta alkaen.
Lisäksi lentäjät uhkaavat toteuttaa päivän mittaisia lakkoja. Uhkauksen mukaan
lakkopäivät olisivat 11.2., 13.2., 16.2., 18.2. ja 20.2., eli Etelä-Suomen
hiihtolomaviikon aikaan.
- Lentäjät vaikeuttavat toimillaan jo ennestään vakavaa tilannetta, jossa
Finnairin ja koko toimialan taloudelliset edellytykset heikkenevät nopeasti.
Lentäjäliiton ratkaisu työtaistelun aloittamisesta osoittaa äärimmäisen huonoa
tilannetajua, Finnairin viestintäjohtaja Christer Haglund toteaa.
Tes-neuvottelujen suurimmat erimielisyydet koskevat Finnairin lentäjien
eläkejärjestelmää sekä yrityksen johdon päätäntävaltaa kaluston käytön ja
kapasiteetin optimoinnin osalta. Palkankorotusvaatimusten lisäksi
lentäjäliitolla on runsaasti työaikajärjestelyjä koskevia vaatimuksia, muun
muassa lisää lepopäiviä, jotka lisäisivät lentäjien määrää ilman liikenteen
kasvua. Vaatimusten toteuttaminen nostaisi kustannuksia merkittävästi.
Viime kesän kuuden kuukauden sopimuksen yhteydessä lentäjät saivat jo 3,9
prosentin palkankorotuksen. Sen lisäksi lentäjät saavat
palvelusvuosijärjestelmän kautta automaattisesti keskimäärin noin 4,5 prosentin
korotuksen vuosittain, eli viimeisen vuoden aikana lentäjät ovat jo saaneet yli
kahdeksan prosentin korotukset.
Nyt lentäjät vaativat vuosittain neljän prosentin palkankorotusta 4,5 prosentin
automaattisen korotuksen päälle ja sen lisäksi kustannusvaikutukset väljemmistä
työ- ja lepoajoista olisi seitsemän prosenttia vuodessa. Lentäjien
henkilöstökustannukset nousisivat uusien vaatimusten myötä yli 15 prosenttia
vuodessa.
Lentäjän keskiansio on nykyisellään 11 600 euroa kuukaudessa. Kaukoliikenteessä
kapteenin ansiotaso nousee lähes 20 000 euroon kuukaudessa. He lähtevät töihin
keskimäärin 3-4 kertaa kuukaudessa. Vuonna 2007 Finnairin sadan eniten
ansaitsevan työntekijän joukossa oli 97 lentäjää.
Finnairilla on runsaat 800 lentäjää, mikä on kahdeksan prosenttia yhtiön koko
henkilöstömäärästä. Lentäjien henkilöstökulut ovat 26 prosenttia yhtiön noin
550 miljoonan euron henkilöstökulumassasta. Loppu jakautuu 8600 finnairilaisen
kesken.
Lentäjät ovat selkeästi Finnairin kallein henkilöstöryhmä. Keskimääräinen
työaika kaukoliikenteessä on kuitenkin alle eurooppalaisten lentäjien
keskiarvon.
- Edessä on todella vaikea vuosi Finnairille eikä meillä ole tes-pöydässä
mitään jaettavaa. Päinvastoin, nyt olisi löydettävä ratkaisuja, joilla eri
liikennelajien kustannuksia voidaan suhteuttaa kunkin lajin
tuottopotentiaaliin. Haemme pitkäjänteisesti kestävää pohjaa
kustannusrakenteellemme myös lentäjien osalta, Haglund sanoo.
- Tämä suhteellisuudentajun puute tuntuu todella pahalta, kun muiden
henkilöstöryhmien osalta pysyviä säästöjä on tehty jo vuosia ja uudet
leikkaukset on juuri aloitettu. Näilläkään järjestelyillä ei ole tarkoitus
kajota lentäjien määrään.
Finnairin tavoitteena työehtosopimukselle on ollut tuottavuuden lisääminen
erityisesti kaukoliikenteessä. Palkkausjärjestelmää on tarkoitus kehittää
siten, että ansiot perustuvat tehdyn työn määrään.
