Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen mukaan hallitus varoitti talouden alamäestä jo vuosi sitten

Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kulutus on sitä oikeaa kulutusta tässä tilanteessa.

Lisäksi pitäisi kuluttaa vain laadukkaita tuotteita ja palveluita ja niiden yritysten, joita ei missään olosuhteissa myydä ulkomaiseen omistukseen.

Eduskuntamme puhemies Sauli Niinistö, vai valehteeko Jyrki Katainen, koska Sauli Niinistö kovisteli politiikkoja 8. päivänä syyskuuta 2008 ja varoitteli sanoin, että EI OLE KUULLUT KOVIN PAINAVIA PUHEENVUOROJA TALOUDEN KOKONAISTILANTEESTA.

Eikös nuo Jyrki Kataisen varoitukset talouden alamäestä jo vuosi sitten ole taas puhdasta valehtelua, kun vertaa tuota Jyrki Kataisen liturgiaa Sauli Niinistön ulostuloihin edellisenä vuonna?

Jyrki Katainehan edellisenä vuonna moneen kertaan ja julkisuudessa vakuutteli, että tämä maailmalla vellova taloudellinen lama ei koske suome, koska SUOMELLA ON PUSKURIT. Tosin Sauli Niinistö torppasi nämä puskuripuheet heti oitis, että Suomella ei ole mitään puskureita.

Jyrki Katainen toisteli koko ajan, että lama ei kosketa Suomea, mutta keskustan Jarmo Korhonen ihmetteli tätä Jyrki Kataisen näkemystä Eduskunnassamme 17. syyskuuta 2008 sanoin, että "Miksi se lama ei löytäisi tietään Suomeen, kun sen löytää lintuinfulenssakin".

Ohessa sitaatti Jyrki Kataisen heiveröisestä lausunnosta 23. tammikuuta 2008 EU:n valtiovarainministerien keskustelujen yhteydessä eistetyistä talouden näkymistä. "Oikeastaan yhteistä on se, että me kukaan emme tiedä kovin paljon. Sekin on parempi, kuin jos luulemme tietävämme vääriä asioita".

Olkaa Hyvä!

käytiin eduskunnan kyselytunnilla tällainen sananvaihto:

Jutta Urpilainen/sd: Arvoisa puhemies! Jouluaattoon on vajaa kaksi viikkoa aikaa, ja monessa suomalaisessa perheessä valmistaudutaan joulunviettoon poikkeuksellisen epävarmoissa tunnelmissa. Epävarmuutta syntyy siitä, kun ei ole varma siitä, onko työpaikka vielä ensi vuoden puolella olemassa ja selviääkö muun muassa asuntolainoista.

Sosialidemokraatit kuten myös työmarkkinajärjestöt ovat vaatineet nyt pikaisia toimenpiteitä työllisyyden ja talouden tilan parantamiseksi. Me olemme sitä mieltä, että toimenpiteitä tarvitaan nyt, niitä tarvitaan välittömästi eikä vasta ensi vuonna, niin kuin hallitus on ilmoittanut tekevänsä ensimmäisen lisätalousarvion helmikuun alussa. Kysynkin nyt valtiovarainministeri Kataiselta:

Onko hallitus valmis arvioimaan aikatauluaan uudestaan ja tuomaan esimerkiksi ensi viikolla eduskuntaan toimenpidekokonaisuuden, kun käsittelemme eduskunnassa valtion ensi vuoden talousarviota, jolla suomalaista työllisyyttä, myös meidän yritystemme toimintakykyä, ja ennen kaikkea talouskasvua voidaan edistää?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Ensi vuoden alusta, 1.1., lähtee käyntiin yksi Euroopan elvyttävimpiä budjetteja. Eli me teimme jo hyvissä ajoin alkusyksystä arvion, että talous menee huonompaan suuntaan. Sitä, kuinka syvälle se menee, ei ole kyennyt oikein kukaan tässä maailmassa ennakoimaan. Näin ollen tässä budjetissa, joka silloin tehtiin - vaikka ei tunnu siltä, että se olisi tehty silloin vaan juuri nyt viimeisten viikkojen aikana, niin se on joka tapauksessa fakta - pohja on se, että se on 1,5 prosenttia per bkt elvyttävä, siis pelkästään päätösperäiset ratkaisut ovat 1,5 prosenttia elvyttäviä. Tämän päälle tulevat sitten tietysti automaattiset vakauttajat, mikä tulee sitten tietysti korjaamaan huonoja asioita. Mutta me teemme hyvin tarkkaa poimintaa niistä mahdollisista uusista keinoista, joilla ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa elvytystä lisätään, periaatteella, että sijoitettu euro per työpaikka -suhteen pitää olla mahdollisimman hyvä.

Jutta Urpilainen/sd: Arvoisa puhemies! Nyt taitaa valtiovarainministerin korvat heilua, koska viittaatte tässä siihen, että syyskuussa jo tiesitte taloustilanteen vaikeutuvan. Arvoisa ministeri, 3. lokakuuta kirjoititte itse, että ei ole mitään syytä avata ensi vuoden talousarviota, koska taloustilanne ei ole sen kaltainen, että se vaatii lisätoimenpiteitä.

katainen puhui tiettävästi valintansa yhteydessä pelkästään sairaanhoitajien ja muiden etuoikeutettujen ryhmien palkankorotuksista, ja vältteli laskusuhdanteestapuhumisesta viimmeiseen asti ettei kauppakamarin juipit hermostuisi.