kuuletko
kuinka äänekkäästi järvi nukkuu
valittaa
yli yksinäisen luodon
ja hiljentyneiden rantojen poikki
näetkö
kuinka unelmissani
piirsin taivaalle sateenkaaren
ja yhden enkelin
varistamaan päällemme auringon kultaa
tunnetko
kuinka käänsin katseeni Sinuun
kipunoin ihollasi
ja asutin nälkäiset silmäsi
koska omani
olivat itkuista hellät
rakas, ota minut
unentäyteisten siipiesi suojaan
kuinka äänekkäästi järvi nukkuu
valittaa
yli yksinäisen luodon
ja hiljentyneiden rantojen poikki
näetkö
kuinka unelmissani
piirsin taivaalle sateenkaaren
ja yhden enkelin
varistamaan päällemme auringon kultaa
tunnetko
kuinka käänsin katseeni Sinuun
kipunoin ihollasi
ja asutin nälkäiset silmäsi
koska omani
olivat itkuista hellät
rakas, ota minut
unentäyteisten siipiesi suojaan
Vastaukset 24
Vanhimmat
..*huokaus* ihana sekoitus luontoa ja rakkautta. Hiljenin kiireittenikin keskellä ihanaksi hetkeksi tähän. Tuo loppu on aivan ihana *huokaus* *huokaus*
Kiitos HYVÄstä lukuhetkestä : )
saada vaihteeksi jotain myönteisempää, kun viime-
aikaiset runoni on olleet niin kovin harmaita.
Kiitos kun viivähdit tässä ja jätit niin sulosen
palautteen Padme.
Muistako kun kävimme sen rantoja,
piilouduimme puiden taa ja suutelimme.
Ja kuinka se tuntui niin hyvältä, ettei
siitä koskaan tahtonut tulla loppua.
Ja muistatko minkä värinen sen virtaava
vesi oli, kun aurinko teki sammumistaan
puiden lehtien läpi ja laskeutui vehreiden
kumpujen lomaan. Ja oli Rakkautemme.
Nimesimme sen kokemuksen ja värien
näytelmän nauraen. Siitä tuli keltainen
jokemme. Yksilöllinen tapamme olla
sen äärellä Rakkaudessamme. Kokea.
Kokea yhdessä kaikki Rakkaudessa
ensi kertaa niin kuin se jäisi ainoaksi.
Janoisina ja kuohuksissa, toisissamme.
Niin kiinni ja liki, ettei ollut muuta.
Keltainen jokemme. Virtaava
Rakkautemme. Ja se nieli meidät ja otti
kosteaan syliinsä. Siinä huumassa kaikki
alkoi ja uuvutimme toisemme. Ja se jatkuu.
Muistatko. Sinä hymyilet ja tiedän.
http://www.youtube.com/watch?v=qJ5-FoiBuVc
Kiitos runostasi.
Rakkaus olisi yksinäinen
taulu tyhjällä seinällä,
ilman unelmia, haaveita
ja muistoja.
Ihminen olisi Rakkautensa
kanssa yksin, ilman
sitä tauluaan ja omaa
sisäistä kuttuuriaan.
Tapaansa kokea
Rakkaus.
Hieno ja ehyen kaunis
runosi.
Tuli hyvä mieli ja olo,
kun luki sen ja kävi
itsessään läpi jotain samaa.
Hyvä runo tekee sen.
Tämä oli kaikilta osin
vireää ja ajateltua runoa.
Hieno runosi.
Voimia päivääsi.
kuinka voisin unohtaa sen ensihurman
jonka tapaamisemme sai aikaan
leikkimme rannoilla
kun kaikki oli lämmintä ja hyvää
kosketukset, suudelmat
nälän ja janon jonka synnytimme toisissamme
kun tuntui ettei mikään riitä
ja pelko siitä
että tiemme kuitenkin eroaisivat
muistan, muistan
se kaikki oli ja on meidän yhä
Kiitos runostasi, joka synnytti minussakin poik-
keuksellisesti runon.
Hienosti sanot ' rakkaus
olisi yksinäinen taulu tyhjällä seinällä '
Niin juuri.
Kiitos myös sanoistasi, joilla omaa runoani kom-
mentoit - lämmittää niin kuin aina.