Myös lentäjien eläke-edut pyritään yhtenäistämään muun henkilöstön etujen
kanssa. Lentäjien eläkeikä halutaan nostaa nykyisestä 58 vuodesta 60 vuoteen,
kuten pääosin muillakin eurooppalaisilla lentoyhtiöillä. Lentäjillä on
mahdollisuus jäädä varhennetulle eläkkeelle jo 55-vuotiaana. Viranomaisen
asettama enimmäisikä lentäjälle on 65 vuotta. Nykyinen lentäjien
eläkejärjestelmä on Finnairille kestämätön.
- Lentäjien ylimääräiset eläkekustannukset katetaan erillisestä eläkesäätiöstä.
Finnair maksaa keskimäärin noin 15 miljoonaa euroa vuodessa lisäeläke-etuuksien
kattamiseksi. Tällaiset lisäkulut ovat kohtuuttomia nykyisessä taloudellisessa
tilanteessa, Haglund sanoo.
Lentäjien nykyinen työehtosopimus edellyttää SLL:n hyväksyntää yritysjohdon
tehdessä liikennettä ja kaluston käyttöä koskevia päätöksiä kaupallisiin
yhteistyösopimuksiin liittyen.
- Kyseessä pitäisi olla normaali liikkeenjohdon vastuulla oleva päätöksenteko.
Olemme jo luopuneet suuresta osasta Etelä-Suomen liikennettä, koska se oli
raskaasti tappiollista pääosin lentäjien työehtosopimuksista johtuen.
Rakenteelliset muutokset on tehtävä nyt, muuten Finnairin mahdollisuudet säilyä
terveenä ja kannattavana lentoyhtiönä ovat uhattuina, Christer Haglund sanoo.
Finnair Oyj
Viestintä
23.1.2009
Finnair Oyj Lehdistötiedote Finnairin lentäjät ajavat mittavia vaatimuksiaan työtaistelulla
Lehdistötiedote
23.1.2009
Finnairin lentäjät ajavat mittavia vaatimuksiaan työtaistelulla
Finnairin lentäjiä edustava Suomen Liikennelentäjäliitto SLL on päättänyt
käynnistää työtaistelun edistääkseen tes-neuvottelutavoitteidensa
saavuttamista. Työtaistelutoimet näkyvät lentäjien järjestäytyneenä
kieltäytymisenä työstä, mikäli työvuoroa ei ole merkitty vuorolistaan. Jo tämän
seurauksena Finnairin lentoja saattaa jäädä lentämättä huomisesta alkaen.
Lisäksi lentäjät uhkaavat toteuttaa päivän mittaisia lakkoja. Uhkauksen mukaan
lakkopäivät olisivat 11.2., 13.2., 16.2., 18.2. ja 20.2., eli Etelä-Suomen
hiihtolomaviikon aikaan.
- Lentäjät vaikeuttavat toimillaan jo ennestään vakavaa tilannetta, jossa
Finnairin ja koko toimialan taloudelliset edellytykset heikkenevät nopeasti.
Lentäjäliiton ratkaisu työtaistelun aloittamisesta osoittaa äärimmäisen huonoa
tilannetajua, Finnairin viestintäjohtaja Christer Haglund toteaa.
Tes-neuvottelujen suurimmat erimielisyydet koskevat Finnairin lentäjien
eläkejärjestelmää sekä yrityksen johdon päätäntävaltaa kaluston käytön ja
kapasiteetin optimoinnin osalta. Palkankorotusvaatimusten lisäksi
lentäjäliitolla on runsaasti työaikajärjestelyjä koskevia vaatimuksia, muun
muassa lisää lepopäiviä, jotka lisäisivät lentäjien määrää ilman liikenteen
kasvua. Vaatimusten toteuttaminen nostaisi kustannuksia merkittävästi.
Viime kesän kuuden kuukauden sopimuksen yhteydessä lentäjät saivat jo 3,9
prosentin palkankorotuksen. Sen lisäksi lentäjät saavat
palvelusvuosijärjestelmän kautta automaattisesti keskimäärin noin 4,5 prosentin
korotuksen vuosittain, eli viimeisen vuoden aikana lentäjät ovat jo saaneet yli
kahdeksan prosentin korotukset.
