Olen pohtinut tuota "tv" vuodatusta suunasta jos toisesta. Mietteitä ja ihmettelyä se on paljon sekä puolesta että vastaan mieleen tuonut.
Omat (nyt jo täysikäset) lapseni ovat olleet pienestä pitäne päivähoidossa, jo siitä syystä että se on ollut taloudellisesti pakko. Toisaalta ovat myös hyvän hoidon ja pohjan sieltä saaneet.
Itse opiskelin "sosiaaliselle" alalle samaan aikaan kun lapsen kävi tarhassa ja nyt elätän perheeni hoitamalla muiden lapsia paikassa jossa lapset asuvat, elävät, opettelevat elämisen alkeen ja sosiaaliset taidot
Laittaessani illalla "perheen pieniä" nukkumaan mietin tuota tv vuodatusta ja sitä ovatko lapset meillä onnekkaita vai onnettomia. Onnettomia ovat varmasti, sillä eivät pysyty elämään ja olemaan biologisessa kodissa, mutta onnekkaita varmasti senvuoksi, että saavat viettää niin arjen kuin pyhän turvallisesti ilman suurien huolen kantamista pienillä hartioilla.
Miksi lapset sitten asuvat meillä eikä siellä missä vanehmmat tai vanhempi asuu, paikassa mistä puhuvat päivättäin ja kertovat ihannoiden kuinka heidän äiti tahi isä tekee sitä ja tätä. Siihen on aina monia syitä, kuitenkin meillä jotka tätä raskasta työtä teemme on säilytettävä kunnioitus myös biologisia vanhempia kohtaan ja annettava lapsen tuntea se, että mös aikuinen "töissä" kunnioittaa ja arvistaa hänen vanhmpiaan / vanhempaa.
Jos meillä asuvan useamman lapsen historiaa seuraa ja katsoo, voi vain olla kiitollinen tämän päivän ammattitaitoiselle päiväkoti, koulu henkilökunnalle jotka ovat omalta osaltaan pysyneet vaikuttaman lapsen mahdollisuuteen turvalliseen elämään. Sillä monen pienen kohdalla turvallisuus perheen arjessa on vain ollut sanojen helinää.
Varmasti monien vanhempien mielestä on tapahtunut suuri vääryys kun lapset on kotoa muualle sijoitettu, siihen en ota kantaa tässä.
Mutta siihen haluasin vielä ottaa kantaa, että annamme vanhemmille mahdollisuuden valita lapselle hoidon kodin ja päivähoidon välillä, eikä siitä pitäisi ketään vanhempaa syyllistää hyvväksi tahi huonoksi vanhemmaksi riippumatta siitä mikä on lapsen hoitomuoto ennen kouluikää.
Tosi asia on myös, että vanhempien jotka ovat kotona voi olla viisaampaa viedä lapsi päivähoitoon ja kerätä silläaikaa itselleen voimia, jaksaakseen olla vanhempi lapselle muun ajan. Tätä sanotaan myös ennaltaehkäisemiseksi, että kaikin keinoin pysytytään väältäämään ikävinvaihtoehto, eli lapsen mahdollinen huostaanotto. Meistä kenekään ei pidä ruveta osoittamaan sormella kuka tekee oikein ja kuka väärin. Useammat vanhemmat kuitenkin tekvät parhaansa omien lastensa kohdalla heille annettujen edellytysten ja voimavarojen puitteissa.
Omat (nyt jo täysikäset) lapseni ovat olleet pienestä pitäne päivähoidossa, jo siitä syystä että se on ollut taloudellisesti pakko. Toisaalta ovat myös hyvän hoidon ja pohjan sieltä saaneet.
Itse opiskelin "sosiaaliselle" alalle samaan aikaan kun lapsen kävi tarhassa ja nyt elätän perheeni hoitamalla muiden lapsia paikassa jossa lapset asuvat, elävät, opettelevat elämisen alkeen ja sosiaaliset taidot
Laittaessani illalla "perheen pieniä" nukkumaan mietin tuota tv vuodatusta ja sitä ovatko lapset meillä onnekkaita vai onnettomia. Onnettomia ovat varmasti, sillä eivät pysyty elämään ja olemaan biologisessa kodissa, mutta onnekkaita varmasti senvuoksi, että saavat viettää niin arjen kuin pyhän turvallisesti ilman suurien huolen kantamista pienillä hartioilla.