Tämä oli hyvänolon runo,
sain hyvän mielen tätä lukiessani.
Runosta hohtaa rauhallisuus
haikeus, kaipaus, kuin myös levollisuus.
Pidin tästä hyvänolonrunon tunnelmasta!
olen kiitollinen sanoistasi, koska yritin todella
saada tähän runoon positiivisuutta ja jonkinlais-
ta rauhaa ja valoakin. Jos koit runon hyvänolon
runona, olen saavuttanut ainakin jotain siitä mi-
tä tavoittelin.
Kiitos.
...toinen täytti koko maailmasi
ja nyt maailma vaikeroi,
kulkien mukanasi kaikissa kivuissa
sydämen-ikävän.
nuot luontokuvaukset ovat toiseksi
parasta sinussa
heti ihon kuvaillun jälkeen.
herkkään toivomukseen kaunis runosi
päättyy...
hyvä upea linda!!!
on kauniimpi piirrettynä kuin mitä se todellisuu-
dessa on, tässä tapauksessa siis runo on paljon,
paljon pehmeämpi kuin itse elämä.
Ihana sana, murresellainen ' nuot '
Minä muistan sen aina, kuinka olet ollut aina
mieltynyt ihon kuvauksiin runoissani.
No juu, toivomus on toivomus - sekin vain unta =)
Kiitos Jouni.
Kuulen kaiken sen.
Näen myös
sateenkaaren.
Enkelin päällä
sen.
Tiedän myös mitä
teen.
Voin ottaa kaikki
ne kyyneleet.
Kuivata ne
jotta saamme
sinut siiville.
....
Hieno teksti sinulta.
siis hienoa tekstiä, omastani olen jäävi sanomaan
yhtikäs mitään.
Tuo runosi, siinä on jotain todella somaa.
Olet aivan uskomaton runoilija, mutta senhän Sinä
tiedätkin =)
Kiitän Mad.
tämä runosi on hurjan hyvä ! Siitä ei ole epäilystäkään. Yksi parhaista runoistasi, mitä olen lukenut. Hienoja säkeitä, kuten: "asutin nälkäiset silmäsi"
kerppuli
kiitos kannustavista sanoistasi.
Toivottavasti tulee kuitenkin perille - tykkään miljoonaa tästä!
mutta onneksi sanasi tavoittivat - kiitos Mys !
nyt järvi on hiljentynyt
jääkansi päälle jäätynyt
sateenkaari sillaksi muuttunut
enkeli puuhun huurtunut
katseesi talvellakin lämmittää
alkaneen matkan takaisin käännyttää
seuraa kevään polkua
aurinko jo näyttää valoa
höyhenet leijailee
pehmeästi peittelee
....
kaunista harhailua &: )
voi että miten suloruno Sinulta, aivan ihq.
Kiitos, joskus on mukavaa harhailla =)
"kuuletko"
"näetkö"
"tunnetko"
"Harhailua"
syvimmillä vesillä, missä eletään,
aidoimmin herkimmillä kielillä.
lindalindal1
Sen monen kuorikerroin syvyydessä ja
sieltä sanoiks syntyneet, kiitos runon.
Liisa ajatuksen pienin nystyröin,
jotaki tahtoi sanoa.
niistä on osattava nauttia - joskus, arjen kes-
kelläkin muistaa rakastaa.
Kiitos Liisa, paljon sanoit kaunista.
Kaunista ja niin hellää mutta
syvää rakkautta sisältyy
tähän upeaan runoteokseen.
Kiitos.
kiitos sanoistasi,
mukavaa että olemme saaneet Sinut joukkoomme.
...sitä vaan tulin kertomaan ja rauhaasi häiritsemään...
Pidin hitosti runostasi.
eipä oo vissiin kukaan, ikinä, koskaan, milloin-
kaan sanonut pitäväni runostani ' hitosti '
Kiitosta,
etkä suinkaan häirinnyt - päinvastoin =)
Noi itkuista hellät silmät, ihana oivallus lindasein.
Ja tää kaikki muutenkin. Ei taas jääny paljon sanottavaa..
olen kaivannut Sinua, ihanaa että olet poikennut
ja sanasi jättänyt. Ei se sanomisen määrä, vaan
laatu.
Kiitos.