Nyt lentäjät vaativat vuosittain neljän prosentin palkankorotusta 4,5 prosentin
automaattisen korotuksen päälle ja sen lisäksi kustannusvaikutukset väljemmistä
työ- ja lepoajoista olisi seitsemän prosenttia vuodessa. Lentäjien
henkilöstökustannukset nousisivat uusien vaatimusten myötä yli 15 prosenttia
vuodessa.
Lentäjän keskiansio on nykyisellään 11 600 euroa kuukaudessa. Kaukoliikenteessä
kapteenin ansiotaso nousee lähes 20 000 euroon kuukaudessa. He lähtevät töihin
keskimäärin 3-4 kertaa kuukaudessa. Vuonna 2007 Finnairin sadan eniten
ansaitsevan työntekijän joukossa oli 97 lentäjää.
Finnairilla on runsaat 800 lentäjää, mikä on kahdeksan prosenttia yhtiön koko
henkilöstömäärästä. Lentäjien henkilöstökulut ovat 26 prosenttia yhtiön noin
550 miljoonan euron henkilöstökulumassasta. Loppu jakautuu 8600 finnairilaisen
kesken.
Lentäjät ovat selkeästi Finnairin kallein henkilöstöryhmä. Keskimääräinen
työaika kaukoliikenteessä on kuitenkin alle eurooppalaisten lentäjien
keskiarvon.
- Edessä on todella vaikea vuosi Finnairille eikä meillä ole tes-pöydässä
mitään jaettavaa. Päinvastoin, nyt olisi löydettävä ratkaisuja, joilla eri
liikennelajien kustannuksia voidaan suhteuttaa kunkin lajin
tuottopotentiaaliin. Haemme pitkäjänteisesti kestävää pohjaa
kustannusrakenteellemme myös lentäjien osalta, Haglund sanoo.
- Tämä suhteellisuudentajun puute tuntuu todella pahalta, kun muiden
henkilöstöryhmien osalta pysyviä säästöjä on tehty jo vuosia ja uudet
leikkaukset on juuri aloitettu. Näilläkään järjestelyillä ei ole tarkoitus
kajota lentäjien määrään.
Finnairin tavoitteena työehtosopimukselle on ollut tuottavuuden lisääminen
erityisesti kaukoliikenteessä. Palkkausjärjestelmää on tarkoitus kehittää
siten, että ansiot perustuvat tehdyn työn määrään.
Myös lentäjien eläke-edut pyritään yhtenäistämään muun henkilöstön etujen
kanssa. Lentäjien eläkeikä halutaan nostaa nykyisestä 58 vuodesta 60 vuoteen,
kuten pääosin muillakin eurooppalaisilla lentoyhtiöillä. Lentäjillä on
mahdollisuus jäädä varhennetulle eläkkeelle jo 55-vuotiaana. Viranomaisen
asettama enimmäisikä lentäjälle on 65 vuotta. Nykyinen lentäjien
eläkejärjestelmä on Finnairille kestämätön.
- Lentäjien ylimääräiset eläkekustannukset katetaan erillisestä eläkesäätiöstä.
Finnair maksaa keskimäärin noin 15 miljoonaa euroa vuodessa lisäeläke-etuuksien
kattamiseksi. Tällaiset lisäkulut ovat kohtuuttomia nykyisessä taloudellisessa
tilanteessa, Haglund sanoo.
Lentäjien nykyinen työehtosopimus edellyttää SLL:n hyväksyntää yritysjohdon
tehdessä liikennettä ja kaluston käyttöä koskevia päätöksiä kaupallisiin
yhteistyösopimuksiin liittyen.
- Kyseessä pitäisi olla normaali liikkeenjohdon vastuulla oleva päätöksenteko.
Olemme jo luopuneet suuresta osasta Etelä-Suomen liikennettä, koska se oli
raskaasti tappiollista pääosin lentäjien työehtosopimuksista johtuen.
Rakenteelliset muutokset on tehtävä nyt, muuten Finnairin mahdollisuudet säilyä
terveenä ja kannattavana lentoyhtiönä ovat uhattuina, Christer Haglund sanoo.
Finnair Oyj
Viestintä
23.1.2009
Vastaukset 1
Vanhimmat
pienosakkaita luopumaan osingoista. Herää Matti tähän päivään.