Miksi lapset sitten asuvat meillä eikä siellä missä vanehmmat tai vanhempi asuu, paikassa mistä puhuvat päivättäin ja kertovat ihannoiden kuinka heidän äiti tahi isä tekee sitä ja tätä. Siihen on aina monia syitä, kuitenkin meillä jotka tätä raskasta työtä teemme on säilytettävä kunnioitus myös biologisia vanhempia kohtaan ja annettava lapsen tuntea se, että mös aikuinen "töissä" kunnioittaa ja arvistaa hänen vanhmpiaan / vanhempaa.
Jos meillä asuvan useamman lapsen historiaa seuraa ja katsoo, voi vain olla kiitollinen tämän päivän ammattitaitoiselle päiväkoti, koulu henkilökunnalle jotka ovat omalta osaltaan pysyneet vaikuttaman lapsen mahdollisuuteen turvalliseen elämään. Sillä monen pienen kohdalla turvallisuus perheen arjessa on vain ollut sanojen helinää.
Varmasti monien vanhempien mielestä on tapahtunut suuri vääryys kun lapset on kotoa muualle sijoitettu, siihen en ota kantaa tässä.
Mutta siihen haluasin vielä ottaa kantaa, että annamme vanhemmille mahdollisuuden valita lapselle hoidon kodin ja päivähoidon välillä, eikä siitä pitäisi ketään vanhempaa syyllistää hyvväksi tahi huonoksi vanhemmaksi riippumatta siitä mikä on lapsen hoitomuoto ennen kouluikää.
Tosi asia on myös, että vanhempien jotka ovat kotona voi olla viisaampaa viedä lapsi päivähoitoon ja kerätä silläaikaa itselleen voimia, jaksaakseen olla vanhempi lapselle muun ajan. Tätä sanotaan myös ennaltaehkäisemiseksi, että kaikin keinoin pysytytään väältäämään ikävinvaihtoehto, eli lapsen mahdollinen huostaanotto. Meistä kenekään ei pidä ruveta osoittamaan sormella kuka tekee oikein ja kuka väärin. Useammat vanhemmat kuitenkin tekvät parhaansa omien lastensa kohdalla heille annettujen edellytysten ja voimavarojen puitteissa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olin aikoinani päiväkodissa töissä ja kyllä monen lapsen pelastus oli se ,että he pääsivät päiväkotiin.Siellä he saivat ainakin ruokaa,vaipat vaihdettiin,luettiin satuja,opetettiin asioita ,laulettiin.Valitettavasti kun kaikki jotka lapsia tekee ei heistä todellakaan osaa huolehtia.He eivät edes ansaitse arvonimiä kuten isä tai äiti.Mikkosen rouva oli telkassa niin hysteerinen,että mietin vaan millasia sulkeisia hän kotonaan järjestää.....
Mutta lapset antavat äiti ja isä arvonimen vanhemmilleen, olivat nämä sitte teheneet mitä tahanssa ja syyllistyneet mihin tahansa. Tämä on asia jota en osaa olla koskaan ihmettelemästä.
Verisiden on kuitenkin niin vahvaside.
Kun lapsella ei ole muuta mahdollisuutta kuin turvata siihen ainoaan oljenkorteen mikä heillä on.Näähän on yleensä sukupolvesta toiseen kulkevia ketjuja.Aina vaan ihmetelee sitä,että miten nää alkoholistit ym.aina onnistuvatkin siinä suvunjatkamisessa.
Ja ihmetystä lisää se, että perheestä saattaa olla jo sijoitettuna useampi lapsi ja vanhemmat onnellisena kertoo "jälkikasvulleen" kuinka äidin sisällä asuu uusi vauva..
varmaan sinne sijaripuolelle...
varpaille?
???????
No kerro mulle miten ap:n viesti liittyy päiväkotiaiheeseen??
>Minkä laisia esikuvia Nina ja Mikko on lapsille.
Suuna ja päänä oleva agressiivisen oloinen nainen.
nyt vaan sitä tarhausta.
Meillä Suomessa voi joko hoitaa lapsensa kalliisti kotona tai halvasti yhteiskunnan runsain tukimuodoin osoittamassa laitoksessa nimeltä päiväkoti. Valinta on vapaa joillekin harvoille, joilla joko on varaa hoitaa lapsensa kotona tai jotka tyytyvät hyvin alhaiseen tulotasoon ideologiansa tähden. Poliittiset päättäjät tekivät aikoinaan arvovalinnan, jonka mukaan lapselle on parempi kasvaa mahdollisimman paljon erossa vanhemmistaan. Taloudelliset tekijät piti muovata sellaisiksi, että perheen on lähes mahdotonta hoitaa omia lapsiaan kotona. Niinpä perheverotus evättiin, kotihoidontuki minimalisoitiin ja media valjastettiin ihannoimaan äitien uraa samalla kun kotiäiti leimattiin häviäväksi luonnonvaraksi. Päättäjät eivät osanneet aavistaa, että tästä huolimatta joidenkin kohdalla rakkaus lapseen voi vielä viedä voiton niin tavarasta kuin uralla saavutetusta maineestakin. Niinpä heidät leimattiin luusereiksi, heikosti omaa etuaan ymmärtäviksi ja tunteilla pelaaviksi.
Tässä yhteiskunnassa on kovaa elää. Jos Mikkosen tavoin erehtyy puhumaan totta, saa totisesti tuntea nahoissaan, olla muussakin kuin hänen kuvaamassaan löysässä hirressä. Mikkonen piti päivänselvänä, että on olemassa marginaaliryhmiä, joille yhteiskunnan on tarjottava parempi koti, jotta lapset säästyisivät mm väkivallalta. Kun poliittiset päättäjät toimenpiteillään ahdistavat tavallisen hyvinvoivan perheen tekemään sellaisia ratkaisuja, joita he eivät omassa arvomaailmassaan muutoin tekisi, liikutaan hyvin vaarallisilla vesillä. Maassamme oirehtivat lapset ja aikuiset. Mieltä on muokattu ja kaikkien pää ei ole kestänyt. Yhteiskunta, jossa ei arvosteta niitä kaikkein pienimpiä, on vaarassa tuhoutua ja miten silloin käy veronmaksun. Jos mieltä ei ymmärretäkään, niin veronmaksukykyä meillä on aina kiitettävästi osattu tulkita oikein.
halusivat ja haluavat lapset eroon vanhemmistaan?
Perhe on uhka kollektivismille.
Mutta ikävä kyllä, ilman kattoa pään päällä ei täällä voi olla ja ruokaakin on hyvä saada. Ja sitä ei yhden palkalla tee.
Onko arvon kilikalikeiju ja rva mikkonen ajatelleet, kuinka isättömät perheet sitten elävät, jos äiti jää pois töistä. Sehän kaatuu kaikki elatus hra mikkosen niskaan!
YK on tosiaan puuttunut tuohon Suomen tulonjakoon, joka johtaa lapsiperheiden köyhyyteen. Rakenteellinen ja poliittinen päätös, että perheen ei haluta olevan taloudellisesti valtiosta riippumaton ja se toteutetaan perhepoliittisin ohjelmen näin kuin meillä. Se on huomattu YK:ssa jo vuosia sitten ja raporteissaan he ovat kehottaneet Suomea tarkentamaan perheverotusta ja muutenkin tulonsiirtoja niin, että perheet eivät olisi näin köyhiä.
Eikö sulle tullut mieleen, että isättömät tai äidittömät perhet ovat niitä, joiden kuuluu saada apua veronmaksajien taholta juuri päiväkotipalvelujen muodossa, toisin kuin valtaosa ko. palveluja nyt käyttävien hyvinvoivien perheiden, joilla luulisi olevan varaa hoitaa jälkeläisensä omin voimin.